Ensimmäinen äitienpäivä (kinuski-mansikkakakku)

En ole varsinaisesti mikään kakuntekijä, sillä teknisesti olen lähes poikkeuksetta huono. Olen liian suurpiirteinen ja kärsimätön. Kun lähdin miettimään täytekakkua oman ensimmäisen äitienpäiväni johdosta päätin mennä reilusti maku edellä: kinuskia ja mansikkaa, oli kakun ulkonäkö mitä tahansa. 

Eikä minun pitänyt edes kirjoittaa kakusta mitään blogiin, mutta kävi ehkä melko tyypillisesti, eli kun en yrittänyt oikein mitään, tuli todella hyvänmakuinen kakku. Pohja meni palasiksi ja täytettä varten unohtui ostaa kreemijauhetta, joten lopputulos oli monien sattumien summa.

Kinuski-mansikkakku

3 munan kakkupohja

1 dl fariinisokeria

1,5 dl kermaa

2,5 dl kermaa

100g (kerma)rahkaa

4 dl pakastemansikoita, kevyesti sokeroituja ja survottuja

tuoreita mansikoita

1 dl mantelirouhetta

3 rkl fariinisokeria

n. 1,5 rkl voita

Leivo kakkupohja esimerkiksi tällä ohjeella. Jäähdytä ja leikkaa kolmeen osaan. 

Kaada fariinisokeri ja kerma kattilaan ja kiehauta pieni hetki. Jäähdytä kinuski. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa sen jälkeen kinuskia muutaman minuutin ajan. Sekoita kermavaahto ja vatkattu kinuski ja vatkaa vielä hetki. Lisää rahka ja vatkaa muutama kierros. 

Levitä kakun pohjan päälle puolet mansikoista ja sen päälle ohut kerros kinuskitäytettä. Nosta keskimmäinen pohjapala päälle ja toista. Kumoa loput kinuskitäytteet kakun päälle ja työnnä varovaisesti täytettä kohti reunoja. Anna valua reunoja pitkin ja nosta kakku heti jääkaappiin.

Valmista krokantti. Laita mantelirouhe pannulle ja paahda hetki käännellen (varo polttamasta). Lisää fariinisokeri ja voi ja sekoittele kunnes sokeri on kokonaan sulanut. Leivitä krokantti leivinaperin päälle jähmettymään. Murustele.

Koristele kakku ennen tarjoilua mansikoilla ja krokantilla.

Vappudonitsietkot (donitsit uunissa)

Donitsit ovat kaikessa värikkyydessään ja helppoudessaan yksi himoittavimmista leivonnaisista. Ja helppoudella tarkoitan lähinnä syömistä, sillä donitsin voi napata käteen kahvin kera ja syödä matkan varrella. Tosin en kylläkään harrasta tätä koskaan Suomessa, enkä donitseja ylipäätään kovin usein. 

Itse tehdyt donitsit ovat mitä herkullisimpia, mutta niissä on kaksi huonoa puolta: ne menettävät parhaimman teränsä päivässä ja toisaalta niiden paistaminen rasvassa on työlästä. Ja jos paistat erän donitseja, et viitsi tehdä sitä muutaman kappaleen vuoksi. Toisaalta isompi määrä donitseja jää helposti näin pienessä taloudessa syömättä, kun koko ruokavaliotaan ei voi omistaa pelkille leivonnaisille.

En tiedä miksi en ole hankkinut aikaisemmin donitsipeltiä, sillä sehän ratkaisee tällaiset ongelmat kokonaan. Pellissä on tilaa kuudelle donitsille, joten niitä varten voi tehdä pienen taikinan. Siitä ei jää kovin montaa jääkaappiin lojumaan, eikä varsinkaan jos vielä saat jonkun vierailevan tähden kahvipöytään. 

Kokeilin ensimmäisenä Soppa365-ohjetta. Tein ehkä jonkun mittausvirheen, sillä taikinasta tuli vähän turhan jämäkkää, eivätkä nämä ensimmäiset donitsini olleet mitenkään huippuhienoja, tarttuivat vielä peltiin kiinni. Onneksi suklaakerros kaunistaa kaiken! Ja maku oli hyvä. Ensi kerralla teen suoraan puolikkaan taikinan, tästä määrästä tulee siis 12 kpl.

