Vegaanihaasteesta suklaakekseihin

Osallistuin tammikuun vegaanihaasteeseen. No, ainakin periaatteessa. En ehtinyt todellakaan kokkaamaan joka päivä vegaanista ruokaa, sillä se vaatii minulta erityistä paneutumista, ja siis aikaa ja suunnittelua. Mutta siihen en tavoitellutkaan. Oikeastaan toivoin enemmänkin löytäväni lisää hyviä reseptejä ja ideoita kasvisruoan tekemiseen koko perheelle. Syön kasvisruokaa mutta myös kalaa ja maitotuotteita, joten vegaani en todellakaan ole. Minua kiinnostaa silti vegaaniruoka ja en panisi pahakseni jos meidänkin perheen viikkomenuun sisältyisi enemmän vegaanista sapuskaa.

Syömme edelleen sitä herkullista soijabolognesea ja siitä olen soveltanut myös lasagnea ja makaronilaatikkoa. Lapset ovat tykästyneet myös falafeleihin. Sain myös hyviä vinkkejä tutoriltani, että ei kannata alkaa virittämään lapsille uusia ruokia vaan ennemminkin muuttaa ne nykyiset vain kasvisversioiksi. Vielä on kokeilematta miten esimerkiksi soijanakkikeitto maistuisi.

Vegaanihaasteen ansiosta sain paljon uusia hyviä reseptejä sähköpostiini. Reseptejä löytyy myös vegaanihaasteen nettisivuilta. Lisäksi täältä löytyy paljon tietoa vegaanituotteista, ei tarvitse itse pähkäillä mitkä tuotteet on vegaanisia ja mitkä ei. Suuri pelastukseni kasvisruoan saloihin on ehdottomasti Chocochilin aivan ihana, herkullisia ruokia täynnä oleva ja esteettisesti kaunis kokkikirja Vegaanin keittiössä (+ blogi). Sieltä on nämäkin suussa sulavat suklaakeksit taidottu! Seuraavaksi haluan valmistaa hyvää tofua!

Vegaanisuuteen enemmän perehtyessä huomaa, että aika monen eläinperäisen tuotteen voi korvata kasvisperäisellä. Vegaanit voivat siis syödä todella monipuolisesti ja todella herkullisia ruokia. Eikä vain niitä ituja kuten monesti luullaan..

Syksyn mittaan olen testaillut sopivia kasvispohjaisia maitoja, koska en pysty juomaan "normimaitoa" ja laktoosittoman maidon juominen tuntuu taas jo vähän hölmöltä (mitä se oikeastaan edes on?). Mielestäni parhain on ollut Alpron original soijamaito, ja myös Alpron soijakermat ruoanlaittoon toimivat hyvin. Maitoa käytän vain kahviin ja soijamaito on siihen aivan täydellistä, kahvi maistuu ihanan pehmeältä ja vaniljaiselta. 

Vegaaniruokaa miettiessä itsellä suurin kompastuskivi on varmasti juusto ja kala. Onhan olemassa toki vegaanisia juustoja ja niitä haluaisin mielenkiinnosta maistaakin. Kala taas, se on niin hyvää! Ostopäätöksillä voi onneksi kuitenkin vaikuttaa myös niin, että pyrin ostamaan vain kestävästi kalastettua kalaa. Siinä auttaa mm. WWF:n kalaopas. Lisäksi suosin myös luomua ja lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan.

Moni miettii, että miksi pitäisi syödä vegaaniruokaa? Siihen on monia syitä. Takana voi olla eettiset syyt, eläinten hyvinvointi ja oikeudet. Osalla taas painaa kasvisruoan terveelliset vaikutukset. Monella on syynä myös ympäristövaikutukset; eläintuotanto aiheuttaa huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kasvinviljely, mikä vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutokseen. Eläintuotannossa muokataan alkuperäistä luontoa ja vähennetään luonnon monimuotoisuutta kun tarvitaan lisää laidun- ja rehualaa ja samalla viedään maa-alaa muulta ruoan tuotannolta kun viljelläänkin rehua eikä ihmisille suoraa ravintoa, yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Naudanlihan tuotannolla on suurimmat ilmastovaikutukset, mutta seuraavana tuleekin juusto! Tehomaanviljelyllä on muitakin vaikutuksia ympäristöön, se mm. rehevöittää vesistöjä kun ravinteita valuu pelloilta vesiin.

