Vuoristorata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee huvipuistolaitetta yleisesti. Linnanmäen Vuoristoradasta on oma artikkelinsa
Piirros kuvitteellisesta vuoristoradasta.

Vuoristorata on yleinen huvipuistolaite. Matkustajat istuvat vuoristorata-ajelun aikana yhdessä tai useammassa vaunussa, jotka on yleensä kiinnitetty toisiinsa yhtenäiseksi junaksi. Vuoristoradassa on jyrkkiä ja vauhdikkaita laskuja ja nousuja, ja joissain radoissa vaunut voivat kääntyä joissain paikoissa ylösalaisin. Junassa ei tyypillisesti ole moottoria, vaan vaunut hinataan ylös ensimmäisen ja korkeimman mäen huipulle, mistä ne lähtevät kiitämään alas. Joskus juna laitetaan liikkeelle laukaisumekaniikan avulla. Vuoristoradat on rakennettu yleensä teräksestä tai puusta.

Talvipäivän riemua Montagnes Russes -mäessä, Tukholmassa vuonna 1830.

Varhaisimmat vuoristoradat ovat peräisin Venäjältä. Ne olivat varta vasten rakennettuja puuramppeja, jotka jäädytettiin kastelemalla ja joita laskettiin alas puisilla kelkoilla tai taljoin peitetyillä jäälohkareilla. Näitä jäämäkiä rakennettiin varsinkin Pietarin ympäristöön. Mäet kohosivat jopa 20 metrin korkeuteen ja niissä oli 50 asteen pudotus. 1700-luvun lopulla niiden suosio oli niin valtava, että useat yrittäjät alkoivat kopioida ideaa. Jäämäet korvattiin puisilla rakennelmilla ja kelkkojen sijaan alettiin käyttää pyörillä kulkevia vaunuja. Yksi yrityksistä oli Montagnes Russes à Belleville, joka rakensi ja pyöritti tällaista rataa Pariisissa vuodesta 1812. Nykyäänkin ranskan kielessä käytetään termiä Montagnes russes (suom. venäläiset vuoret) tarkoittamaan vuoristorataa. Sama alkuperä on myös espanjan- ja italiankielisissä termeissä.[1]

Yhdysvalloissa vuoristoradan edeltäjänä voidaan pitää Mauch Chunk -nimistä Summit Hillin kaivosten hiilivaunurataa Pennsylvaniassa. Sillä alettiin vuonna 1827 kuljettaa ihmisiä maksua vastaan huvittelumielessä. Vuosittaisen 35 000 vierailijan ansiosta siitä tuli Yhdysvaltojen toiseksi suosituin matkailukohde.[1] Ensimmäinen silmukan eli inversion tekevä rata, jossa vaunut kulkivat kaksitoista metriä korkean silmukan läpi, rakennettiin Frascatin huvipuistoon Pariisissa vuonna 1846.[1]

Saksan Hannoverista Suomeen muuttanut hotelli- ja ravintolayrittäjä Johann Diedrich Hoffman järjesti montagnes russes -talvitapahtumia Viipurissa 1840- ja 1850-lukujen välisenä aikana.[2]

LaMarcus Adna Thomsonin Switchback Gravity Pleasure Railway vuodelta 1884

Ensimmäinen pelkkään huvitteluun rakennettu rata Yhdysvalloissa oli vuonna 1884 New Yorkin Coney Islandin huvipuistoon rakennettu Switchback Railway. Rata menestyi loistavasti, vaikka sen vauhti nousi suurimmillaankin vain kymmeneen kilometriin tunnissa. LaMarcus Adna Thompson patentoi ensimmäisenä vuoristoradan 20. tammikuuta 1885.[1]

Kun vuoristoratojen suosio kasvoi, erilaisia vuoristoratakokeiluita alettiin tehdä. Vuonna 1895 pystysuora silmukka toteutui radassa nimeltä The Flip Flap, joka sijaitsi Sea Lion Parkissa Brooklynissä. Hieman myöhemmin sama toteutettiin Loop-the-Loop -radalla Oletagny Parkissa Columbuksen kaupungin lähellä Ohion osavaltiossa. Radat olivat uskomattoman vaarallisia, ja monet matkustajat kärsivät niskan retkahdusvammoista. Molemmat radat purettiin pian, ja inversioita tekevät vuoristoradat joutuivat odottamaan yli puoli vuosisataa ennen kuin ne pystyivät tekemään turvallisen paluun.

