Grönlanti-kysymyksestä tuli jälleen ajankohtainen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nimitti Louisianan kuvernöörin Jeff Landryn maan uudeksi Grönlannin-erityislähettilääksi.
Landryn tavoite on tehdä Grönlannista osa Yhdysvaltoja.
Trump totesi jo virkaanastujaispuheessaan tammikuussa, että Yhdysvaltain on aika laajentaa omia rajojaan.
Nopeasti selvisi, että Trump havittelee Grönlantia tosissaan.
Presidentti Trump haluaa jäädä maansa historiaan suurmiehenä, joka palautti Yhdysvallat kansainvälisen politiikan keskiöön.
Näin siitäkin huolimatta, ettei Yhdysvallat koskaan sieltä pudonnutkaan.
Aiemmin Yhdysvallat omaksui keskeisen roolin toisen maailmansodan jälkeisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ylläpitämisessä. Trumpin silmissä se teki Yhdysvalloista heikon.
Trumpin tavoitteena näyttää olevan uusi suurvaltojen sanelema maailmanjärjestys, jossa pienempien valtioiden osaksi jää alistuminen suurempien maiden tahtoon.
Presidentin suunnitelmassa sivuosaan jäävät pehmeä diplomatia, pitkäaikaiset liittolaissuhteet ja jopa kansainvälinen oikeus.
Syy maailman suurimman saaren eli Grönlannin tavoittelulle on selvä.
Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa nopealla tahdilla ja Arktiksen ikiroudan peittämät luonnonvarat ovat pian alueella toimivien maiden ulottuvilla.
Arktisen alueen luonnonvaroista on tehty kauppaa myös osana Ukrainan rauhanneuvotteluja.
The Wall Street Journal kertoi hiljattain Yhdysvaltain ja Venäjän käymistä neuvotteluista. Lehden mukaan Ukrainassa saavutetun rauhan jälkeen maiden on tarkoitus tiivistää yhteistyötä arktisella alueella.
Tämä saattaa olla myös osasyy siihen, miksi Trump tuntuu kiirehtivän rauhaa Ukrainaan keinolla millä hyvänsä.
Trump yritti ostaa Grönlannin Tanskalta jo vuonna 2019. Hän on kertonut pitävänsä Grönlannin omistamista ja hallintaa välttämättömänä Yhdysvaltain ja muun maailman turvallisuuden kannalta.
Grönlannissa ja Tanskassa on toistuvasti painotettu, ettei Grönlanti ole myynnissä.
Molempien kanta on, että Grönlanti saa äänestää omasta itsenäisyydestään sen jälkeen, kun sen talous on siihen valmis.
Grönlantiin, kuten moneen muuhunkin kysymykseen, Trump suhtautuu lähes pakkomielteisesti.
Trump on tänä vuonna tehnyt useita tempauksia Tanskalle kuuluvan itsehallintoalueen liittämiseksi Yhdysvaltoihin.
Presidentti on lähettänyt tänä vuonna oman poikansa Donald Trump jr:n ja myöhemmin myös varapresidentti J.D. Vancen johtaman delegaation Grönlantiin.
Vierailut kääntyivät itseään vastaan. Ne tulkittiin provokaatioiksi.
Vastikään julkaistussa turvallisuusraportissa Tanska luokitteli ensimmäistä kertaa Yhdysvallat turvallisuusuhaksi.
Kyseessä on merkittävä käänne Tanskan ulkopolitiikassa. Maa on pyrkinyt olemaan Yhdysvaltain paras liittolainen vuosikymmenten ajan.
Tanska on esimerkiksi sallinut Yhdysvaltain sotilastukikohdan Grönlannissa ja osallistunut monista muista maista poiketen Yhdysvaltain sotatoimiin, kuten kyseenalaiseen hyökkäykseen Irakiin vuonna 2003.
Tuorein käänne Grönlanti-tarinassa nähtiin sunnuntaina, kun Jeff Landry nimitettiin Yhdysvaltain uudeksi Grönlannin-erityislähettilääksi. Viime yönä Trump toisti vaatimuksensa siitä, että Yhdysvaltain on saatava Grönlanti.
Tanskassa Landryn nimitystä pidetään törkeänä. Maan ulkoministerin Lars Løkke Rasmussenin mukaan myös Yhdysvaltain on muiden maiden tavoin kunnioitettava Tanskan alueellista koskemattomuutta ja Grönlannin oikeutta määrätä omasta tulevaisuudestaan.
On toistaiseksi epäselvää, mitä Landry voi tehdä grönlantilaisten vakuuttamiseksi siitä, että Yhdysvaltoihin liittyminen olisi itsenäisyydestä haaveilevan saaren omaksi parhaaksi.
Trumpin aiemmat yritykset pehmeään diplomatiaan ovat epäonnistuneet, sillä syy grönlantilaisten mielistelyn takana on ollut kaikille selvä.
Erityislähettilään nimitys osoittaa joka tapauksessa sen, ettei Trumpin suunnitelma Yhdysvaltain rajojen laajentamisesta ole kadonnut mihinkään.