Itse kun lopetin lihan syömisen pari vuotta sitten, oli syynäni se että lihan tehotuotanto ahdisti. Se oli ahdistanut jo pitkään ja lopulta tein päätöksen. Tämän takia saatan syödä välillä "pakon edessä" kotimaista luomujauhelihaa.  Tämän periaatteen mukaan ajattelin aluksi, että voin syödä luomulihaa ja riistaa, mutta enää minua ei tee niitä juurikaan mieli! Ja nykyään olen alkanut miettimään myös yhä enemmän niitä ruoantuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia.

En ole siis täydellinen "kasvissyöjä" enkä mitenkään fanaattinen sen suhteen. Tuntuu kuitenkin, että olen ikään kuin huomaamatta koko ajan vain enemmän ja enemmän suuntaamassa kohti kasvisperäistä ruokavaliota. Ja se tuntuu hyvältä.

Nämä keksit maistuivat kaikille, oi mitä herkkua!

Miten te suhtaudutte kasvis- ja vegaaniruokaan?


p.s. kirjoitus ei ole blogiyhteistyötä

Ihana ruoka -ja sen ikävä hävikki

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista ruoan hävikkiviikkoa. Hävikkiviikkoa kampanjoi Kuluttajaliitto jo toista kertaa useiden kumppaneidensa kanssa. Hävikkiviikon idea on herätellä ihmisiä vähentämään ruokahävikkiä ja lisäämään ruoan arvostusta.

Tiesitkö, että kotiin ostamastamme käyttökelpoisesta ruoasta noin 120-160 miljoonaa kiloa päätyy vuosittain roskiin, eli 20-30 kiloa per henkilö. Kuulostaa aika paljolta! Ruoantuotannolla on monia vaikutuksia. Ruoan tuottaminen aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä suunnilleen yhtä paljon kuin liikenne, eli se vastaa noin 20 % kulutuksesta aiheutuvista päästöistä. Kasvihuonekaasupäästöthän aiheuttavat ilmastonmuutosta, jolla taas on moninaisia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi ruoan tuotannolla on merkittävät vaikutukset vesistöjen rehevöitymiseen. Maatalouden ravinnepäästöthän (typpi ja fosfori) ovat merkittävin Itämeren rehevöitymisen lähde. Ruoan kuljetus tuottaa myös päästöjä, sekä ruoan valmistus kodeissa, esimerkiksi energiankulutuksen kautta. Heittämällä ruokaa roskiin kaikki nämä haitalliset ympäristövaikutukset ovat aiheutuneet turhaan!

Ravintolat ja kaupat heittävät myös ruokaa roskiin, mutta silti sanotaan että kotitaloudet tekevät sitä enemmän. Moni on ehkä huomannut, että koulut ja oppilaitokset ovat alkaneet myydä edullisesti yli jäänyttä ruokaa. Kokeilu lähti liikkeelle Jyväskylässä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran hankkeena jo 2013 ja on levinnyt sieltä muihinkin kaupunkeihin. Hienoa innovatiivista edistystä! Toivottavasti tämä toimintatapa jatkuu. Myös kauppojen ylijäämäruoan jakelu ruoka-apuun on helpottunut kun Evira höllensi ruoka-apuohjeita.

Hävikkiviikon kunniaksi vietetään tänään 11.9. Saa syödä! –tempausta, jossa jaetaan tuhansia ilmaisia kasvislounaita Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Lounaat on valmistettu kaupoilta yli jääneistä raaka-aineista. Sinne siis!

Hmmm... Enää ei tämän tiedon jälkeen ruoan heittäminen roskiin tunnu yhtä helpolta. Ainakaan minusta. Täytyy suunnitella paremmin ruokaostokset ja kokkailut, syödä jääkaappi tyhjäksi, tehdä tähteistä herkkua, haistella ja maistella ’parasta ennen’ tai ’viimeisen käyttöpäivän’ ylittäneitä tuotteita, sillä moniahan näistä voi silti syödä vaikka päiväykset ovatkin menneet umpeen. Tosi kuitenkin on, että ainakin meidän lapsiperheessä ruokahävikkiä tuntuu syntyvän välillä väkisinkin. Jos äiti tai isä ei saa syötyä jämiä, niin meidän perheen pelastaa kuitenkin ihana karvainen koiramme, joka rrrakastaa kaikkea ruokaa!

Monenlaisia vinkkejä hävikkiruoan vähentämiseen ja resepti-ideoita löytyy Saa syödä! -tempauksen sivuilta.