Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla Haaparanta-Torniossa on järjestetty 43 vuoden ajan Kalottjazz & Blues -festivaalia, joka on tuonut alueelle maailmantähtiä Amerikasta asti ja kävijöitä tasaisesti molemmista maista.
Tässä vaiheessa vuotta pitäisi olla jo seuraavan kesän festivaalin suunnittelun täydessä vauhdissa, mutta tulevan vuoden järjestelyistä ollaan rajaseudulla vielä montaa mieltä.
Haaparannan kunta on nyt päättänyt kohdentaa tapahtumaresurssinsa uuteen kohderyhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että Haaparanta jättää Kalottjazz & Blues -tapahtuman rahoittamisen ja roolin yhtenä pääjärjestäjistä ensi vuodesta lähtien.
Haaparannan kunnanjohtaja Roger Danell näkisi mielellään jonkun muun tahon jatkavan festivaalin kehittämistä. Jatkossa taloudellista tukea harkitaan tapauskohtaisesti.
Kunnan päätös perustuu poliittiseen päätökseen priorisoida nuorempaa kohderyhmää pitkäjänteisen kehityksen varmistamiseksi.
– Tämä päätös on tehty, koska resurssit ovat rajoitetut.
Kunta satsaa jatkossa omaan Sommar i Parken -tapahtumaan sekä Tornion kanssa yhteiseen Happy New Twice -nimellä olevaan uuden vuoden vastaanottoon. Kunta on käyttänyt Kalottjazz & Blues -festivaaliin aiempina vuosina noin 25 000 euroa.
Haaparannan kulttuurikehittäjä yllättyi suunnitelmista
Haaparannan kulttuurikehittäjä Pia Marttinen on lähes 30 vuotta tehnyt eri rooleissa töitä Kalottjazz & Bluesin eteen. Marttinen on ollut viime vuosina suunnittelemassa ohjelmistoa ja vastaamassa artistihankinnoista. Hänelle kunnan poliittinen päätös tuli yllätyksenä.
Marttisen sähköpostiin on tullut jo runsaasti kyselyitä artisteilta mahdollisista esiintymisistä. Hän näkee kunnan vetäytymisen suurena vahinkona.
– Näillä pienillä paikkakunnilla kulttuuritarjonta ei ole mikään itsestäänselvyys, ja jatsit ovat mielestäni olleet eräänlainen ikkuna maailmalle: on voitu kuulla kansainvälisiä huippuartisteja livenä.
Marttisen mielestä kunnan vetäytyminen järjestelyistä heikentää alueen vetovoimaa kulttuuritarjonnan ohentuessa.
Rajayhteistyön kehittäjä Hanna-Leena Ainonen puolestaan näkee, että jatsit tulevat jatkumaan tavalla tai toisella.
Hanna-Leena Ainonen on mukana rajayhteistyöryhmässä, johon kuuluu Haaparannan ja Tornion kulttuuritoimien edustajat ja molempien kaupunkien päättäjiä.
Hänen mukaansa tuleva vuosi olisi joka tapauksessa menty jatsien suhteen matalammalla profiililla, sillä Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 säteilee vaikutuksensa myös pohjoisemmas, valtakunnan rajalle.
– Sieltä on saatu rahoitusta muun muassa tämmöiseen Vid samma hav -tapahtumaan, eli sen ympärille rakennetaan ensi kesänä yksi tapahtuma.
Milloin voi puhua vielä festivaalista?
Ainosen mukaan toiveissa on, että Kalottijatsien järjestelyissä olisi jatkossa mukana entistä aktiivisemmin myös jazzyhdistykset. Alueella toimii nykyisin enää yksi yhdistys: Suomen jazzliittoon kuuluva, jo 1989 perustettu torniolainen Riverside jazz ry.
Alusta asti toiminnassa mukana ollut, nykyinen sihteeri Jukka Piiroinen kertoo, että yhdistyksen hallituksessa on jo puhuttu Haaparannan ratkaisusta. He ovat jatkossa mielellään mukana talkoopohjalta.
– Meidän toiminta on sen verran pientä, että rahaa ei ole laittaa siihen kassaan.
Piiroinen on yhdistyksen edustajana menossa tapaamaan molempien rajakaupunkien kulttuuritoimen edustajia.
Kalottjazz & Blues -festivaali oli suurimmillaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella, jolloin se oli nelipäiväinen tapahtuma. Tuosta se on supistunut kolmipäiväiseksi.
Kuinka paljon se voi vielä kutistua, että voidaan vielä puhua festivaalista eikä yksittäisten konserttien järjestämisestä? Se on Piiroisen mukaan yksi kulttuuritoimien kanssa pohdittava kysymys.
Piiroinen pohtii, onko Kalottjazz & Blues tullut nyt elinkaarensa päähän, sillä hän ei näe hyvänä ajatuksena yksittäisten konserttien järjestämistä festivaalin nimellä.
– Ehkä maailma ei siihen kaadu, jos yksi jazzfestivaali loppuu, mutta onhan se ikävää, kun pitkään on tällaista kulttuurityötä tehty.
Korjattu 30.9.25 klo 15.55 jutusta muotoilu rajayhteistyöyksikkö rajayhteistyöryhmäksi