Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Suomalaistaiteilija piirtää naisten muotokuvia New Yorkissa ja saa heidät herkistymään: ”Teen naisista näkyviä”

Taiteilija Katriina Haikala on ikuistanut paperille jo 900 naisen kasvot. Monelle kokemus nähdyksi tulemisesta on niin voimakas, että se päättyy kyyneliin.

Katriina Haikala isuu tuolissa sylissään piirroslehtiö.
Helsinkiläistaiteilija Katriina Haikalalla on parhaillaan näyttely galleriassa New Yorkissa. Kuva: Alex Merveroux

Keski-ikäinen nainen istuu tuolilla vastapäätä Katriina Haikalaa. Taiteilija ei irrota katsettaan tuntemattoman naisen kasvoista.

– Kun piirrän, en katso lainkaan paperiin, vaan intensiivisesti edessäni olevaa henkilöä. Tällä menetelmällä haluan korostaa kokemuksia tulla nähdyksi ja tunnustetuksi.

Ympärillä gallerian muut asiakkaat seuraavat, kuinka lyijykynäviiva etenee valkoisella paperilla. Naiset odottavat jonossa vuoroaan.

Muotokuvan piirtäminen on sosiaalinen tapahtuma, jossa yleisö on vahvasti läsnä.

Naiset istuvat tuoleilla vastakkain ja toinen piirtää toista. Seinällä riveittäin hekilökuvia piirroksina.
Katriina Haikala piirtämässä näyttelyssään newyorkilaisgallerian asiakasta lokakuussa. Kuva: Kati Laakso

Tilanne on intiimi ja tunteikas

Helsinkiläinen Katriina Haikala piirtää A.I.R.-galleriassa Brooklynissä, missä hänen näyttelynsä avautui viime viikonloppuna. Se on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä New Yorkissa.

Haikala lähetti arvostettuun galleriaan näyttelyhakemuksen jo kolme vuotta sitten. Pandemian takia ajankohta siirtyi ja lähtö lykkääntyi.

– Minusta tuntuu, että tähdet olivat nyt oikeassa asennossa. Odotusaika teki projektille hyvää ja itsellänikin on varmempi olo, Ylen New Yorkista puhelimitse tavoittama taiteilija sanoo.

Näyttely on osa taiteilijan projektia Social Portrait – Women Only, joka alkoi vuonna 2017 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Siitä lähtien naiset ovat istuneet Katriina Haikalan piirrettävänä eri puolilla maailmaa.

He ovat aivan tavallisia, eri-ikäisiä naisia, jotka haluavat muotokuvan itsestään.

– Vaikka ympärillä on muita ihmisiä, tilanne on intiimi ja tunteikas, lähes meditatiivinen, Haikala kuvailee.

Hän on huomannut, että etenkin suomalaisnaisille hetki on usein erityisen herkkä.

– Olen nähnyt edessäni paljon kyyneleitä, mutta myös paljon iloa.

Piirros naisesta jolla on isot korvakorut.
Muotokuvaa varten tarvitaan lyijykynä ja vahvaa valkoista paperia. Kuva: Katriina Haikala

Yhden muotokuvan piirtäminen kestää 10–15 minuuttia. Se on pitkä aika tulla katsotuksi.

– Kun joku näkee sinut, olet olemassa. Kun tulet nähdyksi ja kuulluksi, kukaan ei voi kieltää olemassaoloasi. Se on koskettava kokemus.

Katriina Haikala on tuonut A.I.R.-galleriaan 900 tekemäänsä muotokuvapiirrosta. Osa on nähtävänä seinällä, osa suurena paperipinona näyttelysalissa.

Paperipino jalustalla.
Muotokuvista muodostunut pino on kuin veistos galleriassa. Kuva: Alex Merveroux

Sosiaalinen muotokuva -projektilla Haikala haluaa ”tasapainottaa taidehistoriaa” ja siksi hän piirtää muotokuvia pelkästään naisista.

– Taiteen historia on vallan historiaa. Perinteisesti muotokuvia on tehty ihmisistä, joilla on korkea asema yhteiskunnassa. Vallan kasvot ovat kuuluneet miehille.

– Minä teen naisista näkyviä.

Katriina Haikala piirtämässä naisen muotokuvaa.
– Piirtämishetki on intiimi, vaikka vieressä on katselijoita, taiteilija sanoo. Kuva: Alex Merveroux

Piirtäessään naisia Roomassa Haikala sai italialaisnaisilta palautetta, että kokemus oli heille voimaannuttava, koska kukaan ei tuominnut ja arvostellut heitä tai heidän ulkonäköään. He saivat vain olla.

Madridilaisessa vankilassa hän piirsi naisvankeja vankilan auditoriossa. Muut istuivat katsomossa tarkkaillen piirtämistä.

– Vangit olivat kuin kirkossa. Tilaan laskeutui rauha ja kunnioitus.

Piirros pitkätukkaisesta naisesta.
Muotokuvattavana oleminen on naisille usein juhlallinen hetki. Kuva: Katriina Haikala.

”Haluan vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun”

Katriina Haikala painottaa, että tasa-arvo kuuluu kaikille.

– Aivan kaikille etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, iästä tai taloudellisesta taustasta riippumatta. Sorron ja syrjinnän kohteena ovat olleet monet ihmisryhmät, eivät vain naiset.

Haikala tuo taiteessaan esille poliittisia kysymyksiä, kuten ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

– Teen taidetta, koska haluan vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan.

Haikalan on tehnyt performansseja, kuvataidetta sekä valokuva- ja videoteoksia.

Hänellä oli taiteilija Vilma Metterin kanssa Tärähtäneet ämmät -kokoonpano. Yhdessä he toteuttivat Monokini 2.0-projektin, joka esitteli syöpään sairastuneiden uimapukumallistoa ja kritisoi perinteisiä kauneuskäsityksiä.

– Ensi vuonna alan työskennellä asunnottomien naisten kanssa. Haluan muistuttaa, että he ovat yhdenvertaisia, vaikka eivät mahtuisikaan raameihin ja käsitykseen hyvästä elämästä.

Sosiaalinen muotokuva pysyy kuitenkin edelleen päätyönä.

– Se jatkuu varmaan lopun elämääni, koska on itsellenikin niin tärkeä. Siitä on tullut elämäntyöni.

Näyttely Social Portrait on esillä A.I.R.-galleriassa New Yorkissa 13.11.2022 saakka.

Lue myös: Rohkeat rintasyövän sairastaneet esiintyivät uimapuvuissa täydelle katsomolle

Kodinomainen tunnelma nostaa esiin luovat ajatukset - vietä hetki taiteilijan työhuoneella

Kuuntele myös:

Taiteilija Katriina Haikala: Guerilla Girls -ryhmä on taidemaailman omatunto