Donitsit uunissa

1 dl piimää

1 dl sokeria

1/2 dl ruokaöljyä

1 kananmuna

3 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

1/2 tl soodaa

1/4 tl suolaa

1 (luomu)appelsiinin kuori raastettuna tai 1-2 tl kardemummaa

öljyä pellin voiteluun

50 g voita

Sekoita piimä, sokeri, öljy ja kanamuna. Sekoita toisessa astiassa kuivat aineet. Yhdistä seokset ja pyöräytä nopeasti taikinaksi. Voitele donitsipellin kolot. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota vuoan kolot noin puoleen väliin asti.

Paista 200-asteisessa uunissa 7-8 minuuttia. Kumoa leivinpaperin päälle ja voitele voisulalla. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Maitosuklaakuorrute

200 g maitosuklaata

1 dl kermaa

Laita suklaa ja kerma kattilaan ja kuumenna miedolla/keskilämmöllä, kunnes suklaa sulaa. Sekoita tasaiseksi ja dippaa donitsit suklaaseen ja nosta takaisin leivinpaperin päälle valumaan. Koristele haluamallasi tavalla (itselläni tässä sulatettua valkosuklaata raitoina). Nosta jääkaappiin jähmettymään.

Kevätinspiraatiota!

Hiphei, huhtikuun puolivälissä jo mennään! Juhlahulinan jälkeen olen taas innostunut ruuanlaitosta, vaikka mitään uutta tai blogiin kirjoittamisen arvoista ei ole tullutkaan kokkailtua. Ja leipominen, se kiinnostaa myös! Onneksi kevät on sellaista aikaa, että saa välillä vieraita kylään tai sitten haluaa juhlistaa arkea ihan vain omalla porukalla. Hyvä syy tehdä jotain keväisen värikästä.

Eilen kaivelin pakastinta ja löysin vielä mm. kanttarelleja, ja kuten aina tähän aikaan vuodesta, alkavat risotot kiinnostaa vaikka sitten niiden sienien tai parsan kera. Tässä muutamia vanhoja postauksia, jotka inspiroivat juuri nyt!

Kalatacot Key Westin tapaan tuovat kevätmuistoja, mutta eivät varsinaisesti Floridan suunnalta vaan New Yorkin Rockaway Beachilta. 

Parsa-hernerisotto näyttää ihanan vihreälle.

Jos takatalvi yllättää (niin kuin se aina tekee), voi lohdutukseksi tehdä parmesaanikanaa.

Kaikenlaiset täytetyt leivät kiinnostavat minua juuri nyt (ehkä siksi, että niitä voi syödä kylmänä ja yhdellä kädellä, heh). Pakko tehdä ainakin banh mi -kanapatonkeja kesäkuun Berliinin-reissua ja kaupungin vietnamilaisia ravintoloita odotellessa.

Parsa-vuohenjuustosalaatti on myös sopivan tilaisuuden tullen listallani. Ehkä sitten, kun saan tyttöporukan kylään.

Muutaman vuoden takainen kevätsuosikkini oli marjaisa vohvelikakku.

Parsa kuuluu kevääseen ja sienimuhennos ei ole hullumpi lisuke sekään.

Tai sitten parsan kaveriksi voi tehdä sitruunarisoton. 

Pekoni-kanttarellirisotto, ei voi mennä maun puolesta vikaan, vaikkei rakenne ihan täydellinen olisikaan!

Mustikoita on vielä pakastimessa jonkin verran, ja vaikka niitä tulee heitettyä niin smoothieen ja puuroon kuin pannareidenkin päälle, riittäisi niistä ehdottomasti myös amerikkalaisiin mustikka-valkosuklaamuffineihin.

Parsarisottoa on tullut tehtyä toisellakin ohjeella.

Salaatin ei tarvitse olla liian kevyt! Kulhoruuat on nyt muutenkin muotia, sitähän tämäkin tacoista innoituksen saanut Mexicana-salaatti on.

