Pohjalaisia-elokuvan ensi-illasta on sata vuotta.
16. marraskuuta 1925 ensi kertaa esitetyn mykkäelokuvan pääosassa ovat eteläpohjalaiset häjyt eli puukkojunkkarit. Maisemat ovat eteläpohjalaisia, vaikka esimerkiksi sisäkohtauksia on kuvattu Helsingissä.
Nyt Pohjalaisia-elokuvan satavuotispäivän kynnyksellä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (Kavi) toivoo suomalaisten apua sekä elokuvan kuvauspaikkojen että avustavien näyttelijöiden tunnistamisessa.
– Vielä on pari hankalaa paikkaa tunnistamatta. Esimerkiksi vangiksi joutuneen Antin kotitalo ja talo, jossa elokuvassa pidetään seuroja, suomalaisen elokuvan tutkija Juha Seitajärvi sanoo.
Seitajärvi lupaa, että esimerkiksi hänelle voi ilmoittaa, jos elokuvan paikat tai ihmiset näyttävät tutuilta. Pelkkä muistitieto ei tunnistamiseen kuitenkaan riitä, vaan tiedolle tarvitaan varmistus.
– Pitäisi löytyä valokuvia tai muuta, että pystytään esimerkiksi rakennukset todentamaan.
Nämäkin kuvat pitäisi tunnistaa
Elokuvan kuvauspaikkoina vuonna 1925 olivat Alahärmä, Ylihärmä, Lapua (mm. Alajoki) sekä mahdollisesti myös naapurikuntia.
Tutkijaa kiinnostavat esimerkiksi tämän jutun pääkuvan sekä seuraavien kuvien henkilöt ja paikat:
Missä ja mikä talo on Antin kotitalo?
Mikä ja missä on seuratalo, jossa pidettävät seurat vallesmanni keskeyttää? (3 kuvaa).
Keitä ovat soittajat, ja kuka soittaa mitäkin soitinta?
Seitajärvi muistuttaa, että Pohjalaisia-elokuvan ensimmäistä filmatisointia ei ole esitetty televisiossa. Se on nykykatsojille tuntemattomampi kuin vuoden 1936 äänielokuvaversio.
Myös 30-luvun elokuvan osalta etsinnässä on kuitenkin kuvauspaikka, eli talo Antin paluukohtauksesta. Alla kuva, jonka tila ja pihapiiri kaipaavat tunnistamista:
Kosolan talossa tunnistustalkoot
Kun Pohjalaisia-elokuvaa alettiin kuvata sata vuotta sitten, Kosolan talossa Lapualla piti käsityö- ja vaateliikettä nuori Maiju Petäjä.
Petäjältä pyydettiin elokuvaan Harrin Jussin rooliasuksi pohjalainen villapaita, ja hän tarjosi suunnittelemaansa paitaa.
Salmiakkikuvioinen paita nähtiin siis ensi kertaa juuri Pohjalaisia-ensi-illassa.
– Syntyi jussipaita, josta tuli nyt jo sata vuotta kestänyt hitti, sanoo Kosolan talon viestintäpäällikkö Heli Karhumäki.
Kosolan talo tunnetaan lapuanliikkeen tukikohtana ja sen johtajan Vihtori Kosolan kotina.
Nyt eteläpohjalaiseen historiaan profiloitunut kohde nostaa jussipaidan esille sen syntymäpäivän eli Pohjalaisia-elokuvan ensi-illan vuosipäivänä. Sen Kosolan talo julistaa Jussipaidan päiväksi.
Karhumäki uskoo, että Pohjalaisia-elokuvassa avustajina olleet ovat varmasti kertoneet roolistaan lapsilleen ja lapsenlapsilleen – ja siksi tunnistajiakin löytynee.
– Kuvaukset ovat varmasti olleet valtavan suuri tapaus ja asiat kulkeneet perimätietona eteenpäin.
Kavi tekee elokuvien tunnistamisessa yhteistyötä esimerkiksi yhdistysten kanssa. Kosolan talossa Pohjalaisia-elokuvan paikkoja ja avustajia tunnistetaan yhdessä sunnuntaina 16.11.
Pohjalaisia perustuu Artturi Järviluoman Pohjalaisia-näytelmään. Vuoden 1925 filmatisoinnin on ohjannut Jalmari Lahdensuo.