Tataarin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Volgan tataarien kielestä. Krimintataarille on oma artikkelinsa.
Tataari
"Tataari" (tatarça) sen kolmella eri kirjaimistolla. "Türki” viittaa kielikuntaan sekä aikaisempaan kirjakieleen.
"Tataari" (tatarça) sen kolmella eri kirjaimistolla.
"Türki” viittaa kielikuntaan sekä aikaisempaan kirjakieleen.
Oma nimi татар теле, татарча / tatar tele, tatarça, تاتار تلی
Tiedot
Alue Venäjä
Virallinen kieli
Tatarstan
Puhujia 4,3 miljoonaa (2010)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen, latinalainen, arabialainen
Kielenhuolto Tatarstanin tiedeakatemian kielen, kirjallisuuden ja taiteen instituutti [1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta turkkilaiset kielet
Kieliryhmä kiptšakkilainen
Kielikoodit
ISO 639-1 tt
ISO 639-2 tat
ISO 639-3 tat
Tataarinkielinen opetusvideo homonyymeistä.
Kaksikielinen kyltti Kazanin metrossa; ylhäällä tataariksi, alla venäjäksi.

Tataari (татарча / татар теле, tatarça / tatar tele, تاتار تلی) on etupäässä Venäjällä asuvien tataarien puhuma turkkilainen kieli.[2] Sillä on virallisen kielen asema Tatarstanin tasavallassa. Kieltä kirjoitetaan kyrillisesti, joskin sen ohella on rajallisessa käytössä latinalainen versio. Alkujaan tataaria kirjoitettiin arabialaisittain.

Kieli jaetaan yleensä kahteen päämurteeseen, joista läntistä murretta eli mišääriä puhuu myös paikallinen tataariyhteisö Suomessa. Keskimurre eli kazanintataari on samalla tataarin yleiskieli.

Tataari on Venäjän suurin vähemmistökieli, mutta sen tulevaisuudesta on esitetty huolia puhujamäärän vähentyessä.

Levinneisyys ja puhujamäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tataarin kieltä puhuvat Volgan ja Uralin alueen tataarit, Astrahanin tataarit ja Siperian tataarit. Suurin ryhmä, Volgan–Uralin tataarit, koostuu Kazanin tataareista, mišääreistä, Kasimovin tataareista ja kristityistä krjašeneista. Astrahanin ja Siperian tataarit jakautuvat myös useisiin alaryhmiin.[3] Pieniä tataariryhmiä on myös muissa maissa, muun muassa Suomessa.

Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 6,6 miljoonaa tataaria, joista vain 1 765 000 asui nimikkotasavallassaan Tatarstanissa.[4] Venäjän 5,5 miljoonasta tataarista 85,6 % ilmoitti äidinkielekseen tataarin ja 14,2 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 72,7 %.[5] Äidinkieliset tataarinpuhujat jakautuivat alueittain seuraavasti:[6]

Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 5,6 miljoonaa tataaria[7] ja 5,3 miljoonaa tataarin kielen puhujaa[8] (lukuun sisältyvät myös tataaria toisena tai vieraana kielenä puhuvat). Venäjän tataareista 96,1 % osaa venäjää[9] ja 80,8 % tataaria. Kieltä puhuvat myös monet naapurikansojen edustajat, mm. 524 000 baškiiria.[10] Tatarstanissa tataarin kieltä osaa 53,3 % väestöstä ja Baškortostanissa 34,0 %.[11]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 4,3 miljoonaa tataarin puhujaa[12].

Historia ja murteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tataari on turkkilainen kieli ja kuuluu kiptšakkilaisen kielten kiptšakkilais-bolgaarilaiseen alaryhmään. Se on muodostunut kiptšakkilaisten ja bolgaarimurteiden vuorovaikutuksen tuloksena Kultaisen ordan ja Kazanin kaanikunnan alueella. Lähin sukukieli on baškiiri, joka poikkeaa tataarista lähinnä konsonantisminsa perusteella.[13]

Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, joista keskimurretta (tataarin kirjakieli[14]) puhuu suurin osa Volgan-Uralin alueella asuvista Kazanin tataareista, ja länsimurretta eli "mišääriä" puhutaan Tatarstanin ja Baškortostanin lisäksi Mordoviassa ja Tšuvassiassa sekä Nižni-Novgorodin, Orenburgin, Penzan, Samaran, Saratovin ja Uljanovskin alueilla. Monet tutkijat katsovat misäärimurteen perinteisesti kuuluvan enemmän kiptšak-kumaanin alaryhmään [15]. Se on samalla myös Suomen tataarien puhuma murre.[16] Keskimurteesta misäärin erottaa etenkin ensitavun pyöristyneen a:n ja uvulaaristen q:n ja ğ:n puuttuminen sekä affrikaattana ääntyvät ç ja c.[17]

Joissain sanoissa ilmenee eroavaisuutta ä-äänteen käytössä, etenkin Xä-alkuisissa; mišääreillä se on usein Xa (Suomessa pehmeä Ha). Esimerkiksi Xäzer / Хәзер, Xazer = "nyt, tällä hetkellä"; Xäbär / Хәбәр, Xabär = "uutinen, viesti, sanoma, tieto, informaatio"[18].

Murteiden vertailua (Qazan / Mişär).

Siperian tataarien puhumasta alueellisesti eriytyneestä murteesta on tullut joidenkin mukaan osa tataarin kieltä kirjakielen ja lännestä muuttaneiden siirtolaisten vaikutuksesta. (Itäinen murre).[17] Monet tutkijat kuitenkin edelleen pitävät sitä omana turkkilaisena kielenään.[19][20][21] Sille on ominaista konsonanttien muuttuminen soinnittomiksi.[17]

Historioitsija Ilnur Mirgalijevin mukaan nykyaikaisille tataareille Kultaisen ordan kieli on ymmärrettävämpää kuin Kazanin kaanikunnan kieli. Pääsyyksi hän lukee kaanikunnan aikana kasvaneen arabian- ja persian kielen vaikutuksen.[22]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen Takainen
Suppea i | y ɯ | u
Puolisuppea e | œ o
Avoin æ a

Lähde:[23]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Labiaali Dentaali Palataali Velaari Uvulaari Glottaali
Klusiili p | b t | d c k | g q | ɢ
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ χ h
Nasaali m n ŋ
Lateraali l
Tremulantti r
Puolivokaali w j

Lähde:[23]

Kirjakieli ja aakkosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun vaihteeseen saakka tataarit käyttivät kirjakielenään yleisturkkilaisen kirjakielen türkin paikallista varianttia. Sen normit alkoivat lähetä kohti puhuttua kansankieltä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Uuden kirjakielen pohjana toimi muuttoliikkeen ja kaupungistumisen synnyttämä yleiskieli, jonka fonetiikka ja sanasto perustuvat lähinnä keskimurteeseen ja morfologia mišääriin. Tataarinkielinen kirjallisuus, lehdistö ja koululaitos kehittyivät erityisen nopeasti 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Vuonna 1921 tataarista tuli Tatarstanin autonomisen neuvostotasavallan virallinen kieli. 1930-luvulta lähtien sen käyttöala alkoi kuitenkin supistua ja venäjä valtasi alaa tataarien sivistys- ja käyttökielenä. 1990-luvun alussa tataarin kirjakielen käyttöä alettiin jälleen laajentaa. Vuonna 1992 hyväksyttiin Tatarstanin kielilaki, joka antoi tataarille tasavallan virallisen kielen aseman venäjän kielen rinnalla.[24][25]

1920-luvun lopulle saakka tataarit käyttivät arabialaista kirjaimistoa, jota Venäjän vallankumouksen jälkeen uudistettiin ja täydennettiin lisämerkeillä. Vuodesta 1927 lähtien otettiin käyttöön Neuvostoliiton turkkilaisten kielten yhteinen latinalainen kirjaimisto, josta käytettiin nimitystä jaŋalif (”uusi aakkosto”). Vuonna 1939 siirryttiin kyrilliseen kirjaimistoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, җ, ң ja һ.[26]

Kyrillinen kirjaimisto (1939–nykypäivä)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
А а Ә ә Б б В в Г г Д д Е е Ё ё
Ж ж Җ җ З з И и Й й К к Л л М м
Н н Ң ң О о Ө ө П п Р р С с Т т
У у Ү ү Ф ф Х х Һ һ Ц ц Ч ч Ш ш
Щ щ Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э Ю ю Я я

