Melkoinen pähkinä taas kerran, mitä värejä liitän pyhään?
Ensiksi mieleeni nousi kirkolliset eli liturgiset värit, joita luterilaisessa kirkkovuodessa on viisi; valkoinen, vihreä, punainen, violetti (sininen) ja musta. Koska valkoisen rinnalla voidaan käyttää myös kullan- ja hopeanvärejä, niin kollaasiini pääsi keramiikkataiteilija Raija Rauanheimo-Kojosen Madonna seinälaatta. Luonnonuskoissa pyhinä paikkoina pidetään esim. lehtoja, lähteitä, puita tai vaikkapa erikoisen muotoisia kiviä. Muutama viikko sitten teimme potkukelkkaretken Märyssä olevalle Pihkon kuppikivelle. Kuppikivet ovat isoja kiviä tai laakeita kalliopintoja, joissa on useita melko pyöreitä koloja, uhrikuoppia. Näihin kuoppiin tuotiin viljanjyviä kiitokseksi hyvästä sadosta. Kuppikivenpintaa peittää kaunis hopeinen jäkälä. Isännän sahapukilla oli pätkittyjä koivunrunkoja, niiden valkoisena hohtava tuohi sai minut ajattelemaan uhrilehtoja. Rakastan koivikkoja, siksipä sellainen on kasvamassa myös takapihallamme, jota isäntä on nyt hieman harventanut. Varmaan meillä jokaisella on jokin erityinen paikka, missä haluamme hetkeksi hiljentyä arjen keskellä. Minulle lapsuudenkotini ikikuusen vankka runko ja vihreä neulasseinä antaa suojaisen paikan hiljentymiselle. Vuosien varrella siitä on tullut minulle henkilökohtainen pyhä paikka.
Täältä löydät muiden haasteeseen osallistuneiden värikollaasit.