1910-luvulla Thompson Scenic Railway Company -nimisessä yrityksessä työskennellyt, vuoristoratojen Thomas Edisoniksikin kutsuttu John Miller patentoi yli viisikymmentä vuoristoratoihin liittyvää patenttia. Yksi näistä oli radan alapuolella käytettävät apupyörät, jotka pitivät vaunun kiinni radassa mahdollistaen suuremmat nopeudet. Ensimmäinen Millerin uutta pyöräjärjestelmää käyttävä Pippin-niminen vuoristorata rakennettiin vuonna 1912. Pian vuoristoradat levittäytyivät huvipuistoihin ympäri maailmaa. Ehkä tunnetuin historiallinen vuoristorata, The Cyclone, avattiin Coney Islandille Brooklyniin New Yorkiin vuonna 1927. The Cyclone − muiden aikakauden vuoristoratojen tapaan − oli tehty puusta.[1] Monet vanhat puiset vuoristoradat, kuten edellä mainittu The Cyclone ja Linnanmäen huvipuistonrata ovat yhä toiminnassa. Vanhin edelleen toimiva vuoristorata on vuonna 1902 Pennsylvanian Lakemont Parkiin rakennettu Leap the Dips.

Matterhorn Bobsleds

Vuonna 1959 Disneyland-teemapuisto Anaheimissa Kaliforniassa esitteli uuden muotoilun läpimurron vuoristoratamaailmassa Matterhorn Bobsleds -vuoristoradallaan. Tämä oli ensimmäinen vuoristorata, joka käytti putkiteräksestä valmistettua rataa. Toisin kuin tavanomaisia puisten vuoristoratojen kiskolevyjä, putkiterästä voitiin vääntää mihin suuntaan tahansa. Tämä antoi suunnittelijoille vapaammat kädet toteuttaa silmukoita, korkkiruuveja ja muita elementtejä uusiin vuoristoratoihin. Valtaosa uusista vuoristoradoista tehdään nykyään teräksestä, mutta uusia puisia vuoristoratojakin rakennetaan joka vuosi.

Toisen maailmansodan jälkeen seurannut suuri lamakausi merkitsi loppua vuoristoratojen ensimmäiselle kulta-ajalle. Huvipuistotoiminta lamaantui ja monet huvipuistot ajautuivat konkurssiin. Tätä jatkui aina vuoteen 1972, kunnes vuoristorata The Racer avattiin Kings Islandiin, Masoniin, Ohioon. Tämän radan oli suunnitellut John C. Allen, ja sen suunnaton menestys aloitti vuoristoratojen toisen kultakauden. Ensimmäinen nykyaikainen vuoristorata, jossa on 360 asteen silmukka, on Corkscrew Knott’s Berry Farm -huvipuistossa Buena Parkissa Kaliforniassa. Tämä yhdysvaltalaisen Arrow Dynamicsin suunnittelema rata avattiin vuonna 1975.

Expedition GeForce
Superman

Tyypillisissä vuoristoradan vaunuissa ei ole moottoria. Sen sijaan vuoristoradan vaunut hinataan ketjua tai kaapelia käyttäen nostomäkeä ylös ensimmäisen mäen huipulle. Sitten potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi kun vaunut kiitävät alas ensimmäistä alamäkeä. Liike-energia muuttuu takaisin potentiaalienergiaksi, kun juna liikkuu jälleen ylös seuraavan mäen huipulle. Se on luonnollisesti matalampi, sillä hieman mekaanista energiaa on menetetty kitkan takia. Sen jälkeen juna kulkee jälleen alas, taas ylös ja niin edelleen.