Värikkäät vappudonitsit hurmaa ihan taatusti!

Cashew-kinuskidonitsit on kyllä superherkullisia.

Hainanilainen kana on todella mietoa aasialaiseksi ruuaksi, mutta toisaalta se on ihanan raikasta ja hienovaraista.

Santa Fe -kanasalaatti on ruokaisa, mutta keväisen raikas ja värikäs.

Makeansuolaiset vuohenjuustopiirakat sopivat hyvin keväisiin illanistujaisiin kepeän viinin kera.

Jos nyt vielä vähän parsaa ja vuohenjuustoa, niin myös pizzaversio on maistuva!

Vauvan ensimmäiset juhlat

Rakas tyttövauvamme saapui maailmaan alkuvuodesta ja sai heti itselleen nimen, sillä emme halunneet kutsua häntä vauvaksi paria kuukautta ja odottaa mitään nimijuhlia tai vastaavia tilaisuuksia. Iloinen perhetapahtuma oli kuitenkin juhlimisen arvoinen jos mikä, joten järjestimme vauvalle juhlat, joita voitaisiin kutsua vaikka tervetuliaisjuhliksi tai vauvan ensimmäisiksi juhliksi. Määritelmällä on tuskin väliä, sillä juhlia ei voi koskaan olla liikaa, eikä kakkua ja läheisten kuplivaa naurua. 

Kuplivalla nämäkin juhlat aloitettiin, ja pian siirryttiin myös kahvipöydän antimiin. Koska pienen vauvan äitinä minulla ei ollut loputtomasti aikaa leipomiseen ja järkkäilyyn, menin monesta kohtaa helpoimmalla mahdollisella tavalla. Lopulta pöytää koristivat:

Suvun suosikkivoileipäkakku

Lohi- ja pororullat

Magnolian ihanat kuppikakut

Vaaleanpunainen rocky road -fudge

Mutakakku

Omenabooli

Suvun suosikkivoileipäkakku oli suosikki edelleen (kiitoksia vain alkuperäisen ohjeen ideoijalle), joten kannatti käyttää suurin osa ajastani sen valmistamiseen. Muutin hieman koristelua edellisestä kerrasta ja jätin paprikan kokonaan pois. Onneksi sitä jäi vielä jämäpala, joten taidan syödä sen aamupalaksi.

Lohi- ja pororullat ovat superhelppo tarjottava: 1) sivele rieskarullat reilulla kerroksella tuorejuustoa (minulla wasabi lohen kanssa ja yrtit poron kanssa), 2) lisää täyte (kylmäsavulohi ja kylmäsavuporo), 3) rullaa kiinni, kieritä kelmuun ja nosta jääkaappiin yön yli, 4) leikkaa paloiksi ja koristele yrteillä ja/tai vaikkapa mädillä. 

Magnolian ihanat kuppikakut ovat luottoreseptini. Linkin takaa löyty oma hieman muunneltu versio ja sitä kautta myös alkuperäinen ohje. Tein tällä kertaa alkuperäisellä reseptillä ja ehkä oma pieni muunnelmani mm. jauhojen suhteen on mielestäni parempi. Mutta hyviä näistäkin tuli, ja tein (kuten aiemminkin) itse kakut jo viikko aikaisemmin pakastimeen ja kuorrutin ne edellisenä päivänä.

Fudge on siitä helppo tarjottava, että myös sen voi ihan hyvin valmistaa jo muutaman päivän ennakkoon. Ja vaikka se onkin älymakeaa, niin pienenä palana yleensä kaikki tykkäävät siitä.

Mutakakku keräsi myös kehuja. Menin kuitenkin heti paljastamaan, että kyseessä on valmis pakastekakku (Pirkka) pohjan osalta, ja että tein pelkän koristelun itse (ja siis siinäkin käytin pakastamacaronseja). Pohja oli ihanan mehukas ja kermavaahdon kera kakku oli oikeasti yllättävän hyvä. Olin varannut koristeeksi myös vadelmia, mutta harmikseni ne olivat pilaantuneet enkä voinut käyttää niitä. Näkisin kuitenkin tämän kakun myös isolla marjakeolla ja kermalla koristeltuna, myös rahkaa voisi lisätä kermavaahdon joukkoon.

