Naapurisopu on monesti koetuksella niin kerrostaloissa kuin muuallakin. Se näkyy esimerkiksi yhteydenotoissa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. KKV saa vuosittain tuhansia yhteydenottoja remontoinnista ja rakentamisesta, asunto- ja kiinteistökaupasta sekä vuokra-asumisesta, kuten oheisista taulukoista hyvin näkee.
Todellinen ongelmien lukumäärä on kuitenkin paljon suurempi. KKV korostaa, että vain pieni osa kuluttajista kääntyy ongelmatilanteissa kuluttajaviranomaisten puoleen.
Tuhannet yhteydenotot kuitenkin todistavat vahvasti, mikä ihmisten hermoja kiristää asumisessa.
Virheitä ja puutteita
KKV:n mukaan remontoinneissa ja rakentamisessa valitetaan eniten erilaisista virhetilanteista: esimerkiksi työn laadussa tai toimitetuissa tarvikkeissa on ollut puutteita. Lisäksi yhteydenotot koskevat usein erilaisia viivästys ja/tai keskeytystilanteita tai laskutusepäselvyyksiä. Remonttien kotimyyntiin on myös liittynyt erilaisia ongelmia.
Uuden asunto-osakkeen kaupassa valitusten kirjo on laaja, mutta yleisimmin ne liittyvät ostetun huoneiston puutteisiin. Valitukset voivat koskea esimerkiksi erilaisia pikkuvikoja ja yleistä viimeistelemättömyyttä, ongelmia ilmanvaihdossa, asunnon tai käyttöveden lämpötilassa, äänieristyksessä. Myös kylpyhuoneen lattiassa voi olla kaatovirheitä.
KKV:n mukaan usein kyse on riidattomien virheiden asianmukaisesta korjaamisesta – korjauksia ei ole tehty kunnolla tai kohtuullisessa ajassa. Lisäksi riita voi koskea kohteen valmistumisen viivästymistä tai esimerkiksi virhetietoa vastikkeen suuruudesta.
Käytetyn asunto-osakkeen kaupassa ja omakotitalon kaupassa on usein kyse piilevästä virheestä, esimerkiksi kosteusvauriosta, josta myyjäkään ei ole tiennyt.
Vuokra-asumisessa erimielisyydet koskevat KKV:n mukaan yleensä vuokra-asunnon puutteita ja hyvityksiä esimerkiksi erilaisten remonttien ajalta, ja toisaalta vuokralaisen korvausvastuuta muun muassa huoneistoille aiheutetuista vahingoista tai loppusiivouksen laiminlyönnistä. Yhteydenottoja tulee myös vuokrankorotuksista ja vuokrasopimuksen päättämisestä.
Ääni- ja hajuongelmia
Naapuruussovittelun keskus sovittelee asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja. Rahakorvauksista ei sovita, vaan sovitteluissa neuvotellaan käyttäytymisen muutoksesta sopuun pääsemiseksi. Tavoitteena on niin sanottu käyttäytymissopimus.
Juttuja on vuodessa 170–200. Osa jutuista päätetään suoraan neuvontana, mutta suurin osa päätyy sovitteluprosessiin.
Kolmasosa jutuista liittyy kantautuviin ääniin tai hajuihin.
– Asiat ovat usein ns. ”normaalin” piirissä. Kyse ei ole varsinaisista häiriöistä, vaan pikemmin epäsopivasta naapuruudesta, kertoo sovittelija Pasi Ojala.
Näitä ovat esimerkiksi päiväsaikaiset lasten leikkimisäänet, ruoanlaittohajut, kantapääkävely, koiran haukunta päivisin ja niin edelleen.
Kolmasosassa sovitteluja puidaan naapurusten suhteissa tapahtunutta välirikkoa. Viimeinen kolmasosa koostuu monenkirjavista jutuista, joihin voi kuulua mielenterveyden ongelmia (kuullaan olemattomia ääniä naapurista), laajoja koko talon ilmapiiriasioita, polarisoituneita väestöryhmätilanteita ja muuta vastaavaa.
Osapuolena taloyhtiö
Lakiasiantuntija Tapio Haltia Suomen kiinteistöliitosta kertoo, että kiistaa voi nousta paitsi asuntoyhtiön osakkaiden välillä, myös osakkaan ja taloyhtiön välillä. Myös vuokralainen voi olla osallisena.
– Osakkaiden välillä riitoja aiheuttaa enemmälti häiritsevä elämä: metelöinti ja musiikin soittaminen. Sitten osakkaan ja yhtiön välillä voidaan joutua riitoihin remonteista eli yleensä siitä, kuka maksaa, Osakkaan mielestä yhtiön pitäisi maksaa ja yhtiö katsoo kustannuksen kuuluvan osakkaalle, Haltia kuvaa.
Haltian mukaan valtaosa riidoista pystytään sopimaan osapuolten kesken. Mutta ei aina.
– Jos joudutaan ottamaan lakimiehiä ja asianajajia siihen mukaan, ja joudutaan käräjöimään asiasta, niin silloin aikataulu on riippuvainen tuomioistuimen aikataulusta ja siinä voi mennä jopa vuosia, Haltia sanoo.
Se voi myös käydä kalliiksi. Maksuton vaihtoehto on Naapuruussovittelun keskus. Se tarjoaa apua häiriöihin ja hankaliin tilanteisiin asuinyhteisössä. Sovittelun ytimessä on osapuolten yhteistapaaminen sovittelijan johdolla.
– Noin puolissa tapauksista ihmiset ovat motivoituneita käsittelemään asiaa sovittelussa. Niistä noin puolessa saavutetaan parannusta alkuperäiseen tilanteeseen. Tilanne rauhoittuu osittain tai täysin.
Ojala muistuttaa, että kyse on vapaaehtoisista käyttäytymissopimuksista. Rahakorvauksista ei sovita. Mutta kestääkö sopu?
– Jos sopimus on tehty, niin silloin se kyllä yleensä pitää. Sitten on yhteistapaamisia, jossa ei sovita mitään, ja niiden tulos on ymmärrettävästi heikompi.