Intohimona käsityöt

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kortit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kortit. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. marraskuuta 2019

Ompelijan ostokset messuilta

                                                                Tämä ei ole mainos, olen kaikki tuotteet ostanut omin rahoin.

Käyn joka vuosi Tampereen kädentaitomessuilla. Vaikka tiedän lähtiessäni, että reissu vie voimia, sinne on päästävä! Harvoin tulen kotiin näin vähäisillä ostoksilla:


Yleensä ostan monta kassillista joulutavaraa, mutta tällä kertaa ei ollut tarkoituskaan hankkia mitään myytävää Pellavasydämeen, vaan ajattelin ihan pelkästään itseäni. Omaan kotiin tulee tämä  kruunuhimmeli (Taito Etelä-Suomi) jahka saan sen koottua. Eli ehkä ei jouluksi...




Olen korttifriikki, minulla on iso laatikollinen teollisia kortteja ja hiukan myös käsin tehtyjä. Juuri koskaan en kortteja lähetä, en raaski luopua. Tämänkin kortin ostin lähinnä itselleni, kun minua miellyttää tälläinen raffi tyyli.


Menen messuille odottavalla fiiliksellä. Suurin anti olisi UUDET IDEAT. Etukäteen tiesin ainoastaan tämän himmelijutskan. Voi olla, että nämä kaksi koottavaa itämaisvaikutteista kristallia (Taito Varsinais-Suomi) päätyvät loppujen lopuksi myyntiin, jos en itse saakaan toimeksi. Tai ehkä kokoan toisen...? Vaikka tuotteen nimi onkin joulukristalli, mielestäni se ei ole pelkästään jouluinen. Tähän voi myös vaihtaa langat sesongin mukaan. Pääsiäiseksi keltaista, talvella hopeaa, juhlaan kultaa...


Makrameetöihin suhtaudun  varauksella, sillä epäilen kykyjäni solmujen hallinnassa. Avustajani Susanne on toista maata ja hän lupasikin tehdä tämän hyllyn. Makramee-hyllyn myi Taitava askarteluliike.



Nämä korvikset ostin omiin korviini. Ovatpa ne hauskat! Rakastan isoja ja näyttäviä korviksia. Toisaalla havaitsin, että noita pikkuruisia pipoja oli irrallaankin myynnissä, halpaa kiinakamaa...
Ostin pussillisen kaikkea pientä sälää, mistä ehkä kokoan itselleni koruja.






Tällaisia sormuspohjia ostin monta ja saattaa niitä kyllä olla ennestäänkin varastossa. Jossain vaiheessa ehkä innostun askartelusta?


Olen aina silloin tällöin ostanut rihkamakoruosien sijaan aitoa hopeaakin, mutta aina minulle käy köpelösti - hätäinen kun olen. En malta merkkailla tuotteita kunnolla ja sitten en enää tiedäkään, mitkä oli hopeaa. Nytkin matkaan lähi hopeakoukkuja. Kyllä muuten on hopea halpaa...


Ja sitten kankaat. Kotoa lähtiessä jo päätin ostaa "jotain kivoja kuviollisia trikoita" ja aika kivat löysinkin. Mustavalkoisilta suljin päättäväisesti silmäni, vaikka ne aina sinne suuntaan pälyilivätkin.

Punestavan digitrikoon myyjä on Versonpuoti, kankaan nimi Elämänpuu.  Täällä.


Tämän toisen trikoon tietoja en löytänyt netistä. Kuitista näen, että myyjä on Forssan kankainen.




Jotenkin minua on alkanut viehättää tämä sashiko-kirjonta. Haaveilen meneväni keväällä kansalaisopiston Sashiko-kirjontakurssille, mutta nyt saan esimakua näin valmiina kuviona.

Vaikka meillä onkin Pellavasydämessä monenlaisia virkkuukoukkuja myynnissä, päätin testata vielä Cloverinkin mallin.



Ja sitten koulutarvikkeita:
vekotin, jolla päätellään saumurisaumat


Merkkauslaite, jossa kumi päässä ja täytettävät ja teroitettavat liidut


Taipuisa viivotin ja mitta 



Nyt ne ovat vielä kaikki paketissaan, mutta esittelen ja arvostelen tuotteet lähemmin sitten, kun otan ne käyttöön. Miltä ostokseni sinusta näyttävät, oletko yhtään kateellinen? Tuo viimeinen kiinnostaa minua kovasti - onko siitä jollain kokemusta?

Pellavasydämen Mervi

maanantai 8. toukokuuta 2017

Askartelua ja ajatuksia

Tänään minulla on ollut sellainen "elämä hallinnassa" -päivä. Ehkä vähän liian vahvasti ilmaistu, mutta tarkoitan sellaista hyvää, rauhallista mieltä, kun suurinpiirtein on hommat hanskassa. Yrittäjän elämä lipsahtaa helposti kaaokseksi, kun työtä on liikaa, muistettavaa liikaa ja aikaa liian vähän.

