Kartta paljastaa, miten pimeä aine limittyy ja kietoutuu tavalliseen aineeseen eli materiaan, josta tähdet ja galaksit ̶ ylipäätään kaikki, mitä voimme havaita ̶ muodostuu. Pimeä aine sen sijaan ei säteile, heijasta, ime tai edes estä valoa, ja se kulkee tavallisen aineen läpi kuin aave. Pimeän aineen vetovoima vetää kuitenkin tavallista ainetta puoleensa, joten se voidaan havainnoida painovoiman avulla.

“Missä tahansa näemme suuren, tuhansien galaksien joukon, näemme myös yhtä massiivisen määrän pimeää ainetta samassa paikassa. Ja kun näemme ohuen tavallisen aineen säikeen yhdistävän kahta näistä joukoista, näemme myös pimeän aineen säikeen. Kartta osoittaa, että pimeä ja tavallinen aine ovat aina olleet samassa paikassa ̶ ne kasvoivat yhdessä”

Wikipedia on the Westphall universe.

[T]he example of Michael Bloomberg playing the role of New York City Mayor both on Law & Order and in real life, which, if one accepts the logic of the hypothesis, indicates that real life is in the head of Tommy Westphall

Is that the proof Borgström was looking for?

Map of the Universe

Barbourin mukaan maailma koostuu loputtomasta määrästä nykyhetkiä, jotka ovat kaikki olemassa samanaikaisesti.

Kokemus siitä, että näistä hetkistä muodostuisi jonkinlainen jatkumo, on vain aivojemme luoma illuusio. Tarvitsemme tätä illuusiota voidaksemme hahmottaa maailmaa.

“Maailmankaikkeus toistaa ikuista kiertokulkua. Se laajenee, sitten se painuu kasaan ja taas seuraa uusi alkuräjähdys.”