Vuonna 1999 Tatarstanissa hyväksyttiin laki latinalaiseen kirjoitusjärjestelmään siirtymisestä vuoteen 2011 mennessä. Venäjän hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt päätöstä, jota pidettiin askeleena kohti separatismia. Venäjän perustuslakiin vuonna 2002 tehdyssä lisäyksessä säädettiin, että maan tasavaltojen virallisten kielten täytyy perustua kyrilliseen kirjaimistoon. Latinalaiseen kirjaimistoon siirtymisestä on ainakin toistaiseksi luovuttu, mutta tasavallan eräissä kouluissa jatketaan kokeiluluontoista latinalaisen ortografian opettamista.[27]

Latinalaiset aakkoset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yañalif 2 (1999).[28]

A a Ə ə B b C c Ç ç D d E e F f
G g Ğ ğ H h I ı İ i J j K k Q q
L l M m N n Ŋ ŋ O o Ɵ ɵ P p R r
S s Ş ş T t U u Ü ü V v W w X x
Y y Z z '

Zamanälif (2003).[28][29]

A a Ä ä B b C c Ç ç D d E e F f
G g Ğ ğ H h İ i Í í I ı J j K k
L l M m N n Ñ ñ O o Ö ö P p Q q
R r S s Ş ş T t U u Ü ü V v W w
X x Y y Z z '

Zamanälif 2. (2012 – nykyinen).[30]

A a Ä ä B b C c Ç ç D d E e F f
G g Ğ ğ H h İ i ıy i I ı J j K k
L l M m N n Ñ ñ O o Ö ö P p Q q
R r S s Ş ş T t U u Ü ü V v W w
X x Y y Z z '

Neo-alif

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka ”Zamanälif 2” on viimeisin virallisesti hyväksytty latinalainen kirjaimisto tataarille, ovat jotkut tataariaktivistit kehittäneet siitä hieman muunnellun version, jota on kutsuttu nimellä "Neo-alif" (Neo-əlif). Sosiaalisessa mediassa tataarinkieliset tiedotuskanavat käyttävät lähinnä kyrillistä, mutta latinalaisittain kirjoittavien keskuudessa tämä on kerännyt suosiota.[31][32][33][34][35] Vuonna 2024 järjestetyssa maailmanlaajuisessa Tatarça Diktant -tapahtumassa luettiin tataarinkielisiä runoja, jotka olivat käännetty latinalaiselle neo-alif -kirjaimistolle. Tapahtumassa oli mukana virallisia tahoja kuten Tatarstanin nuorisoministeriö ja Kazanin liittovaltion yliopisto. Sen tarkoituksena oli "lisätä kiinnostusta oikeinkirjoitusta kohtaan ja opettaa tataarin kirjallista kieltä".[36][37]

Huomattavin eroavaisuus näiden kahden välillä on Neo-alifin ä-kirjaimen hylkääminen ja sen korvaaminen symbolilla ə, joka alun perin oli jo käytössä vuosina 1927–1939 (Yañalif) ja 1999–2000 (Yañalif 2). Syyksi on nimetty kyseisen äänteen "valtava runsaus tataarin kielessä, joka jo muutoin omaa suuren määrän umlauteja" ja täten ə olisi "esteettisesti miellyttävämpi" vaihtoehto. (vrt. Äxmätzäki, Əxmətzəki). Vaikuttavaksi tekijäksi on myös nimetty ə:n käyttö azerin kielessä, joka puolestaan onnistui siirtymään kyrillisestä latinalaiseen kirjaimistoon Neuvostoliiton hajottua.[38].[39]

Vastaavasti Suomessa 1900-luvulla tataarit usein korvasivat ä-kirjaimen turkin oikenkirjoituksen mukaan, eli e:llä. (Ahsän, Ahsen).[40]

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vähemmistökielistä tataarin käyttöala on laajin. Sillä julkaistaan oppikirjoja, lasten- ja kaunokirjallisuutta sekä jonkin verran yhteiskunnallista ja tietokirjallisuutta. Vuonna 2008 tataariksi julkaistiin 333 kirjanimekettä yhteensä 1,6 miljoonan kappaleen painoksena.[41] Tatarstanin kouluista puolet toimii tataarin kielellä. Tataarinkielistä opetusta annetaan myös Baškortostanissa, Marissa, Mordoviassa, Tšuvassiassa, Udmurtiassa, Kirovin, Nižni Novgorodin, Orenburgin, Samaran, Saratovin, Tjumenin ja Uljanovskin alueilla sekä Permin aluepiirissä sijaitsevissa kouluissa. Monilla muilla alueilla kieltä opetetaan aineena. Tatarstanissa on alettu laajentaa myös tataarinkielistä ammatti- ja korkeakouluopetusta.[42]