Kuinka monta kivaa askaretta sitä siirtääkään sinne "sittenjoskuskunonaikaa". Harvoin sitä tulee.

Nyt, kun putiikissa on puhaltanut uudet tuulet, on kiva keksiä vielä jotain uutta.

Ennen tätä ilmeen uudistamista putiikissa oli ahdistavaa: tavaraa aivan liikaa, kaikki paikat täynnä, tunkkaista ja epäjärjestystä. Jo ennen kuin tähän "puhdistukseen" ryhdyttiin, mietin, että onko jotain karsittavaa. Suostuin miettimään, että onko valikoima turhan runsas. Eikö olekin jonkun verran tuotteita, jotka eivät myy oikeastaan ollenkaan? Tein karkean periaatepäätöksen, että karsin valmiiden tuotteiden määrää ja lisään käsityötarvikkeita. Jonkun verran yksittäistuotteita laitettiin alennusmyyntiin. (Jälkeenpäin huomasin kylläkin, etteivät tehneet kauppansa edes alle puolen hinnan. Mitä se kertoo?)

Yksi tuoteryhmä, joka saa lähteä, on kortit. Minulla oli kokonainen lattialla seisova korttiteline myymälässä ja toinen varastossa. Kun napsin siitä kortit pois, ne mahtuivat oikein hyvin pariin laatikkoon. Lattiatilaa vapautui, samoin varastoon tuli kaivattua lisätilaa.



Minulle on kehittynyt kummallinen asennoituminen huonosti kauppansa tekeviin tuotteisiin. Sijoitan ne yleensä piiloon tai hyllyn perälle ajatuksella "ei niitä kukaan kuitenkaan osta". Ihan hassua.
Nyt päätin rykäistä näiden viimeisten käsin tehtyjen korttien kanssa.

Ensin ripottelin muutamia aihepiirejä koskevia kortteja eri puolille myymälää.




Sain heti huomata tuloksen. Välittömästi myin kortin, joka oli näin laitettu ESILLE. Loput kortit jätin laatikkoon, mutta päätin tehdä niille välilehdet, jotta eri aihepiirit erottuisivat.

Ensin etsin pahvin. Totesin sen liian pliisuksi ja innostuin vähän "koristelemaan" sitä. En jaksanut sentään lähteä leikkuria hakemaan, mutta muistin, että minullahan on kuviosakset. Aika pölyiset olivat, kun ei ole vuosiin käytetty.





 Pitkästä aikaa pääsivät käyttöön myös hienot metallitussit. Valitsin kultaisen.



Nyt meillä on kortit mielestäni aika hienosti esillä. Voihan se olla, että joudun pyörtämään päätökseni, ettei kortteja enää myytäisi....


Jollekin toiselle tämä olisi ihan peace of cake, muttei minulle. Yleensä menen sieltä, missä aita on matalin ja mahdollisimman vähällä vaivalla. Tämä oli lähes ylivoimainen suoritus. (Korttien tekeminen on ihan nounou) Ja tarvikkeet jäivät kyllä odottamaan huomista avustajaa, joka näppärästi käy ne laittamassa paikoilleen.

Olen muuten oppinut siihen, että kaikki tavarat pitää olla aina samassa paikassa. Ihmeellisen hyvin nimittäin osaan ohjata avustajaa hakemaan esim. vasaraa: "Se on sähkökaapin vasemman puoleisen hyllyn ylätasolla".... Tai viemään nahkapalat paikoilleen: "Lankahuoneen keskilattiahyllyn ikkunan puolella keskimmäisellä hyllyllä. Sillai.

Pellavasydämen Mervi

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Kesäisiä kortteja

Talvella ostin lopettavasta liikkeestä laatikollisen kortteja. Silloin ne eivät tuntuneet ajankohtaisilta ja jäivät piiloon. Onneksi tulivat nyt siivouksessa vastaan ja nostettiin tietysti esille. Nättejä kuin mitkä.
Taiteilija on Virpi Pekkala ja Minna Immonen. Valitettavasti näissä taittokorteissa ei ole mukana kuorta. Mutta niitähän saa...



Tässä on selvästi rehtori jäämässä eläkkeelle.
Sisäsivulla on tällainen kuva:


Ja takasivulla jatkuu etusivun teema. Avattuna kortti on tällainen:

 
 

Tämä täti ei olekaan mikään nynny... 

Sisäsivu ja takasivu:




Kihlaparille?
 

Takasivulla sama kortti:

 

Miten hauskat yksityiskohdat!
 

Rippipoika etusivu... 


.... ja sisäsivu....
 

.... ja takasivu
 

Rippityttö etusivu
 

...sisäsivu...
 

...ja takasivu.
 

Hääparille etusivu...
 

sisäsivu...
 
 ... ja takasivu.
 

Pikkukortti rippilapselle

Sitten on Immosen kortit, nämä eivät olekaan kaksipuoleisia:
 




Aika söpöjä!  
Pellavasydämen Mervi