Suomessa kuoli viime vuonna lähes sata alle 25-vuotiasta nuorta huumausaineiden aiheuttamiin myrkytyksiin. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan lähes kaikki kuolemat tapahtuivat kaupunkialueilla suurissa tai keskisuurissa kaupungeissa.
Väestöön verrattuna huumekuolemia tapahtui paljon esimerkiksi Kuopiossa, jossa viime vuonna kuoli yhteensä viisi nuorta.
Nuorten lisääntynyt huumeidenkäyttö on tullut näkyvämmäksi Kuopion katukuvassa. Huumeita välitetään torilla ja sen ympäristössä, vaikka kaupat sovitaan verkossa. Kaupankäynti tapahtuu usein Telegram-sovelluksessa.
– Päihteidenkäyttäjät saattavat olla moniongelmaisia. Löytyy neuropsykiatrisia haasteita, mielenterveysongelmaa, fyysistä vammaa. Asunnottomuus ja sen uhka ovat isossa roolissa, kertoo ohjaaja Joona Pikkarainen Tukea ja neuvontaa -hankkeesta.
Huumeiden vastaista jalkatyötä tekevät Kuopiossa erilaiset järjestöt. He yrittävät tavoittaa juuri niitä nuoria aikuisia, joista kukaan muu ei ota koppia.
Pikkarainen kertoo, että moni nuori jää vaille tukea 18-vuotiaana. Erityisesti silloin, jos nuori on ollut aiemmin lastensuojelun asiakkaana. Mahdollisen avun piiriin hakeudutaan vasta vanhempana, jos se ei ole silloin jo liian myöhäistä.
Otkes: Nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua
Poliisin tutkintailmoitusten perusteella Suomessa kuoli viime vuonna 96 alle 25-vuotiasta, joiden kuolinsyyksi arvioitiin huumausaineiden aiheuttama myrkytys. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan näistä kuolemista 79 oli tapaturmaisia huumausainemyrkytyksiä. Muissa tapauksissa on saattanut olla kyse esimerkiksi huumeidenkäytön ja sairauden yhteisvaikutuksesta.
Alle 25-vuotiaiden huumekuolemia tapahtui viime vuonna kaikkiaan kahdeksallatoista hyvinvointialueella. Kuolleiden keski-ikä oli 20,9 vuotta.
Heistä suurin osa oli nuoria miehiä, ja naisia vain reilu viidennes. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien määrä kasvoi voimakkaasti vuosina 2015–2020.
Raportin johtopäätösten mukaan nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua, eivätkä huumeita käyttäville nuorille suunnatut palvelut nykyisessä muodossaan vastaa heidän tarpeitaan. Nuoret huumeidenkäyttäjät tarvitsisivat selkeän ja yhtenäisen palvelupolun, joka puuttuu tällä hetkellä Suomesta.
Hankeohjaaja Joona Pikkaraisen mukaan ensin tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotta käyttäjiin saadaan ensimmäinen kontakti.
– Ja kun hoitoon hakeudutaan, pitäisi hoitoon myös päästä, hän sanoo.
Takavarikot aiempaa suurempia Itä-Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää tietoa huumeiden käytöstä tutkimalla suurten kaupunkien jätevesiä. Pohjois-Savon Kuopiosta tietoja on kerätty jo vuodesta 2012 alkaen. Suomalaisten yleisimmin kokeilema huume kannabis ei ole mukana tutkimuksessa.
Viime keväänä otettujen näytteiden mukaan huumeita käytetään Kuopiossa nyt enemmän kuin kertaakaan mittaushistorian aikana. Erityisesti amfetamiinin käyttö on yleistynyt. Myös kokaiinia on Kuopiossa aiempaa enemmän, kertoo Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Janne Kyllönen.
Huumeita takavarikoidaan yhtä usein kuin ennenkin, mutta aiempaa suurempia määriä. Jos Pohjois-Savossa on aiemmin puhuttu grammoista, nyt puhutaan kymmenistä grammoista.
Nuorten huumekuolemat huolestuttavat myös poliisia.
– Yksikin on liikaa. On valitettavaa, että monien nuorten osalta huumausainekokeilut ovat alkaneet kannabiksesta ja sitten on päädytty näihin vaarallisempiin aineisiin, Kyllönen sanoo.