Omenabooli koostui satunnaisesta määrästä omenamehua, lemon-lime -limpparia ja vissyä, koristeltuna omenalohkoilla ja jääpaloilla. Tällainen isompi juomapurkki hanoineen on oikea juhlien pelastaja, kunhan muistaa laittaa märän rätin purkin alle ja jäättää kannen auki, muuten homma ei toimi ollenkaan. Olimme myös keittäneet kahvin jo ennakkoon pumpputermokseen, jotta kenenkään ei tarvitsisi seistä keittimen vieressä juhlien aikana vaan voisimme itsekin seurustella vieraiden kanssa kaikessa rauhassa.

Juhlat olivat pienet, mutta sitäkin ihanammat. Kiitoksia kaikille vieraille!

Vinkkejä pääsiäiseksi

Kevät on edennyt nopeammin kuin ikkunasta ulos vilkaisemalla voisi päätellä ja pääsiäinen on jo ihan nurkan takana. Olemme yleensä pyhät ainakin osittain mökillä, missä minulla ei ole ruuanlaittoasioissa kovin suurta roolia, joten pääsiäisen ajan ruuat ovat blogissa aika tuntematon käsite. Viime pääsiäisen vietin vastoin perinteitä ihan yksi kotona, joten ruuaksi valikoitui jotain ihan muuta: värikäs sushikulho ja kalatacoja. Nämä vinkit eivät siis liity pääsiäiseen välttämättä ollenkaan, mutta ainahan voi kokeilla jotain uutta.

Key lime -juustokakku on ihan paras, sillä se yhdistää kaksi lempikakkuani: kirpeänmakean key lime pien ja täyteläisen pehmeän juustokakun. 

Pääsiäisenaika on yleensä värien ilotulitusta, vähintäänkin virpomisvitsojen muodossa, joten siinä mielessä sushikulho sopii ajankohtaan hyvin!

Nämä oli ne söpöt vaaleanpunaiset rocky road -fudget, joista saisi myös värikkäämmän tai vaikka keltaisen version pääsiäisen kunniaksi. 

Jos pasha tuntuu liian raskaalle, voi vieraita ihastuttaa vaikkapa mustikka-kookos chiavanukkaalla.

Kahvipöydän kuivahtaneista jämäpullista saa myös kivoja köyhiä ritareita.

Jäätelö sopii jälkiruuaksi juhlana minä hyvänsä. Jäätelökonetta ei välttämättä tarvita esimerkiksi tähän vadelma-kaurakeksijäätelöön.

Kepeän raikasta kalaruokaa saa esimerkiksi valkoviinissä haudutetuista kuharullista ja kukkakaalimuusista.

Makea vadelma-mocktail sopii alkoholittomaksi juhlajuomaksi.

Lammasta voi kokata myös lähi-idän makujen mukaan, kuten tämä ghanam mechwi -varras.

Sitruunainen limoncello-juustokakku sopii aikuiseen makuun.

Illanistujaisiin ja pitkiksi pyhiksi sopisi hyvin myös italiainen aperitivi-menu, jossa juustojen, oliivien ja salamien lisäksi olisi esimerkiksi herkullista sipuli-focacciaa.

Tämä rommisuklaakakku eksoottisilla hedelmillä on näköjään ihan pääsiäistä varten valmistettu, ainakin pupukoristeista päätellen!

Viimeisestä kuvasta tulikin mieleeni, että olemme myös viettäneet ainakin kaksi pääsiäistä Aasiassa. Ehkäpä siitä tulee vielä uusi pääsiäisperinteemme?

Laskiaispullakakku

Viikonloppuna oli syytä pieneen juhlaan, ja kun sattui vielä olemaan laskiaissunnuntai, oli pullat sopiva vaihtoehto. Ja vielä kun päätin vihdoin kokeilla kakun muotoon leivottua versiota, oli kahvipöydän tarjottava aika täydellinen. Plussaa vielä siitä, että yhden pullakakun leipomiseen ja täyttämiseen ei mene niin paljon aikaa kuin yksittäisten pullien. Sopii pienen vauvan äidille. 