Kielellä ilmestyy suurina painoksina kymmeniä sanoma- ja aikakauslehtiä. Sanomalehdistä huomattavimmat ovat Tatarstanin päivälehti Watanym Tatarstan ja nuorisolehti Tatarstan jäšläre, aikakauslehdistä kulttuurilehti Qazan utlary, yhteiskuntapoliittinen Tatarstan, naistenlehti Süjümbike, pilalehti Tšajan, lastenlehti Jalkyn ja opettajille tarkoitettu Mägarif. Eri alueilla lähetetään tataarinkielisiä radio- ja televisio-ohjelmia.[43] Tatarstanissa toimii myös kaupallisia radio- ja TV-asemia. Tataarinkielisiä ammattiteattereita on Tatarstanissa, Baškortostanissa ja Orenburgissa. Tataarinkielisen kansan- ja populaarimusiikin merkitys kansalliselle identiteetille on huomattava.

Kielinäyte

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, artikla 1:

Барлык кешеләр дә азат һәм үз абруйлары һәм хокуклары ягыннан тиң булып туалар. Аларга акыл һәм вөҗдан бирелгән һәм бер-берсенә карата туганнарча мөнасәбәттә булырга тиешләр.

Barlıq keşelär dä azat häm üz abruyları häm xoquqları yağınnan tiñ bulıp tualar. Alarğa aqıl häm wöcdan birelgän häm ber-bersenä qarata tuğannarça mönasäbättä bulırğa tiyeşlär.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.[44][45]

Vertaus muihin turkkilaisiin kieliin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numerot 1–10

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tataari Kazakki Uzbekki Kirgiisi Azeri Turkki
бер / ber бір / bir bir бир / bir bir bir
ике / ike екі / eki ikki эки / eki iki iki
өч / öç үш / üş uch үч / üç üç üç
дүрт / dürt төрт / tört to'rt төрт / tört dörd dört
биш / biş бес / bes besh беш / beş beş beş
алты / altı алты / altı olti aлты / altı altı altı
җиде / cide жеті / jeti jetti жети / ceti yeddi yedi
сигез / sigez сегіз / segiz sakkiz сегиз / segiz səkkiz sekiz
тугыз / tuğız тоғыз / toğız to'qqiz тогуз / toguz doqquz dokuz
ун / un он / on o'n он / on on on

Muuta sanastoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tataari Kazakki Uzbekki Kirgiisi Azeri Turkki Suomi
өй / öy үй / üy uy үй / üy ev ev "koti"
ата / ata ата / ata ota ата / ata ata ata "isä"
ана / ana ана / ana ona эне / ene ana anne "äiti"
ул, угыл / ul, uğıl ұл, ұгыл / ul, uğıl o'g'il уул / uul oğul oğul "poika"
кыз / qız қыз / qız qiz кыз / qız qız kız "tyttö"
сүз / süz сөз / söz so'z сөз / söz söz söz "sana"
тел / tel тіл / til til тил / til dil dil "kieli"
кыш / qış қыс / qıs qish кыш / qış qış kış "talvi"
су / su су / su suv суу / suu su su "vesi"
таш / taş тас / tas tosh таш / taş daş taş "kivi"

[46][47]

Nykytilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tataariluokan oppilaita (2021).

