Onhan povitaskun vetoketju varmasti kiinni?
Taskussa on kolme kultaesinettä. Sellaisia korulaatikon pohjalle jääneitä aarteita, joita suomalaiset haluavat nyt vaihtaa rahaksi.
Kullan arvo on runsaan parin viimeisen vuoden aikana kaksinkertaistunut.
Kullan hintaan vaikuttavat maailmanlaajuiset tekijät ja poliittinen epävarmuus. Kuten sodat ja presidentti Donald Trumpin määräämät tuontitullit. Kultaa on maapallolla vain rajallinen määrä, joten sen kysynnän ollessa korkealla, on kulta hyvin arvokasta.
Tämän ovat suomalaiset hoksanneet.
Mutta kuinka paljon vanhasta kaulakorusta, rannerenkaasta ja kultahampaasta oikein saisi? Onko hinta kaikkialla sama vai vaihteleeko se?
Teimme tiistaina 7. toukokuuta visiitin kolmeen Helsingin keskustassa kultaa ostavaan liikkeeseen ja istahdimme Kultakiertueen asuntovaunun kyytiin Itäkeskuksessa.
Kultaesineistä tarjotut hinnat näet jutun lopussa.
Happotesti paljastaa kultapitoisuuden
Ateneuminkujalla sijaitsevan Vefa Gold Silver -liikkeen omistaja Mete Asutlu ottaa luupin käteensä.
Rannerenkaasta ja kaulakorusta löytyvät kullan puhtaudesta kertovat karaattimerkinnät helposti.
14 karaattia tarkoittaa sitä, että puhdasta kultaa niissä on noin 58 prosenttia.
Kultahammas on luonnollisesti hankalampi. Asutlu tekee happotestin, jossa hän pyyhkii hammasta mustalle kivelle. Sen jälkeen hän kaataa viivan päälle happoa. Jos happo pyyhkii kiveen jääneen viivan pois, korussa ei ollut hapon vahvuutta vastaavaa kultapitoisuutta.
– Valitettavasti heikompi karaatti, ehkä kymmenen tai yhdeksän karaattia. Maksan 210 euroa, Asutlu sanoo.
Röntgenlaite maksoi itsensä pian takaisin
Jatketaan matkaa Aleksanterinkadulle.
Holmaston koruliikkeessä asiantuntija Antti Virtanen kysyy, ehtiikö hän ottaa huikan vettä ennen kuin alamme arviointipuuhiin.
– Kiirettä on pitänyt. Asiakkaita on koko ajan, joten kyllä sitä päivän päätteeksi tuntee töitä tehneensä, Virtanen heittää.
Katso videolta, miten asiantuntija Antti Virtanen arvioi kultaa:
Kun suomalaiset alkoivat euron kuvat silmissään tyhjentää korulipastojaan, Holmastolla työtä helpottamaan hankittiin liki 15 000 euroa maksava röntgenlaite.
Sen avulla esineiden jalometallipitoisuudet on mahdollista lukea muutamissa sekunneissa.
Nykyteknologian avulla kultahammas paljastuukin satsin arvokkaimmaksi.
Sydän tykyttää.
Edesmenneellä sukulaisella on ollut purukalustossaan 21 karaattia kultaa. Virtanen olisi valmis maksamaan siitä 501 euroa.
”Tosi paljon isompiakin settejä”
Ovi käy tiuhaan myös Fabianinkadulla Tavexissa.
Asiantuntija Suvi Nyman kommentoi tiskin takaa, että tällainen muutaman pienen kultaesineen lajitelma on hyvin tyypillinen. Sellaisia hän arvioi useita päivässä.
– Nyt on ollut tosi paljon isompiakin settejä, Nyman kertoo.
Suurin osa myytävistä kultaesineistä on koruja. Hampaita vastaan tulee silloin tällöin.
Nyman muistuttaa, että he kelpuuttavat vain pelkät kultahampaat. Eivät siis esimerkiksi tätä, mikä minulla on mukana.
Pelkän kultaosuuden hinnaksi Nyman laskee pyynnöstäni.
Se on 281,41 euroa.
Kultakauppaa huoltoaseman parkkipaikalla
Kultakiertueen asuntoauto seisoo parkissa Itäkeskuksen Shellin pihassa. Jonoa on riittänyt, joten jotkut ovat hoitaneet vuoroaan odotellessa kauppaostoksensa.
Vuonna 2024 perustetun Kultakiertueen autot liikkuvat ympäri Suomea. Tarkoitus on olla arkisesti siellä missä kansalaisetkin.
Mikko Malila kutsuu istumaan alas – teititteleekin!
Alkaa sitten rauhallisesti tutkailla luupilla esineitä.
Vaikka aarteiden kultapitoisuus on Helsingin keskustassa high tech -laitteella arvioitu, Malila tekee kultahampaalle varuiksi vielä happotestin.
– Kyllä, 21 karaattia ja 336 euroa 29 senttiä!
Vaikka kultakauppoja ei asuntoautossa eikä muuallakaan tänään tehdä, vertailusta irtoaa voimakkain adrenaliinipiikki aikoihin.
Kotimatkalla varmistan povitaskun vetoketjun vielä tarkemmin.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.