Vasemmistoliiton puheenjohtajana jatkava Minja Koskela keskittyi poliittisessa linjapuheessaan suomimaan nykyisen hallituksen politiikkaa.
Koskela aloitti puolueen puheenjohtajana lokakuussa 2024 sen jälkeen kun entinen puheenjohtaja, puolueen nykyinen europarlamentaarikko Li Andersson luopui tehtävästä kesken kauden. Koskelalla ei ollut vastaehdokkaita.
Puheessaan Koskela kritisoi niin hallituksen ilmastotoimia, koulutusleikkauksia kuin vitkuttelua Palestiinan tunnustamisessa.
Koskela puhui antoi poliittisen katsauksen puoluekokouksessa Vantaalla.
Koskelan mukaan niin kokoomus kuin perussuomalaiset ovat pettäneet vaalilupauksensa ja ”nyt naamiot on riisuttu”.
– Talous sakkaa, koska ihmisiltä on viety näköala ja luottamus tulevaisuuteen. Hallitus siis luo työpaikkojen sijaan työttömyyttä ja vaurastumisen sijaan velkaa. Tätä velkaa laitetaan maksamaan pienituloisimmat, jotta hallitus pääsee palkitsemaan kaikkein rikkaimmat valtavilla veronalennuksilla, Koskela tylytti.
Vasemmistoliitto on eduskuntapuolueista ainoa, joka ei ole sitoutunut niin sanottuun velkajarruun. Velkajarru on Suomen tuleva finanssipolitiikan sääntökehikko, joka asettaa rajat sille, paljonko Suomi saa velkaantua.
Puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan velkajarru on lupaus jatkuvasta leikkauskierteestä ja ”Orpo-Purran reseptin” toistamista vaalikaudesta toiseen.
– Me olemme tällä hallituskaudella nähneet, että se resepti ei toimi. Velkaantuminen ei ole taittunut eikä tule taittumaan sillä, että hyvinvointivaltio laitetaan polvilleen. Jos sotepalveluista, koulutuksesta ja ilmastotyöstä jatketaan leikkaamista, löydämme edestämme valtion velan lisäksi hyvinvointivelkaa, osaamisvelkaa ja ilmastovelkaa.
Koskela painottaa kuitenkin puolueen sitoutuneen velkaantumisen taittamiseen.
– Vasemmistoliitto on sitoutunut taittamaan velkaantumista ja juuri siksi me emme voi kannattaa velkajarrua, joka pahimmillaan edellyttää rajuja leikkauksia matalasuhdanteessa. Se tarkoittaa huonompia palveluita ja talouden näivettämistä. Ei voi olla niin, että pienituloisilta leikataan ja rikkaille annetaan veronalennuksia.
Vaihtoehtona vasemmistoliitto ajaa muun muassa miljonääriveron käyttöönottoa.
Puolue lupaa ajaa monien nykyhallituksen päätösten perumista, mikäli hallituspaikka aukeaa.
Vasemmistoliitto lupaa aloittaa sosiaaliturvan suojaosien palauttamisen, palauttaa työttömyysturvan lapsikorotuksen ja ottaa lakkautetun aikuiskoulutustuen uudelleen käyttöön.
– Seuraavalla vahtivuorollaan vasemmistoliitto tulee palauttamaan ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden, Koskela lupaa.
Varapuheenjohtajaksi Laura Meriluoto
Puheenjohtajan lisäksi puoluekokous valitsi puolueelle myös uudet varapuheenjohtajat.
Varapuheenjohtajaäänestys oli tiukka. Toisella kierroksella kisa käytiin ensimmäisen kauden kansanedustajien Laura Meriluodon ja Jessi Jokelaisen välillä. Meriluoto voitti Jokelaisen muutamalla kymmenellä äänellä.
Jokelainen on palaamassa vanhempainvapaalta eduskuntaan joulukuussa, ja Meriluodolla on laskettu aika loppuvuodesta. Hän on jo jäänyt vanhempainvapaalle.
Ensimmäisenä varapuheenjohtajana kuusi vuotta toiminut Veronika Honkasalo ei hakenut jatkokautta.
Meriluodon ja Jokelaisen lisäksi paikkaa havittelivat lahteleainen kaupunginvaltuutettu, ylilääkärinä työskentelevä Harri Pikkarainen ja vantaalainen eläkeläinen Matti Vesa Volanen.
Usein ensimmäisen varapuheenjohtajan paikka on mennyt yleensä istuville kansanedustajille.
Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kemiönsaarelainen Otto Bruun.
Bruun on väitöskirjatutkija ja muun muassa kunnanhallituksen jäsen. Aiemmin toisena varapuheenjohtajana toiminut duunarisiipeä edustava Jouni Jussinniemi haki jatkokautta tehtävässä muttei tullut valituksi.
Jussinniemi hävisi toisella äänestyskierroksella kisan kolmannesta varapuheenjohtajapaikasta kajaanilaiselle Miikka Kortelaiselle.
Kortelainen toimii Kainuun aluehallituksen puheenjohtajana. Ammatiltaan hän on sairaanhoitaja.
Kun valinnat oli nuijittu maaliin, uusi puheenjohtajisto järjesti tiedotustilaisuuden.
Puheenjohtajisto oli yksimielinen siitä, että puolentoista vuoden päästä edessä olevissa eduskuntavaaleissa tavoiteena ei voi olla muu kuin vaalivoitto.
Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2023 puolueen kannatus jäi 7,1 prosenttiin. Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa kannatus oli 9,5 prosenttia.
Mieluisinta hallituspohjaa, puheenjohtaja Koskela ei suostunut nimeämään.
– Vaikka olen sanonut, että [Sanna] Marinin hallituspohja on ollut sellainen, mikä on meille tietenkin ollut tässä monipuoluejärjestelmässä mieluisin vaihtoehto, niin en nyt haikaile minkään koalition perään, koska vaaleja ei ole vielä käyty.
– En sulje muita puolueita pois yhteistyöstä kuin perussuomalaiset. Jos saamme hyvän hallitusohjelman aikaiseksi, niin muiden puolueiden kanssa en näe tässä vaiheessa tarpeelliseksi tehdä ulossulkuja, Koskela sanoo.
Puoluekokous jatkuu sunnuntaina.
Katso puheenjohtaja Koskelan puhe kokonaisuudessaan Yle Areenassa.