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan tataarin puhujia oli Venäjällä 5,3 miljoonaa, ja vuonna 2010 heitä oli 4,3 miljoonaa. Yleisessä käytössä venäjän kieli on kuitenkin paljolti korvannut tataarin, joten on esitetty sen mahdollista uhanalaisuutta.[48][49][50][51]

Vuoden 2015 kyselyn mukaan suurin osa Tatarstanin nuorisosta (83 %) halusi oppia englannin kieltä ja 62 % kertoi venäjän kielen myös houkuttelevan, kun taas tataarin kielestä oli kiinnostuneita 38 %. Selitykseksi tataarin mielenkiinnon puutteelle oli sen vähäinen hyödyllisyys työelämässä ja yliopistoissa.[50]

Tekstissään "Language Purity and the De-Russification of Tatar" (2002), Suzanne Wertheim havainnoi muun muassa sen, että Kazanin kaduilla ei juurikaan kuule tataarin kieltä; "suurimmalle osalle kaupungissa asuvista tataareista se on vain keittiökieli".[52] Wertheimin kokemuksen mukaan nuoriso ei osaa tataaria, ja ne jotka osaavat, lisäävät runsaasti venäläisiä sanoja sekaan, "koska eivät yksinkertaisesti kykene ilmaisemaan itseään omalla äidinkielellänsä". Wertheim esittää, että tataarin asemaa voi kuvailla "hitaaksi itsemurhaksi, koska kieli kuolee puhujansa myötävaikutuksella".[52]

Kieliuudistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tataarin kielen kouluopetuksessa tapahtui muutos vuonna 2018 kun voimaan astui laki, jonka mukaan tataari- sekä muut Venäjän vähemmistökielet ovat jatkossa vapaaehtoisia aineita koulussa.[53] Tämä tiettävästi perustui venäläisten oppilaiden vanhempien tekemiin valituksiin siitä, kuinka heidän lastensa täytyi kasvavissa määrin opetella tataaria koulussa, "vieden aikaa venäläisen kielen- ja kirjallisuuden opiskelusta".[54] Historioitsija Damir Ishakov: "Pakollinen tataarin opetus oli vahvimmillaan alueilla, missä tataarit ja venäläiset asuivat yhdessä. Kaupungeissa kaikki koulut ovat sekalaisia, ja olisi väärin luoda sellainen järjestelmä, että tataarilapset opiskelevat äidinkieltään erikseen, kun taas venäläiset pelaavat jalkapalloa samaan aikaan. He päättivät siis opettaa tataarin kieltä myös venäläisille, eivätkä kaikki vanhemmat pitäneet siitä.[55]" Presidentti Vladimir Putin perusteli päätöstä muun muassa sillä, että hän haluaa "kaikille eri puolilla Venäjää asuville lapsille tasavertaiset lähtökohdat tulevaisuutensa vuoksi", ja antaa esimerkkinä yliopistojen vaativan venäjän kielen taitoa[56]. Ishakov näkee tässä yhteyden 1990-luvulle, kun "pakkotataarin" opetus aloitettiin. Hänen mukaansa "kävi ilmi, että se oli venäjän kielen taidolle haitaksi, ja jos lapset aikoivat mennä opiskelemaan korkeakouluihin, joissa tataaria ei tarvittu, ilmestyi merkittäviä aukkoja. Venäjän kielen taito alkoi heiketä".[55]

Uudistuksen on todettu olevan suuri menetys tataarin tulevaisuuden turvaamiselle. On kuitenkin myös tuotu esiin, kuinka kielen heikkenemiseen vaikuttaa vähemmistökansojen taipumus kasvavissa määrin myös itse opettaa jälkikasvulleen mielummin venäjää.[57] "Pienten kansojen kielet eivät toimi hyvin julkishallinnon ja yhteiskuntapoliittisen toiminnan alalla, ja niitä käytetään vain vähän koulutuksessa ja joukkoviestinnässä. Globalisaation aikakaudella vähemmistökielten vakava haaste on intensiiviset kontaktit muiden etnisyyksien välillä, mukaan lukien nykyaikaisten joukkoviestintäkeinojen (mobiilimedia, Internet, satelliittitelevisio) välittämät kontaktit."[53] Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutin johtajan Andrei Kibrikin mukaan vähemmistökielten opettaminen kouluissa on positiivinen asia, mutta koulunpenkki ei lopulta olisi oikea paikka elvyttää uhanalaista kieltä. Sen sijasta Kibrik kokee kielipesän olevan toimiva vaihtoehto.[58] Fysikaalisten- ja matemaattisten tieteiden tohtori Robert Nigmatullin on uskossa, että tataarinkielen opiskelu nykypäivänä tarvitsee "taloudellisen kannustimen".[59]

