Tampereella kehitetty empatiataulu on saanut osakseen kovaa kritiikkiä.
Kaupungin hyvinvointijohtaja Tarja Puskala myöntää, että taulukon esitystavassa ja taustoituksessa on puutteita.
– En välttämättä sanoisi, että siinä on suoraan virheitä, mutta asia on tietysti tunteita herättävä. Se olisi vaatinut varmasti hiukan enemmän tekstiä ja selitystä sinne mukaan. Tuo malli voidaan esittää myös toisella tavalla, Puskala sanoo.
Taulusta nousi niin kova äläkkä, että pormestari Ilmari Nurminen (sd.) siirsi sen jatkovalmisteluun maanantaina juuri ennen kuin kaupunginvaltuuston oli tarkoitus käsitellä asiaa.
Myös Nurminen myönsi maanantaina Ylelle, että taulukon sanamuotoja pitää muokata.
– On totta, että kun näitä sanamuotoja nostetaan keskusteluun ja asetellaan vastakkain, niin se ei palvele sitä itse tarkoitusta, mikä tässä on.
Näin empatiataulu syntyi
Puskalan mukaan empatiataulu on työkalu, joka auttaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisessa kaupungin palveluissa ja päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa.
Empatiataulu sisältyy Tampereen uuteen hyvinvointisuunnitelmaan, jonka valmistelua hyvinvointijohtaja Puskala johti.
Hänen mukaansa empatiataulun malli päätettiin sen hetken parhaan tiedon mukaan. Taustalla oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Sitran etuoikeuskehä-malli.
Ainakin Kuopio on käyttänyt THL:n etuoikeuskehämallia palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassaan 2022–2025.
Puskalan mukaan Tampereella kehä muutettiin taulukoksi, jotta malli olisi luettavampi.
Lisäksi joitain etuoikeuskehän sanamuotoja muutettiin ja mukaan lisättiin enemmän ominaisuuksia esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa mainituista syrjintäperusteista.
Yhdenvertaisuuslaista tulee myös ”positiivinen erityiskohtelu”, jonka tarpeen taulun on tarkoitus auttaa tunnistamaan.
Empatiataulun nimi voi muuttua
Jatkovalmistelussa mietitään empatiataulun esitystapaa.
– Menimme ehkä hiukan ojasta allikkoon tässä, että empatiataulussa näyttäytyy jotenkin vastakkainasettelu, Puskala sanoo.
Hänen mukaansa lisäksi tarvitaan työkirja, jotta taulun käyttötarkoitus avautuu paremmin.
Myös empatiataulun nimi voi muuttua.
Puskala kertoo, että empatiataulun valmistelussa etuoikeuksista puhuminen haluttiin kääntää ”myötäelämisen taidoksi ja kykyyn asettua toisten ihmisryhmien asemaan”.
– Tämä selkeästi vei liikaa fokuksen yksilöihin, kun kyse on palvelujen kehittämisestä. Jatkossa puhumme todennäköisesti työkalusta.
Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, dosentti Pauli Rautiainen on kritisoinut empatiataulun nimeä. Hänen mukaansa empatiaa on ongelmallinen käsite, kun kyse on viranomaisten työkalusta.
Rautiainen pitää myös empatiataulun toteutusta epäonnistuneena. Hänen mielestään se ei onnistu tehtävässään, kun käsitteet ja ilmiöt on sekoitettu.
Puskalan mukaan Rautiaisen kritiikissä oli ”hyvää pohdintaa”.
– Kyllä me nämä kaikki otamme talteen, kun lähdemme jatkovalmistelua tekemään.
Empatiataulun juuret vuodessa 2023
Empatiataulun kehittäminen perustuu Tampereen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2023.
Tuolloin pormestaripuolueena oli kokoomus ja pormestarina Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Varsinaista empatiataulua suunnitelmassa ei ollut, mutta virkajohdon mukaan sen toimenpiteet ovat empatiataulun pohjana.
Itse empatiataulu tehtiin osaksi hyvinvointisuunnitelmaa virkavalmistelutyönä kaupungin sivistyspalveluissa loppuvuodesta 2025 pormestari Nurmisen kaudella.
Mukana oli kaupungin asiantuntijoiden lisäksi eri järjestöjä ja yli sata Tampereen raadin jäsentä eli tavallista kaupunkilaista.
Pormestari Nurminen korosti maanantaina Ylelle, että hän tukee empatiataulua valmistellutta virkajohtoa.
Hänen mielestään sivistyspalvelut on tehnyt hyvää työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen.
– Missään tapauksessa en halua vetää mattoa jalkojen alta tältä tärkeältä työltä, vaan pystyä puolustamaan sitä. Taulua jatkojalostetaan ja konkretisoidaan siihen suuntaan, että kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset palvelut.
Mihin empatiataulua käytetään?
Moni kriitikko on pohtinut, päätetäänkö taulukon perusteella yksittäisen palvelun saamisesta.
Sivistyspalveluiden johtaja Lauri Savisaari tähdensi maanantaina valtuustolle, että taulukkoa ei käytetä palvelujen tai kaupungin resurssien suuntaamiseen.
Myös Tarja Puskala korostaa, että empatiataulu ei ole kaikissa tilanteissa työpöydällä.
Hänen mukaansa taulua voidaan käyttää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon varmistamiseksi esimerkiksi kaupungin päätösten arvioimisessa ennakkoon sekä palvelujen kehittämisessä eli palvelumuotoilussa.
– Taulu on työkalu siinä, mitä eri ihmisryhmiä ehkä pitäisi ottaa huomioon ja tulisiko sovellettavaksi positiivista erityiskohtelua jonkun ihmisryhmän osalta, joka on haavoittuvassa asemassa, Puskala selventää.
Hänen mielestään vilkas julkinen keskustelu empatiataulusta on osoitus asian tärkeydestä.
– Keskustelu kuvastaa myös sitä, miten tärkeää on kertoa asioista mahdollisimman selkeästi ja niin, että myös käyttötarkoitus olisi pystytty vielä paremmin selittämään.
Juttua muokattu 22.1. kello 9.57: Tarkennettu, että empatiataulu ei ollut mukana edellisellä valtuustokaudella vuonna 2023 hyväksytyssä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Se valmisteltiin osaksi hyvinvointisuunnitelmaa, joka hyväksyttiin valtuustossa pormestari Ilmari Nurmisen kaudella maanantaina.