Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat löysivät ruskovyökaristetta aiheuttavan sienen Salosta, kaupunki-istutuksessa kasvaneesta vuorimännystä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tautia on havaittu Suomessa.
– Olen jo jonkin aikaa etsinyt Suomesta tätä tautia. Tiesin, että jos sitä Suomeen tulee, vuorimäntyyn se ilmestyy, kertoo johtava tutkija Eeva Terhonen Lukesta.
Ruskovyökaristeen oireet ilmenevät neulasissa ruskeina laikkuina, joita ympäröi kellertävä kehä.
Lecanosticta acicola -sieni luokitellaan Euroopassa vieraslajiksi. Luke tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, jotta uudet metsäpuiden uhat opitaan tunnistamaan ajoissa.
– Sitä löytyy Virosta ja Ruotsista, joten tämä löytö ei ollut iso yllätys, Terhonen sanoo.
Voi siirtyä myös paikallisiin metsämäntyihin
Ruskovyökaristeen isäntäkasveina toimivat useat mäntylajit, myös kotimainen metsämänty. Voimakkaasti saastuneissa männyissä oksille jäävät usein vain kuluvan vuoden neulaset. Toistuvat infektiot voivat aiheuttaa runsasta neulaskatoa ja vakavissa tapauksissa johtaa jopa puun kuolemaan.
Suomessa Ruokavirasto on luokitellut sienen kasvinterveyden laatutuhoojaksi, minkä vuoksi sitä ei saa esiintyä myytävissä kasveissa. Sienitartunta on merkittävä riski erityisesti taimituotannolle ja taimien kaupalle.
– Ruskovyökariste ei ole karanteenilaji, mutta on tärkeää, ettei se pääse leviämään esimerkiksi taimitarhojen lähelle. Olisi siis suositeltavaa, että ensimmäiset löydökset yritettäisiin poistaa, sanoo johtava tutkija Eeva Terhonen Lukesta.
Ruskovyökaristetta aiheuttava sieni yleistynee Luken mukaan Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä.
Viimeaikaiset havainnot osoittavat, että taudinaiheuttaja voi siirtyä Suomessa vierasperäisistä isäntälajeista myös kotimaisiin puihin ja asettua paikallisiin metsämäntypopulaatioihin. Näin on tapahtunut Virossa ja Latviassa.
– Kun Virossa tehtiin ensimmäinen havainto tästä sienestä, kahdeksan vuoden kuluttua sitä löydettiin myös metsämännyistä, Eeva Terhonen kertoo.
Siksi ruskovyökaristeen leviämiseen on varauduttava. Kiireellistä lisätutkimusta tarvitaan siitä, miten tartuntoja voidaan ehkäistä Suomen oloissa.