Toimittaja-muusikko Radif Kašapov keskittyy tataarikulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen ja kokee kieliuudistuksen ongelmallisena, mutta samalla ei kannata tasavallan itsenäistymistä. Hänen mielestään se on "hieno asia", että Tatarstan on osa monikansallista Venäjän federaatiota. "Meillä on selkeä kansallinen tietoisuus, mutta emme ole separatisteja. Turvatessa tataarin kielen- ja kulttuurin säilymisen edistämme samalla federaation kokonaisuutta".[55]

Kazanissa järjestettiin marraskuussa 2023 Tugan tel -foorumi, johon osallistui noin 800 tataarin kielen parissa työskentelevää henkilöä sekä poliitikkoja, kuten Tatarstanin johtaja Rustam Minnihanov. Tapahtuman keskiössä oli myönteisempi kuva tulevasta. Opettajien merkitystä alleviivattiin vahvasti, mutta myös yhteistyön tärkeyttä heidän ja perheiden- sekä uskonnollisten laitosten välillä.[60]

Vuonna 2023 luotu Telegram-kanava Learn Tatar tarjoaa tataarin kielen opetusta englanniksi.[61][62] Sen ylläpitäjä, Aygöl Əxmətcan on sittemmin avannut saman nimisen nettisivun[63]. Sivustolla Forvo on myös monipuolisesti tataarin sanastoa ja ääntämistä.[64] Kielitieteiden opiskelija Bulat Şəymi tekee Youtube-kanavallensa (Bulat Shaymi) kieliaiheisia videoita.[65][66]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ www.ijil.antat.ru Тел, әдәбият һәм сәнгать институты. Arkistoitu 3.2.2012. Viitattu 8.1.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ Glottolog 4.3 - Tatar glottolog.org. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 320. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7 (venäjäksi)
  4. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 432–433. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4 (venäjäksi)
  5. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 442. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7 (venäjäksi)
  6. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 449–450. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4 (venäjäksi)
  7. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  8. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  9. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  10. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei perepis2002.ru. Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  11. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  12. ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  13. ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 155–157, 160. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9 (venäjäksi)
  14. ↑ Kazan Tatar language britannica.com. Viitattu 17.3.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Махмутова Л. Т. Опыт исследования тюркских диалектов: мишарский диалект татарского языка. — М.: Наука, 1978,
  16. ↑ Leitzinger 1996, s. 39.
  17. ↑ a b c Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 67–68. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2 (venäjäksi)
  18. ↑ Moisio, Arto & Daher, Okan: Tataarilais-suomalainen sanakirja. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki 2016. ISBN 978-952-5667-84-4 (s. 350–351)
  19. ↑ Рамазанова Д. Б. Сибирско-татарские диалекты и говоры татарского языка // Материалы IX Всероссийской научно-практической конференции «Сулеймановские чтения 2006». Тюмень 2006 С. 89—90 (venäjäksi)
  20. ↑ Ниязова Г. Н. Генетические пласты лексики материальной культуры тоболо-иртышского диалекта сибирских татар // Вестн. Том. гос. университета. 2007. № 304. — 2007 (venäjäksi)
  21. ↑ Насибуллина А. Х. Древнетюркский пласт лексики тоболо-иртышского диалекта татарского языка// Сулеймановские чтения — 2006 : материалы IX Всероссийской научно-практической конференции (г. Тюмень, 18-19 мая 2006 г.) Тюмень : Экспресс, 2006. С. 75-76 (venäjäksi)
  22. ↑ Историк Ильнур Миргалиев: Для современных татар язык Золотой Орды понятней, чем язык Казанского ханства karaakkosh.com. Viitattu 17.10.2023. (venäjäksi)
  23. ↑ a b Tatar www.languagesgulper.com. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 65–67. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2 (venäjäksi)
  25. ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii, s. 355–358. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4 (venäjäksi)
  26. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 67. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2 (venäjäksi)