Laskiaispullakakku

2,5 dl lämmintä maitoa
25 g hiivaa
1/2 dl sokeria
ripaus suolaa
1/2 tl kardemummaa
1 kananmuna
7 dl jauhoja

1 kananmuna voiteluun
2 dl kermaa
sokeria
vaniljasokeria
vadelmahilloa
tomusokeria

Sekoita maito ja hiiva. Lisää sokeri, suola, kardemumma ja kananmuna. Alusta jauhot mukaan. Anna taikinan kohota vähintään tunti. Jos haluat pullasta makeampaa, lisää hieman sokeria (toisaalta hillo ja kermavaahto tuovat lisää makeutta ja rasvaisuutta).

Jaa taikina kolmeen osaan ja pyörittele n. 1,5 cm paksuiksi pötkylöiksi. Nipistä pötkylät toisesta päästä yhteen ja letitä. Käännä letti rinkulaksi ja yhdistä päät. Anna kohota pellillä. Voitele kranssi munalla ja paista 200-asteisessa uunissa n. 15 min. Jäähdytä.

Leikkaa kakun yläosa pois. Koverra sisusta hieman pois ja täytä vadelmahillolla. Vaahdota kerma ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Kermavaahdosta kannattaa tehdä makeaa, sillä pulla ei ole kovin sokerista. Lisää kermavaahto ja nosta hattu päälle. Koristele runsaalla tomusokerilla. Anna tekeytyä jääkaapissa pari tuntia.

Sämpylät kaurapuurosta

En ole kovin innokas puuroihminen, mutta marras-joulukuussa söimme epätavallisen paljon riisi- ja kaurapuuroa. Muut perheenjäsenemme (mies, koira) tykkäävät puurosta taas siinä määrin, että sitä jää harvoin tähteeksi. Mutta pari kertaa kattilan pohjalla oli muutama desi kaurapuuroa, joten ajattelin kokeilla sämpylöitä. Ja hyviä tuli, erityisesti teen kera!

Tässä "jota kuinkin" ohje, sillä ekalla kerralla tein kaiken ihan summittain ja toisella yritin mittailla. Onneksi sämpylöiden tekeminen ei ole niin justiinsa, ja periaatteessa ihan hyvää syötävää saa myös "sinne päin" -metodilla.

Sämpylät kaurapuurosta

3 dl kaurapuuroa

1/4 palaa hiivaa

1,5 rkl hunajaa

3/4 tl suolaa (jos puuro vähäsuolaista)

2 rkl öljyä

2,5 + 1 dl jauhoja

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen kaurapuuroon. Lisää hunaja ja öljy, sekä tarpeen mukaan suolaa. Lisää lopuksi jauhot. Taikina saa jäädä hyvin pehmeäksi, joten lisäsin itse aluksi noin 2,5 dl ja sen jälkeen kohotin taikinaa jääkaapissa yön yli. Lisäksin ylimääräisen desin juuri ennen leipomista, jotta taikinaa oli helpompi käsitellä.

Kohota taikinaa muutama tunti tai yön yli jääkaapissa. Nostele taikinasta runsaasti jauhotetuin käsin ja/tai lusikan avulla kasoja leivinpaperin päälle pellille. Tästä määrästä tulee n. 5 isompaa tai 8 pienempää sämpylää. Tai miksei vaikka yksi kokonainen kauraleipä.

Paista sämpylöitä 200-asteisessa uunissa niiden koosta riippuen, kunnes pinta alkaa olla ruskistunut.

Perinneruokaa prkl: After Eight -mokkapalat

Kirja saatu blogin kautta.

Oletko koskaan miettinyt, millaisen Suomi-menun kokkaisit ulkomaalaiselle illallisvieraalle? Minä olen, vaikkei sellaista tilaisuutta ole vielä vastaan tullutkaan. Tarjoaisin ehdottomasti suomalaisia makuja ja perinteitä, mutta modernilla tai kansainvälisellä toteutuksella. En iskisi mämmiä jälkiruokapöytään, vaan tekisin siitä vaikka kermaisen pehmeää moussea ja jättäisin perinneherkusta jäljelle vain ripauksen. Suomalaiset letut paistaisin juuri sellaisina kuin ne onkin, mutta lisukkeina voisi olla useampaakin eri sorttia ihanista hilloista kermavaahtoon, vaniljajäätelöön ja tuoreisiin marjoihin. 

Todennäköisesti tarttuisin suunnitteluvaiheessa Perinneruokaa prkl -blogin Mika Rampan samannimiseen ruokakirjaan, josta sain arvostelukappaleen blogin kautta. Kirjan kantavana teemana on "raikasta twistiä perinneruokiin" ja se sisältääkin hyvän kattauksen niin suolaisia kuin makeita herkkuja alku- ja pääruuista jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Koko menun saisi hyvin rakennettua tämän kirjan varaan.

Kirja sisältää monia mielenkiintoisia sovelluksia, kuten perunasushin, jonka päälle tulee esimerkiksi kylmäsavuporoa ja karpaloita. Ruokien esteettisyyteen on myös kiinnitetty huomiota ihan eri tavalla kuin varsinaisissa perinneruuissamme. Tällä kertaa kokeiluun meni After Eight -mokkapalat, sillä sain viikonlopuksi makeannälkäisiä vieraita ja halusin leipoa jotain, minkä voi valmistaa jo ennakkoon ja joka säilyy muutenkin hyvänä useamman päivän. Minttusuklaiset mokkapalat keräsivät kehuvia kommentteja myös niiltä, jotka eivät perinteisistä mokkapaloista niin välitä.

After Eight -mokkapalat

200g voita
3,5 dl kahvijuomaa (sekoitin 3 espressoa ja loput maitoa)
5 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
4 rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
200 g After Eight -konvehteja

75 g voita
3/4 dl kahvijuomaa (tähän tein myös espressoa ja laimensin vedellä)
6 dl tomusokeria
3 rkl kaakaojauhetta

After Eight -konvehteja
muita koristeita

Mittaa voi ja kahvijuoma kattilaan, kiehauta ja anna jäähtyä. Sekoita kuivat aineksen kulhossa ja lisää kahvi-rasvaseos. Vatkaa munien rakenne rikki toisessa kulhossa ja lisää taikinan sekaan.

Levitä taikinasta puolet pellille leivinpaperin päälle. Lisää 20 konvehtia taikinan päälle sopivin välein. Levitä loput taikinat päälle ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min. Jäähdytä.

Kuorrute: kiehauta kattilasssa rasva ja kahvi. Sekoita tomusokeri ja kaakaojauhe keskenään ja siivilöi seos kattilaan. Sekoita hyvin. Levitä kuorrute mokkapalalevyn päälle. Koristele kun kuorrute on hieman jähmettynyt. Leikkaa paloiksi.

Puolukka-pannacottakakku sopii syksyn kahvipöytään

Otan usein ruokakaupassa käydessäni mukaan kaupan oman lehden, ja erityisesti olen tykästynyt muutaman kerran vuodessa ilmestyvään Lidlin lehdykkään. Uusimman numeron olin säästänyt siltä varalta, että pääsen tekemään makeita herkkuja syksyn aikana käyville vieraille. Erityisesti kiinnostukseni herätti puolukkainen pannacotta-viettelys, joka on siis käytännössä kakku. Sopisi muuten syksyisen kahvipöydän lisäksi aika kivasti vaikkapa jouluun.

Ja nyt vihdoin pääsin tositoimiin leipomisen kanssa. Toteutin ohjeen melkein pilkun tarkasti, ja lopputulos oli maultaan erinomainen, vaikka rakenteessa en päässyt ihan samaan kuin kuvassa. Pohjataikina oli hieman liian pehmeä, jotta se olisi pysynyt täydellisen hyvin reunoilla, joten se ehti hieman valua ennen kuin jähmettyi paistamista varten jääkaapissa. Olisi pitänyt muotoilla sitä uudelleen pienen hetken päästä, mutta minä sen sijaan lähdin koiran kanssa lenkille. Maku oli kuitenkin ihana yhdistelmä kirpeää ja makeaa puolukkaa, pehmeää pannacottaa ja vähän kinuskimaista kaurapohjaa. 