Kaikki vuoristoradat eivät kuitenkaan toimi tällä tavalla. Juna voidaan laittaa liikkeelle myös käyttämällä laukaisumekaniikkaa (vetopyörälaukaisu, lineaari-induktiomoottorit, lineaarisynkronismoottorit, hydraulinen laukaisu, paineilmalaukaisu, renkaat jne.). Jotkut vuoristoradat kulkevat edestakaisin samaa rataa; näitä vuoristoratoja kutsutaan termillä "shuttle". Juna kulkee yleensä ensin radan läpi etuperin ja sen jälkeen saman matkan takaperin. Joidenkin vuoristoratojen vaunuihin on asennettu moottori, joten nostomäkeä tai laukaisua ei tarvita ("powered"). Oikein suunnitellulla vuoristoradalla on tarpeeksi liike-energiaa jotta juna jaksaa kulkea koko radan läpi. Radan lopussa on tavallisesti jarrut, jotka pysäyttävät junan ja lähettävät vaunut takaisin asemalle. Jarrut radan lopussa on yleisimmin käytetty tekniikka jolla juna saadaan pysäytettyä.

Vuoristoradoissa käytetään nykyään kuvan kaltaisia pyöräjärjestelmiä

Useimmilla isoilla vuoristoradoilla voidaan käyttää kahta tai useampaa junaa yhtä aikaa. Nämä radat käyttävät ns. lohkojärjestelmää (en. block system), joka estää junia törmäämästä toisiinsa. Lohkojärjestelmää käytettäessä rata on jaettu useisiin sektoreihin (lohkoihin). Vain yksi juna kulkee kerrallaan kussakin lohkossa. Jokaisen lohkon lopussa on alue, jolle juna voidaan pysäyttää, jos se on tarpeen. Voidaan myös sulkea jarrut, pysäyttää nostomäki tai olla lähettämättä junaa asemalta. Joka lohkon lopussa on sensorit jotka tunnistavat juna ohikulun. Näin laitetta ohjaava tietokonejärjestelmä rekisteröi, mitkä lohkot on varattu. Jos ohjausjärjestelmä huomaa junan olevan menossa jo varattuna olevaan lohkoon, se käyttää jotakin edellä mainittua tapaa estämään jälkimmäistä junaa etenemästä varatulle lohkolle.

Vuoristoradoissa tapahtuvat onnettomuudet, kuten 5. syyskuuta 2003 tapahtunut kuolemantapaus silminnähden rauhallisella Disneylandin Big Thunder Mountain Railroad -vuoristoradalla, herättävät runsaasti huomiota ja kauhukuvia ihmisissä.

Tilastollisesti vuoristoradat ovat erittäin turvallisia. Yhdysvaltain kuluttajatuotteiden turvallisuuskomissio (CPSC) ilmoittaa, että 134 huvipuistovierasta tarvitsi sairaalahoitoa vuonna 2001 ja että huvipuistolaitteissa tapahtuu keskimäärin kaksi kuolemantapausta vuosittain. Six Flagsin tutkimuksen mukaan 319 miljoonaa ihmistä vieraili huvipuistoissa vuonna 2001. Tutkimuksessa sanottiin että huvipuistovierailijan mahdollisuus loukkaantua kuolettavasti huvipuistolaitteessa on yksi 1,5 miljardista. Näin ollen loukkaantumisriski ajettaessa huvipuistoon on suurempi kuin käymisellä huvipuistolaitteissa. Ei ole epätavallista, että huvipuisto maksaa karusellista korkeammat vakuutusmaksut kuin vuoristoradasta.