  27. ↑ Regnum: Den slavjanskoi pismennosti regnum.ru. 24.5.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  28. ↑ a b Tatar: Tale of Correspondences, Cyrillic - Roman gov.uk. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 8.12.2022. (venäjäksi)
  29. ↑ Xäreflär bilgeläw standartı tugan-tel.noka.ru. Arkistoitu 7.2.2008. Viitattu 8.12.2022.
  30. ↑ Law on the use of the Tatar language as the state language of the Republic of Tatarstan gossov.tatarstan.ru. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 8.12.2022. (venäjäksi)
  31. ↑ rusminnikhanov instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  32. ↑ tatar_inform instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  33. ↑ telberlege instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  34. ↑ bulat.shaymi instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  35. ↑ turkicdialects instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  36. ↑ Tatar Grammar instagram.com. Viitattu 13.11.2024.
  37. ↑ [https://tatar-inform.tatar/news/amil-nur-tatarca-diktantny-byel-latin-alifbasynda-da-tikseracakbez-5895719 Амил Нур: «Татарча диктант»ны быел латин әлифбасында да тикшерәчәкбез Тулырак] tatar-inform.tatar. Viitattu 13.11.2024.
  38. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 50–51. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  39. ↑ Neo-alif bababashqort.notion.site. Viitattu 1.4.2024.
  40. ↑ Suikkanen, Mikko: Yksityinen Susi: Zinetullah Ahsen Bören eletty ja koettu elämä trepo.tuni.fi. 2012. Viitattu 1.4.2024.
  41. ↑ Knižnoje obozrenije pro, 2009, 9-10, s. 1 (venäjäksi)
  42. ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii, s. 358. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4 (venäjäksi)
  43. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 454–464. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4 (venäjäksi)
  44. ↑ Universal Declaration of Human Rights – Tatar ohchr.org. Viitattu 14.6.2024.
  45. ↑ Universal Declaration of Human Rights - Finnish ohchr.org.
  46. ↑ Tatar-Finnish Dictionary finno-ugric-dictionaries.utu.fi.
  47. ↑ Altun, Hilal Oytun: A Comparison of Modern Turkic Languages (Turkish, Azerbaijan,Kazakh, Kyrgyz, Uzbek) in Terms of Most Frequently Used 1000 Words researchgate.net. 2019.
  48. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo) perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 30.10.2022.
  49. ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 30.10.2022. (venäjäksi)
  50. ↑ a b Daria Kholod: Tatar language classes optional in Tatarstan, Russia diggitmagazine.com. Viitattu 9.9.2022. (englanniksi)
  51. ↑ Will the Tatar Language Become Extinct? theculturetrip.com. Viitattu 9.9.2022. (englanniksi)
  52. ↑ a b Wertheim, Suzanne: Language" Purity" and the De-Russification of Tatar academia.edu. 2002. Viitattu 15.6.2024.
  53. ↑ a b E. V. Nikitina, T. N. Evgrafova, E. I. Antonova: Russian Minority Languages Representation On The Internet As Their Social Status Reflection europeanproceedings.com. 2020. (englanniksi)
  54. ↑ Kholod, Daria: Tatar language classes optional in Tatarstan, Russia diggitmagazine.com. 2018. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  55. ↑ a b c Ilja Azar: Kazanin kaanin paluu novayagazeta.ru. 15.12.2021. Viitattu 16.11.2023. (venäjäksi)
  56. ↑ Вопрос о татарском языке стал одним из первых на большой пресс-конференции Владимира Путина - ТНВ youtube.com. Viitattu 16.11.2023.
  57. ↑ Ksenia Zubacheva: Can Russia save its minority languages? rbth.com. 2019.
  58. ↑ Люди не могут быть экспонатами этнографического музея kommersant.ru. 2019. (venäjäksi)
  59. ↑ Двуязычие — это сила. Академик Роберт Нигматуллин призвал вернуть ЕГЭ на татарском idelreal.org. 22.3.2021. Viitattu 16.11.2023. (venäjäksi)
  60. ↑ Пусть о татарах знают во всем мире»: о чем говорили на форуме «Туган тел» в Казани tatar-inform.ru. Viitattu 15.11.2023. (venäjäksi)
  61. ↑ Learn Tatar t.me. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  62. ↑ "Learn Tatar" каналы авторы: "Татар телен төрле милләтләргә танытасым килә" azatliq.org.
  63. ↑ Get to know the Tatar language and culture learntatar.com. Viitattu 2.7.2024.
  64. ↑ Greetings and apologies in Tatar forvo.com. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  65. ↑ Булат Шаймиев: «Они пронесли эти знания сквозь века — неужели на мне все это и закончится?» realnoevremya.ru.
  66. ↑ Bulat Shaymi youtube.com.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkkilaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tataarin_kieli&oldid=22840379”