Turkulainen avaruusteknologiayritys ASRO (Aboa Space Research Oy) aloittaa vuoden alussa yhteistyön Naton kanssa. Yritys selviytyi yli 3 600 hakijan joukosta Naton innovaatio-ohjelmaan.
Vuoden 2026 Diana-ohjelmaan päätyi 150 yritystä – niistä vain kaksi on Suomesta. Toinen on Porvoosta.
Sekä sotilaiden että siviilien parhaaksi
Natoa kiinnostaa erityisesti ASROn kehittämä, kädessä pidettävä tekoälyavusteinen fluoresenssimikroskooppi. Sitä voidaan käyttää laboratorion ulkopuolella, ilman raskasta laitteistoa.
Laitteen ensimmäisen sukupolven versiota voi kuvailla kahvimukin kokoiseksi rasiaksi. Tätä versiota on jo ehditty kokeilla Yhdysvalloissa, Utahin aavikolla, kun vesinäytteistä on tutkittu sinilevää.
Mikroskoopin solukammioon voi laittaa diagnosoitavaksi ihmisen verta tai ysköstä, tai esimerkiksi luonnosta vesinäytteen.
– Laitteen on tarkoitus olla varsin kyvykäs. Käyttäjän ei tarvitse kentällä olla biologi tai lääkäri, jotta pystyy tulkitsemaan näytteitä, kertoo ASROn liiketoimintajohtaja Kiira Tiensuu.
Kevyen, pienen ja helppokäyttöisen mikroskoopin tarkoitus on tarjota kentältä nopea tilannekuva.
– Sen avulla pystytään diagnosoimaan haavainfektioita, säteilyaltistusta tai vaikka tunnistamaan biologisia yhdisteitä, joita paikalla on mahdollisesti käytetty, sanoo Tiensuu.
Oleellista on, että toimenpiteisiin päästään nopeasti, kun tilanteen syy on selvillä.
Nato-yhteistyö vie ajatukset sotilaskäyttöön, mutta voisiko laite auttaa myös siviilejä?
– Tämä on nimenomaan kaksikäyttöteknologiaa. Se auttaisi sekä siviilejä että kentällä olevia sotilaita.
Toimitusjohtaja Jussi Lehti kertoo videolla yhteistyön merkityksestä yritykselle.
Diagnoosit äkkiä konflikti- ja katastrofialueilta
Kiira Tiensuun kädessä oleva rasiamainen mikroskooppi on ensimmäisen sukupolven versio kenttäkäyttöisestä mikroskoopista. Nato-projektissa tehdään entistä jalostetumpaa, kolmannen sukupolven versiota.
Avaruuskäyttöä varten ASRO on kehitellyt mikroskoopista toisen sukupolven versiota Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa.
Kolmas vaihe laajentaa mikroskoopin käyttöä kenttälaboratorioihin, katastrofialueille, epidemiatilanteiden seurantaan tai vaikkapa ympäristötutkimukseen ja ympäristökatastrofeihin.
Jo yli 25 vuotta avaruusteknologiaa
Turkulainen ASRO on avaruusteknologian alalla yllättävän vanhakin yritys. Se on perustettu vuonna 1999.
Toimitusjohtaja Jussi Lehti toteaa, että neljännesvuosisadan avaruuspuolella toimineelle yritykselle avautuu nyt uusi mahdollisuus toimittaa kehittämäänsä teknologiaa myös maan pinnalle.
– Nato-yhteistyö on meille merkittävä askel eteenpäin. Huikea saavutus. Nyt voimme suunnata kohti uusia markkinoita.
Nato-yhteistyö tarjoaa ASROlle myös keksintöjen testausmahdollisuuksia, asiantuntijamentorointia ja tuotteille kaupallistamisväyliä Nato-maissa.
ASRO on saanut alkunsa Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratoriosta eräänlaisena kylkiäisenä, spinn-off-yrityksenä. Yritys on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Nyt työntekijöitä on 20, ja lisää on tarkoitus rekrytoida jo vuoden 2026 alussa.
Kasvuun on helppo uskoa, sillä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) mukaan kotimainen puolustusteollisuus on vahvassa nousussa. Kaksikäyttöteknologiayritysten liikevaihdon kasvuluvut yltävät jopa noin 30–40 prosenttiin.
Kiristynyt maailmantilanne ja Suomen Nato-jäsenyys ruokkivat puolustusalaa. Eniten kasvavat niin kutsutut kaksikäyttötuotteet, jotka soveltuvat siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin.