28 Apr 11

Melkoinen kannustin. Uusinna itsesi “vapaa-ajalla”, että sinusta saadaan yhä enemmän irti töissä. “Suomalaiset liikkuvat niin heikosti, että se uhkaa jo työurien pidentämisestä haettavaa hyötyä.”


13 Apr 11

Sarjan tähän mennessä paras keskustelu - “Mielipideohjelman juontaa tutkija, kansalaisaktivisti Jarna Pasanen pohtii vieraittensa kanssa työajan lyhentämisen mahdollisuuksia ja vaikutusta. Vieraina studiossa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n Elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuspäällikkö Timo Järvensivu ja Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n viestintäpäällikkö Johanna Sipola.”


17 Mar 11


Nuorista aikuisista elämänmuutosta kaipaa jopa neljä viidestä, ilmenee Tapiola Pankin Arjen katsauksen kyselytutkimuksesta. Yleisin haave on töistä pois jääminen ja itseen tai lähipiiriin panostaminen, mistä unelmoi 19 prosenttia kyselyyn vastanneista. Saman verran unelmoi pitemmästä sapattivapaasta ulkomailla. Uutta ammattia toivoo 18 prosenttia vastaajista.


10 Mar 11

“Jatkuva talouskasvu ja turha työ kasvun perässä juostessa ovatkin täten rikos tulevia sukupolvia kohtaan!”


04 Mar 11

Työ on pilattu, koska työllä ei ole muuta merkitystä kuin voiton tuottaminen. Vieraina filosofi Thomas Wallgren ja SITRA:n viestintäpäällikkö Teppo Turkki.


01 Mar 11

Kirjoitat Radikaaleinta on arki -pamfletissa, että taloudellinen kasvu ja sen myötä syntynyt kulutuskulttuuri huonontavat elämän laatua. Suurin osa niistä tavaroista ja palveluista, joita työ tuottaa, on hyödyttömiä tai vahingollisia. Hyvän elämän kannalta tarpeelliset asiat saataisiin aikaan vähällä työllä. Työajan lyhentäminen on looginen välttämättömyys. Mistä päästä aloittaisit työurien lyhentämisen?

“Keskeltä.”


Moni töissä käyvä joutuu selviämään jo alle tonnin bruttopalkalla. Syy pieniin palkkoihin johtuu usein yritysten halusta pitää joustavaa työvoimareserviä.


1990-luvulta lähtien työelämä ja tuotanto mullistuivat postfordismin myötä. Hyvinvoinnin kukoistuskaudella ns. epätyypilliset työt muuttuivat tyypillisiksi. Suomessa voidaan laskea olevan jo noin miljoona epätyypillistä työtä tekevää työläistä.

Samalla myös se järjestelmä, jonka piti auttaa ihmisiä köyhyydessä, on osin muuttunut köyhyyttä ja syrjäytymistä tuottavaksi järjestelmäksi. Työtön pakotetaan vastaanottamaan mitä järjettömimpiä tehtäviä ”aktiivisen työnhakemisen” nimissä. Nuoria pakotetaan työskentelemään ilmaiseksi tai reilusti räätälöidyllä palkalla ”syrjäytymisriskin” verukkeella. Kunnat ja valtio ovat erikoistuneet työn pätkimiseen lain rajamailla niin sairaaloissa kuin yliopistoilla ja virastoissa. Näin lasketaan kustannuksia, kierretään sosiaalimaksuja ja lomarahoja.