Vaikka nykyaikaisissa vuoristoradoissa tietokonejärjestelmät takaavat turvallisuuden, tapahtuu onnettomuuksia siitä huolimatta. Vuonna 1999 eräs yli 180 kiloa painanut matkustaja ei pystynyt sulkemaan turvalaitteitaan kunnolla ja putosi Superman-vuoristoradasta Six Flags Darien Lake -huvipuistossa saaden vakavia vammoja. Tästä huolimatta samanlainen onnettomuus tapahtui vuonna 2004, kun 100 kiloa painanut aivohalvaantunut mies päästettiin kyytiin Superman-vuoristorataan Six Flags New England -huvipuistossa. Viimeisessä mutkassa mies putosi junasta ja kuoli. Vuonna 2010 naispuolisen matkustajan turvakaari aukeni kesken ajon Dixie Landin’ -puistossa Louisianassa ja matkustaja putosi kuolemaansa.[3] Uusi onnettomuus vuonna 2011 tapahtui samantyyppisellä radalla Tokyo Dome-puistossa Japanissa, kun 34-vuotias mies putosi junasta kesken ajon.[4] [5] Heinäkuussa 2013 nainen sai surmansa pudottuaan vuoristoradan kyydistä Dallasissa. [6] Suurin osa onnettomuuksista olisi kuitenkin estettävissä. Monet laiteonnettomuudet ovat johtuneet matkustajista tai laitteiden kuljettajista, jotka eivät ole noudattaneet turvallisuusohjeita. Harvinaisissa tilanteissa matkustajat ovat loukkaantuneet mekaanisen vian takia. Silloinkin syy saattaa olla laitteen huollon ja tarkistuksen laiminlyönti. Yksi esimerkki sellaisesta onnettomuudesta on vuonna 2006 tapahtunut yhden vaunun radalta suistuminen Wild Thing -vuoristoradalla Valleyfair!-huvipuistossa.

Suomessa on vuoristoradoilla sattunut kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Molemmat ovat tapahtuneet Linnanmäellä. Vuonna 1953 kuoli radan kuljettaja ja vuonna 1985 kyydissä ollut poika.

Vuoristoratatyypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Inverted-rata Nemesis
Cyclon-vuoristorata Nokkakiven huvipuistossa Laukaan Lievestuoreessa lähellä Jyväskylää.

Nykyään on olemassa kaksi vuoristoratojen päätyyppiä: teräksiset vuoristoradat ja puiset vuoristoradat. Teräksiset vuoristoradat tunnetaan pehmeästä kyydistä ja radan usein kierteisistä muodoista jotka kääntävät matkustajat ylösalaisin inversioiden kautta. Puiset vuoristoradat ovat harrastajien suosiossa rajumman kyytinsä ja perinteisemmän tunnelmansa takia.

Vuoristoratoja voidaan luokitella eri luokkiin ja tyyppeihin rakennusmateriaalin, vaunujen, radan korkeuden ja muodon sekä käyttövoiman mukaan. Perinteisistä vuoristoradan vaunuistakin on kehitelty kymmeniä variaatioita. Joissakin radoissa matkustajat ovat seisaaltaan, toisissa radoissa he ovat makuuasennossa mahallaan. Kehittämällä uusia muunnelmia ratatyyppeihin ja vaunuihin suunnittelijat haluavat kehitellä ratoja jotka tarjoavat uudenlaisen ajelun ja jotka erottuvat edukseen muista vuoristoradoista.

Puinen Colossos on perinteinen Sit-Down-rata

Vaunutyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tavallinen (Sit-Down) – perinteinen vaunutyyppi, vaunussa istutaan normaalisti
  • 4th Dimension – Pyörivät istuimet on sijoitettu radan päällä kulkevan gondolin sivuille; matkustajat kulkevat siis radan sivuilla eivätkä sen päällä. Tunnetaan myös nimellä X-dimension.
  • Flying – matkustajat ovat makuuasennossa mahallaan radan alapuolella kulkevassa vaunussa
  • Inverted – matkustajat istuvat radan alapuolella kulkevassa vaunussa niin, että jalat riippuvat vapaina ilman tukea
  • Pipeline – Matkustajat istuvat vaunussa, joka kulkee kiskojen välissä eikä niiden päällä. Rata on rakennettu putkimaiseksi.
  • Stand-up – matkustajat seisovat vaunussa, joka kulkee radan päällä
  • Suspended – muistuttaa Inverted-vaunutyyppiä, mutta vaunut heiluvat vapaasti puolelta toiselle
  • Wing – muistuttaa 4th Dimension -vaunutyyppiä, mutta istuimet eivät pyöri
  • Floorless – jalat roikkuvat samalla tavalla kuin interved-mallissa, mutta vaunu kulkee radan päällä

Korkeusluokitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cedar Pointin Top Thrill Dragster oli maailman ensimmäinen ”Strata Coaster”.

Vuoristoratoja luokitellaan myös korkeuden mukaan:

  • Strata Coaster – 122–152 metriä korkea
  • Giga Coaster – 91–121 metriä korkea
  • Hyper Coaster – 61–90 metriä korkea
  • Mega Coaster – maksimikorkeus 31–60 metriä
  • Intermediate Coaster – maksimikorkeus 15–30 metriä
  • Family Coaster – maksimikorkeus 9–14 metriä
  • Junior Coaster – maksimikorkeus 6–8 metriä
  • Kiddie Coaster – maksimikorkeus 0–5 metriä
  • Nostomäki – ketju- tai kaapelivetoinen nostomäki
  • Sähkömagneettinen – LIM- (lineaari-induktiomoottorit) tai LSM- (lineaarisynkronismoottorit) laukaisu
  • Hydraulinen – hydraulinen laukaisu
  • Pneumaattinen – paineilmalaukaisu
  • Flywheel – vetopyörälaukaisu

Suomen vuoristoradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnanmäki (Helsinki)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnanmäen Kirnu-vuoristorata.
Pääartikkeli: Linnanmäki
  • Vuoristorata (avattu 1951) on perinteinen puinen vuoristorata. Laitteen jarrut sijaitsevat radan sijasta junissa, ja jarruttamisesta matkan aikana huolehtii jarrumies, joka matkustaa junan kyydissä. Vuoristorata on Linnanmäen ja ehkä koko Suomen suosituin vuoristorata. Rata on 960 metriä pitkä, 23 metriä korkea ja junat kiitävät 60 kilometrin tuntinopeudella. Radan tuntikapasiteetti on parhaimmillaan 1 500 henkilöä.
  • Pikajuna (avattu 1990) on normaali teräksinen vuoristorata. Erikoisuutena on se, että junassa on moottori, eikä se tarvitse nostomäkeä. Pikajuna on siis niin sanottu powered-rata. Radan pituus on 290 metriä, korkeus 7 metriä ja junan nopeus on 37 kilometriä tunnissa. Juna kiertää radan läpi yleensä kaksi tai kolme kertaa, riippuen jonojen määrästä. Laitteen nimi oli City Express vuoteen 2004 asti. Vuoristoradan on valmistanut Mack.
  • Linnunrata (avattu 2000) on sisävuoristorata, joka on teemoitettu avaruuden ja avaruussukkuloiden ympärille. Vaikka vuoristorata on melko pieni, suljettu tila ja pimeys luovat mielikuvan mitä hurjimmasta laitteesta. Radan pituus on 360 metriä, se on 7 metriä korkea ja junien huippunopeus on 40 kilometriä tunnissa. Linnunrata korvasi Safariradan. Linnunrata oli ensimmäiset kolme vuottansa Space Express, mutta nimi muutettiin vuonna 2004 Linnunradaksi. Nimi muutettiin uudelleen vuonna 2016 Linnunrata Extraksi, jolloin siihen tuli mahdollisuus käyttää virtuaalitodellisuuslaseja. Vuoristoradan on valmistanut Zierer.
  • Vonkaputous (2001–2018) oli Suomen ensimmäinen varsinainen vesivuoristorata. Radan pituus oli 330 metriä, korkeus 24 metriä ja vaunujen nopeus 60 kilometriä tunnissa. Radan loppuosa laskeutui vesialtaaseen. Vonkaputous purettiin sen tilalle rakennetun Taiga-vuoristoradan takia. Vuoristoradan valmisti Premier Rides.
  • Tulireki (avattu 2004) on Mackin valmistama teräksinen vuoristorata, jossa on erikoisuutena eteen, taakse ja sivuille kallistelevat vaunut. Radan pituus on 336 metriä, sen korkeus on 16,5 metriä ja vaunut kulkevat parhaimmillaan 58 kilometrin tuntinopeudella.
  • Kirnu (avattu 2007) on Intamin AG:n valmistama teräksinen 4th Dimension -rata. Rata on 142 metriä pitkä, 25,4 metriä korkea ja huippunopeus on 60 kilometriä tunnissa. Ajon kesto on 12 sekuntia, jos lastausta ja nousua ei lasketa mukaan. Laitteessa on kolme vaunua joissa kussakin 8 paikkaa. Muutama viikko radan avaamisen jälkeen, 16. toukokuuta 2007, laitteessa ollut mies loukkasi jalkansa. Laite oli kyseisen loukkaantumistapauksen vuoksi poissa käytöstä muutaman päivän. Laitteessa on tapahtunut myös toinen tekninen vika, kun sen vaunu jäi radan korkeimpaan kohtaan kymmeneksi minuutiksi. Kukaan ei loukkaantunut tapauksessa.
  • Salama (avattu 2008) kulkee Hurjakurun yläpuolella ja sen vaunut pyörivät akselinsa ympäri. Radan pituus on 420 metriä ja sen korkein kohta nousee 17 metrin korkeuteen maanpinnasta. Laitteen huippunopeus on 60 km/h. Salaman nimi on haettu Kalevalasta. Vuoristoradan on valmistanut Maurer Söhne.
  • Ukko (avattu 2011) avattiin Mustekalan ja Break Dancen entiselle paikalle kaudella 2011. Laitteen huippunopeus on 105 km/h, ja se on 52 metriä korkea.Vuoristoradan on valmistanut Maurer Söhne.
  • Taiga (avattu 2019) avattiin vuonna 2019 ja sen tieltä purettiin monta laitetta ja kioskirakennuksia. Se on Suomen ja Pohjois-Euroopan suurimpia; pituutta radalla on noin 1,1 kilometriä ja huippunopeus jopa 106 km/h. Vuoristoradan on valmistanut Intamin.

Särkänniemi (Tampere)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Särkänniemen Tornado.
Pääartikkeli: Särkänniemi
  • Vauhtimato (avattu 1984) on suunnattu pienemmille lapsille. Radan korkeus on maksimissaan 3,3 metriä ja huippunopeus on 26 kilometriä tunnissa. Vaunu kiertää 60,2 metrin pituisen radan muutaman kerran ympäri kierroksen aikana. Laitteen pituusrajoitus on 120 cm (100-120 cm aikuisen kanssa).
  • Tornado (avattu 2001) on Suomen ensimmäinen inverted-vuoristorata. Vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan. Laitteen vaunu kiertää muun muassa 360 asteen silmukan, cobra-kaksoisilmukan, tunnelin läpi sekä monta kertaa pituusakselinsa ympäri. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimmäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimillaan 25 metriä korkealla ja laitteen maksiminopeus on 75 kilometriä tunnissa. Laitteen pituusrajoitus on 140 cm. Vuoristoradan on valmistanut sveitsiläinen Intamin AG. Se on maksanut yli 8 miljoonaa euroa, joten sitä voi pitää merkittävänä ratana jopa maailmanlaajuisesti.
  • Half Pipe (2003–2019) Vuoristoradan U:n muotoinen rata kohosi 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdytti nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa ja matkustajat kokivat enimmillään 4,5 g:n kiihtyvyyden. Laitteessa oli yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtui 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus oli 70 metriä ja yksi ajo kesti noin 2 minuuttia. Vaunu kiihdytettiin matkaan lineaari-induktiomoottoreiden (LIM) avulla, minkä jälkeen se pyöri vapaasti. Laite oli ensimmäinen laatuaan maailmassa. Half Pipe purettiin kauden 2019 jälkeen. Purkamisen syynä olivat mm. melu, josta lähialueen asukkaat valittivat ja sijainti syrjäisellä paikalla huvipuistossa. Half Pipea säilytetään osissa ja se on tarkoitus myydä toiseen huvipuistoon.
  • Trombi (2005-2023) sisältää tiukkia käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan maksimikorkeuteen spiraalinostoa pitkin. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana henkilö voi kokea myös painottomuuden tunteen. Laitteen pituusraja on 140 cm ja laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on italialainen Zamperla-yhtiö. Rata ei ole enään käytössä,ja se puretaan kauden 2024 lopussa.
  • Tyrsky (avattu 2009) Radan korkeus on 16 metriä ja pituus 80 metriä. Vaunun kyytiin mahtuu kerrallaan 40 ihmistä. Laitteen pyöreä vaunu kulkee edestakaisin aaltoilevalla radalla samalla pyörien. Vaunussa olevat ihmiset istuvat vaunun ulkokehällä katsoen ulos vaunusta. Tyrsky on sijoitettu niemen kärkeen Näsijärven rannan tuntumaan. Radan valmistaja on italialainen Antonio Zamperla. Radan maksiminopeus on 70 km/h ja se on tyypiltään muualla tunnettu nimellä Disk-O Coaster.
  • MotoGee (avattu 2010) on Suomen ensimmäinen laukaistava rata. Se käyttää vetopyörälaukaisua eikä siis tarvitse nostomäkeä. Radan vaunut muistuttavat moottoripyöriä. Yhteen junaan mahtuu 12 henkilöä, ja juna kiihtyy 65 km/h vauhtiin alle kahdessa sekunnissa. Korkeus on 13 metriä. Rata on ensimmäinen vastaava malli Euroopassa. Valmistaja on Zamperla.
  • Hype (avattu 2017) on laite, jossa vaunu menee 100 kilometrin tuntivauhdilla korkealle, tekee korkkiruuvikäännöksen ja palaa asemalle.