Puolukka-pannacottakakku

2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
125 g voita sulatettuna
0,5 dl siirappia

2-3 dl puolukkahilloa
4 liivatelehteä
4 dl kuohukermaa
0,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 dl maustamatonta jugurttia (kreikkalaista)
jäisiä puolukoita

Sekoita pohjan kuivat aineet. Lisää voi ja siirappi. Sekoita ja anna turvota hetki. Vuoraa 20 cm halkaisijaltaan irtopohja leivinpaperilla. Painele taikina pohjalle ja reunoille. Nosta jääkaappiin jähmettymään. Paista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Jäähdytä.

Laita liivatteet kylmään veteen. Kuumenna kerma ja sokeri kattilassa kiehuvaksi. Lisää vaniljasokeri ja liivatteet. Kaada seos kulhoon jäähtymään. Lisää jugurtti ja sekoita hyvin. Nosta jääkaappiin jäähtymään lisää ja hieman paksunemaan.

Levitä puolukkahilloa pohjan päälle. Kaada pannacottaseos varovasti pohjan päälle. Anna jähmettyä jääkaapissa yön yli. Koristele juuri ennen tarjoilua.

Hollantilainen omenapiirakka

Satuimme haahuilemaan heinäkuisella Amsterdamin-lomallamme Jordaanin alueella, kunnes iski pieni makeanhimo. Menimme melko sattumanvaraisesti erään kahvilan terassille, jossa oli juuri ja juuri tilaa kahdelle. Paikka oli nimeltään Winkel 43 ja onneksemme huomasimme heti naapuripöydässä istuvien kahvittelijoiden muhkeat kakkupalat. Tilasimme "tuota samaa" sekä kahvit. Ja saimme omenapiirakkaa, joka oli ehkä maailman parasta.

Olin tutustunut hollantilaiseen ruokaan kovin kevyesti ennen lähtöämme, joten minulla ei ollut listalla  juuri mitään pakko kokeilla -juttua. Omenapiirakkaa en jostain syystä edes osannut mieltää kovin hollantilaiseksi, mutta pienen googlettelun jälkeen selvisi, että tuollainen kakkumainen, melko paljon rasvaa ja fariinisokeria sisältävä omppupiirakka on vähintäänkin suosittu leivonnainen. Ja Winkelin versio on varmasti kopioiduimmasta päästä. 

Itse toteutin eri ohjeita suuntaa-antavasti, mutta lopputulos oli kyllä ihanan makea ja täyteläinen. Pienensin piirakan kokoa puoleen, sillä en tiedä millaiset jättivuoat muualla on käytössä, mutta omaani ei olisi tuon isompaa mahtunut. 

Hollantilainen omenapiirakka

180 g pehmeää voita kuutioina
1,5 dl fariinisokeria
1 muna
5 dl jauhoja

4-5 omenaa
0,5-1 tl appelsiinin kuorta raastettuna
0,5-1 tl sitruunan kuorta raastettuna
1 tl sitruunan mehua
0,5 dl fariinisokeria
1 tl kanelia
ripaus muskottipähkinä

1 muna voiteluun
fariinisokeria

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja vatkaa edelleen. Lisää jauhot kolmessa erässä ja sekoita taikina hyvin jokaisessa välissä. Taikina jää pehmeäksi. 

Vuoraa esim. irtopohjainen kakkuvuoka leivinpaperilla ja/tai voitele. Taputtele taikinasta 3/4 pohjalle ja reunoille ylös asti (riippuen vuoan koosta).

Kuori ja kuutioi omenat. Sekoita kaikki täytteen aineet ja lisää pohjan päälle. Ripottele loput taikinasta pieninä paloina piirakan päälle sinne tänne. Voitele päällinen munalla ja ripottele vielä hieman fariinisokeria.

Paista kypsäksi 190-asteisessa uunissa noin tunnin ajan. Anna jäähtyä 2-3 tuntia ennen kuin poistat irtopohjan. Tarjoile kermavaahdon kanssa.