Viranomaisten on vaikea tunnistaa työperäistä hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa. Kuluttajalle se on melkein mahdotonta, sanoo oikeustieteen tohtori, Turun yliopiston työelämäprofessori Venla Roth.
Merkkejä voi silti seurata: miltä työntekijän olemus näyttää, miten hän käyttäytyy.
– Jos vaikka kulkee kynsihoitolan ohi ja sama kynsihoitaja näyttää olevan töissä mihin kellonaikaan tahansa. Halpa hinta ei välttämättä kerro mistään, mutta sekin voi olla signaali, Roth sanoo
Ylen MOT kertoi tänään marjanpoiminta-alalla ilmenneestä epäillystä työvoiman riistosta. Moderni orjuus on ollut myös esillä Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen tuoreessa kirjassa.
Venla Roth toimii ihmiskaupan vastaisessa työssä oikeusministeriössä.
Roth kannustaa kuluttajia haastamaan yrityksiä niiden toimintatavoista. Rothin mukaan yrityksiltä on jopa tullut viestiä, että niiltä kysytään harvoin palkkojen maksusta tai siitä, ovatko työntekijöiden olot kunnossa.
– Me voimme saada halvalla palveluita melkein mihin tahansa kellonaikaan. Mutta meidän pitäisi nyt kysyä niiltä yrityksiltä, miten te teette tämän eettisesti ja rehellisesti, Roth sanoo.
Roth kertoo itse lopettaneensa palveluiden tilaamisen yrittäjiltä, jotka eivät ole pystyneet vakuuttamaan häntä esimerkiksi alihankintaketjunsa toiminnan laillisuudesta.
– Kun esimerkiksi tilaa siivousta kotiinsa, yritykseltä voi kysyä, miten se tekee sen vastuullisesti. Kun ostaa marjoja torilta, voi kysyä, mistä marjat tulevat.
Roth ei väitä, että yksittäinen kuluttaja pystyy muuttamaan yrityksen tuotantoketjua, mutta joukkovoima toimii tässäkin asiassa.
– Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunta on ensisijaisesti valtion vastuulla. Mutta kuluttajat voivat olla osa muutoksen tekemistä.
”Maahanmuuttajat ovat muutakin kuin tekevät kädet”
Roth on työskennellyt vuosia työelämään liittyvien ongelmien parissa. Hän sanoo ongelman pahentuneen ja laajentuneen viime aikoina.
Työntekijöiden asiattomaan kohteluun on törmätty ennenkin rakennus-, ravintola- ja siivousalalla sekä kausityön tekijöiden kuten marjanpoimijoiden kohdalla. Nykyään ilmiötä tavataan myös esimerkiksi hoiva-alalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä selvittää ulkomaalaisten opiskelijoiden riskiä joutua työperäisen hyväksikäytön uhreiksi. Moni maksaa jopa kymmeniätuhansia euroja pääsystä Suomeen korkeakouluun tai toisen asteen opintoihin. Lisää kuluja tulee lukukausimaksuista ja elämisestä täällä. Tätä rahallista kuormaa pitää yrittää pienentää esimerkiksi ruokalähetin hommilla.
Ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa. Rothin mukaan täällä kuitenkin puhutaan liian vähän siitä, miten he pärjäävät Suomessa.
– Nämä ihmiset ovat muutakin kuin tekevät kädet. Sen sijaan, että kotoutumispalveluita vähennetään, meidän pitäisi lisätä kotoutumispalveluita ja auttaa yhteiskuntaan sopeutumista, Roth sanoo.
Roth kantaa huolta siitä ulkomaalaiset jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, omiin kupliinsa, jossa ei välttämättä opi edes suomea tai ruotsia eikä tiedä yhteiskunnan palveluista. Suomesta pitää tehdä reilu yhteiskunta kaikille, muuten työvoiman huonosta kohtelusta alkaa tulla jopa jossain määrin hyväksyttyä, hän ajattelee.
– Jos emme ota tätä asiaa vakavasti, me olemme tulevaisuudessa paljon merkittävämpien ongelmien edessä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.