Joulukuun lopussa alkaneissa Iranin itsevaltaista hallintoa vastustavissa mielenosoituksissa on parhaillaan meneillään jonkinlainen suvantovaihe.
Tätä mieltä on Iraniin perehtynyt yliopistonlehtori Joonas Maristo Helsingin yliopistosta.
Maristo perustelee ajatustaan sillä, että Iran on luvannut väliaikaisesti keskeyttää mielenosoittajien teloitukset. Viime yönä maan ulkoministeri Abbas Araghchi sanoi, että teloituksia ei tehdä ”tänään tai huomenna”.
Alun perin Iranin oli tarkoitus teloittaa eilen keskiviikkona 26-vuotias Erfan Soltani. Häntä on pidetty tämänhetkisen protestiaallon ensimmäisenä kuolemaantuomittuna mielenosoittajana, vaikka Iran on kieltänyt asian.
Myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on lausunut, että Iran olisi keskeyttänyt tappamisen.
Video näyttää, mitä Trump sanoi Iranista viime yönä Suomen aikaan.
Maristo uskoo, että Iranin hallinnon viesti teloitusten keskeyttämisestä on vastaus Yhdysvaltojen uhkauksiin reagoida, jos mielenosoittajia tapetaan.
Samalla johto pyrkii osoittamaan, että se on saanut tilanteen hallintaan.
Asiantuntija kuitenkin huomauttaa, että protestien perimmäiset syyt – talouskriisi ja tyytymättömyys hallintoon – eivät ole kadonneet. Siksi tilanne Iranissa on edelleen räjähdysherkkä.
Yle pyysi Maristoa arvioimaan kolmea mahdollista skenaariota siitä, mitä Iranissa tapahtuu seuraavaksi.
1. Nykyhallinto säilyttää vallan, kansan tyytymättömyys jatkuu
Todennäköisimpänä skenaariona asiantuntija pitää nykytilanteen jatkumista, jossa Iranin hallinto pyrkii säilyttämään valtansa tukahduttamalla protestit. Samalla kansalaisten tyytymättömyys hallintoa kohtaan jatkuu.
– Valistunut arvioni on, että hallinto pyrkii viestittämään, että tilanne on kuitenkin verrattain hyvä ja mielenosoitukset ovat loppuneet, sanoo Maristo.
Hallinto yrittää liennyttää tilannetta ulospäin, mutta taloudellisten pakotteiden aiheuttamiin ongelmiin ei ole näköpiirissä ratkaisua. Iranin valuutan, rialin, arvo on heikentynyt, mikä on ollut yksi viimeisimpien mielenosoitusten laukaiseva tekijä.
– Jos talous heikentyy tässä entisestään, niin kuohunta ja protestit jatkuvat.
Mariston mukaan uutena piirteenä aiempiin mielenosoituksiin verrattuna on se, että yhä suurempi joukko on valmis maksamaan korkean hinnan protestoinnista. Pahimmillaan se tarkoittaa kuolemaa.
– Se on ”kaikki peliin nyt tai ei koskaan” -mentaliteetti, Maristo kuvaa mielenosoittajien asennoitumista.
2. Yhdysvallat iskee sotilaallisesti Iraniin
Toisena skenaariona on Yhdysvaltojen sotilaallinen väliintulo Iraniin. Asiantuntijan mukaan isku voisi joko kannustaa iranilaisia jatkamaan protestointia tai yhdistää kansaa nykyhallinnon tueksi.
Mariston mukaan merkkejä Yhdysvaltojen mahdollisesta sotilaallisesta iskusta on jo nähtävillä.
USA on kehottanut kansalaisiaan poistumaan Iranista välittömästi. Maa on myös Britannian kanssa poistanut sotilaitaan Qatarista.
– Tukikohtia tyhjennetään, koska siten varaudutaan Iranin mahdollisiin vastaiskuihin, joita seuraisi Yhdysvaltojen iskusta, Maristo selittää.
Mahdollisen sotilaallisen väliintulon vaikutukset ovat kuitenkin vaikeasti ennustettavissa. Asiantuntijan mukaan isku voisi joko kannustaa mielenosoittajia jatkamaan tai päinvastoin kääntyä tarkoitustaan vastaan.
– Jos siviilejä kuolisi näissä iskuissa, niin vaikutus voisi olla päinvastainen. Silloin ulkopuolelta tuleva hyökkäys voisi tiivistää kansan rivejä hallinnon tueksi.
Asiantuntija pitää Iranin tapahtumien kehittymiselle ratkaisevana juuri mahdollista maan ulkopuolelta tulevaa sysäystä. Käytännössä se tarkoittaisi Yhdysvaltojen puuttumista tilanteeseen.
3. Iran neuvottelee ydinsopimuksen ja pakotteet puretaan
Kolmas skenaario on se, että Iran pyrkisi aktiivisesti neuvottelemaan ydinsopimuksen kuntoon ja saamaan pakotteet puretuksi. Asiantuntija pitää tätä vaihtoehtoa epätodennäköisenä.
Yhdysvallat, EU ja monet muut maat ovat asettaneet Iranin taloutta kurittavia pakotteita. Talouspakotteiden syynä on ollut muun muassa Iranin vetäytyminen ydinsopimuksesta ja sen valvonnasta.
Maristo sanoo, että jos Iran kääntäisi kurssinsa ja päästäisi kansainvälisen atomienergiajärjestön maahan monitoroimaan tilannetta, se voisi löytää ulospääsyn talouskriisistä.
– Iranin johto voisi itse aktiivisesti pyrkiä siihen, että talouspakotteet purettaisiin, mutta toistaiseksi merkkejä tällaisesta käännöksestä ei ole näkyvissä.
Sen sijaan Maristo sanoo, että Iranin eliitti varautuu tilanteen kärjistymiseen. Se näkyy siinä, kuinka iranilaiset siirtävät varoja pois maasta.
Pidemmällä aikavälillä Iranin tilanteen kehittyminen riippuu sekä maan sisäisistä tekijöistä että kansainvälisestä painostuksesta. Maristo huomauttaa, ettei mikään skenaarioista tarjoa helppoa ratkaisua maan taloudellisiin ja poliittisiin ongelmiin.