PowerPark (Alahärmä)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: PowerPark
  • Joyride (avattu 2003) on tavallinen teräksinen vuoristorata, joka sopii lähes kaikille. Joyridella on pituutta 280 metriä ja korkeutta 16 metrin verran.
  • Cobra (avattu 2005) on suunnattu vähän hurjapäisemmälle kävijäkunnalle. Se kuljettaa matkustajat 76 kilometrin tuntinopeudella 285 metrin pituisen radan ensin etuperin ja sen jälkeen takaperin. Kokonaisuudessaan matkustajat kääntyvät matkan aikana kuusi kertaa ylösalaisin. Radan korkeus on 35,5 metriä, ja matkustajat kokevat parhaimmillaan 5,2 g:n voiman. Cobra on hollantilaisen Vekoman yleinen Boomerang-malli.
  • Thunderbird (avattu 2006) on PowerParkin huvipuiston kallein, suurin ja merkittävin hankinta sekä Suomen toinen puinen vuoristorata. Sen valmistaja on yhdysvaltalainen Great Coasters International. Vuoristoradan pituus on 826,6 metriä, radan korkeus on 27 metriä ja vaunujen suurin nopeus on 77 kilometriä tunnissa.
  • Mine Train (avattu 2007) on lähinnä lapsille tarkoitettu pieni vuoristorata. Radalla on juna, jossa on kuusi vaunua. Pituutta radalla on 85,3 metriä ja radan korkeus on 3 metriä. Pituudeltaan alle 110 cm lapset pääsevät vain aikuisen kanssa laitteeseen.
  • Neo's Twister (avattu 2011) on Suomen toistaiseksi ainoa Wild Mouse -vuoristorata.
  • Junker (avattu 2015) kiihdyttää 0-100km/h noin 1,9 sekunnissa. Inversioita on neljä ja korkeutta 40 metriä.
  • Pitts Special (avattu 2020) on ainoa laatuaan Suomessa; pystysuora nostomäki ja miltei pystysuora pudotus, jolloin vauhti kiihtyy 100 km/h asti vain muutamassa sekunnissa.

Tykkimäki (Kouvola)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tykkimäki
  • Idän Pikajuna (avattu 1989) on normaali teräksinen vuoristorata. Se muistuttaa paljon Linnanmäen Pikajunaa, mutta rata tekee enemmän tiukkoja mutkia.
  • Trombi Tykkimäellä sijaitseva Trombi-huvilaite muistuttaa paljon Särkänniemen huvilaitetta Tyrskyä. Trombissa on U-kirjaimen muotoinen rata. Tykkimäen Trombi muistuttaa myös vähän Särkänniemen Half Pipeä.

Suomen Tivoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen Tivoli
  • Crazy Worm on pienille lapsille tarkoitettu 3,5 metriä korkea teräksinen vuoristorata. Radalla on kaksi pudotusta, joista pisimmässä on jarrut rajoittamassa junan vauhtia. Juna kiertää radan useampaan kertaan yhdellä ajolla.
  • Roller Coaster on pieni teräsvuoristorata, joka muistuttaa jossain määrin PowerParkin Joyridea.

Nokkakiven huvipuisto (Laukaa)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Nokkakiven huvipuisto
Nokkakiven Cyclon.
  • Cyclon (avattu 2016) on vuoristorata, jossa on neljä kerrosta. Sen korkeus on kymmenen metriä ja pituus 350 metriä. Sen valmistaja on italialainen Interpark.

Merkittäviä vuoristoratoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennätyksien haltijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kingda Ka on maailman korkein vuoristorata.

Korkeimmat teräksiset vuoristoradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kingda Ka (Six Flags Great Adventure, Yhdysvallat) 139 m
  2. Superman: Escape from Krypton (Six Flags Magic Mountain, Yhdysvallat) 126,5 m
  3. Red Force (Ferrari Land, Espanja) 112 m
  4. Fury 325 (Carowinds, Yhdysvallat) 99 m
  5. Steel Dragon 2000 (Nagashima Spa Land, Japani) 97 m

Lähde:[7]

Korkeimmat puiset vuoristoradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. T Express (Everland, Etelä-Korea) 56 m
  2. Wildfire (Kolmården, Ruotsi) 56 m
  3. El Toro (Six Flags Great Adventure, Yhdysvallat) 55 m
  4. Goliath (Six Flags Great America, Yhdysvallat) 50 m
  5. Colossos - Kampf der Giganten (Heide Park Resort, Saksa) 50 m

Lähde:[8]

Nopeimmat vuoristoradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Formula Rossa (Ferrari World Abu Dhabi, Yhdistyneet arabiemiirikunnat) 240 km/h
  2. Kingda Ka (Six Flags Great Adventure, Yhdysvallat) 206 km/h
  3. Red Force (Ferrari Land, Espanja) 180 km/h
  4. Superman: Escape from Krypton (Six Flags Magic Mountain, Yhdysvallat) 161 km/h
  5. Steel Dragon 2000 (Nagashima Spa Land, Japani) 152,9 km/h
  6. Fury 325 (Carowinds, Yhdysvallat) 152,9 km/h

Lähde:[9]

Pisimmät vuoristoradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Steel Dragon 2000 on maailman pisin vuoristorata.
  1. Steel Dragon 2000 (Nagashima Spa Land, Japani) 2 479 m
  2. Beast (Paramount's Kings Island, Yhdysvallat) 2 243 m
  3. Formula Rossa (Ferrari World Abu Dhabi, Yhdistyneet arabiemiirikunnat) 2 047 m
  4. Fujiyama (Fuji-Q Highland, Japani) 2 045 m
  5. Fury 325 (Carowinds, Yhdysvallat) 2 012 m

Lähde:[10]

  1. a b c d e Tieteen kuvalehti Historia 3/2014, s-72-73
  2. Hirn, Sven: Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita I. Helsinki: Etelä-Saimaan kustannus Oy, 1976.
  3. 21 Year Old Woman Dies at Dixie Landin' coaster-net.com. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 7.7.2014.
  4. Another fall, another death, on another Maurer Sohne coaster masstort.org. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 7.7.2014.
  5. Tokyo Roller Coaster Death: Man Dies In Amusement Park Fall huffingtonpost.com.
  6. Mom was flung to her death from Six Flags rollercoaster after 'harness didn't come all the way down in car operators knew was faulty' dailymail.co.uk.
  7. Record Holders RCDB. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  8. Record Holders RCDB. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  9. Record Holders RCDB. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  10. Record Holders RCDB. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaisia vuoristoratakerhoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita (englanniksi)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]