Al-Holin leirin siirtyminen Syyrian keskushallinnon haltuun voi helpottaa leirillä olevien suomalaisten kotiuttamista, sanoo konsulipäällikkö Jussi Tanner ulkoministeriöstä.
– On käänteentekevä muutos, että leiri on vaihtanut omistajaa. Aika näyttää, mitä he haluavat leirillä tehdä, mutta oletus on, että pelin henki muuttuu.
Koillis-Syyriassa sijaitsevalla leirillä on pidetty pääasiassa terroristijärjestö Isisin taistelijoiden vaimoja, järjestöön liittyneitä naisia ja heidän lapsiaan jo vuodesta 2019 saakka. Leirillä elää kymmenkunta suomalaista.
Tammikuun lopussa Syyrian uusi keskushallinto valtasi kurdeilta suuren osan Koillis-Syyriasta ja otti haltuunsa myös al-Holin. Aiemmin leiriä hallinnoivat Rojavan itsehallintoalueen kurdijohtoiset SDF-joukot.
Syyrian hallinto haluaa sulkea leirin vuoden sisällä, kertoi uutistoimisto Reutersin lähde perjantaina.
Tannerin mukaan Suomen ulkoministeriö ei ole saanut virallista tietoa leirin sulkemisaikeista.
Valtiollisella toimijalla on Tannerin mukaan kuitenkin todennäköisesti suurempi tarve alkaa purkaa laitonta tilannetta, jossa tuhansia ihmisiä on pidetty vuosien ajan kiinniotettuina ilman oikeudenkäyntiä.
Kurdien itsehallintoalueen joukkoja vastaan käytyjen taisteluiden jälkeen al-Holia vartioi nyt Syyrian armeija, ja vastuun humanitaarisesta avusta on ottanut YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Järjestön Lähi-idän viestintäpäällikkö Rula Amin kertoo Ylelle alla olevalla videolla, miten leirin turvallisuustilanne on viime viikkojen taisteluiden seurauksena huonontunut ja avun järjestäminen vaikeutunut:
Al-Holin leirillä on nyt arviolta noin 25 000 ihmistä, joista suurin osa on syyrialaisia ja irakilaisia, ja loput noin 6 000 muiden maiden kansalaisia.
Kun Isisin ”kalifaatti” sortui vuonna 2019, leirille päätyi noin 70 000 alueella elänyttä ihmistä. Vuosien varrella leirin asukasmäärä on hiljalleen vähentynyt ja leiri pienentynyt.
Liu'uttamalla alla olevaa kuvaparia voit verrata satelliittikuvista, miten asumusten määrä on vähentynyt leirin syyrialaisalueella viimeisen puolen vuoden aikana.
”Suomella aika vähän sananvaltaa”
Leirillä olevat suomalaiset ovat äitejä ja heidän lapsiaan. Suomeen on aiemmin palannut leiriltä 26 suomalaista lasta ja yhdeksän äitiä. Lisäksi Suomi on kotiuttanut yhden alueella aikuiseksi kasvaneen miehen.
Jäljellä olevia suomalaisia ei ole saatu kotiutettua, koska ulkoministeriön mukaan lasten äidit eivät ole halunneet palata Suomeen. Nyt tilanne voi kuitenkin muuttua ratkaisevalla tavalla.
– Äitien tahto ei ole tässä ainoa määräävä tekijä. Olennaista on nyt se, mitä Syyrian hallitus haluaa leirille tehdä. Jos he haluavat tilanteen ratkaista, se ei koske pelkästään suomalaisia, vaan on isompi kansainvälinen ratkaisu. Siinä Suomella on loppujen lopuksi aika vähän sananvaltaa, sanoo Tanner.
Kyseeseen voi tulla esimerkiksi ulkomaalaisten Isis-järjestöön kytkeytyvien perheiden karkottaminen lähtömaihinsa.
Tannerin mukaan tähän asti turvallisuuden kannalta ”vähiten huono” vaihtoehto on ollut saada al-Holissa olevat suomalaiset lapset hallitusti Suomeen mahdollisimman pian.
– Eiköhän näiden lasten olisi jo aika päästä sieltä pois, yhteiskunnan palveluiden ja kontrollin piiriin. Tilanne on hankala tämän viimeisen joukon osalta, kun leirillä olo on kestänyt heillä jo niin pitkään.
Lapset vaarassa
Suurin osa al-Holissa olevista suomalaisista on lapsia, ja lapsia on muutenkin valtaosa leirin asukkaista.
Yhteensä lapsia on leirillä arviolta 15 000, kertoo al-Holissa avustustyötä tehneen Pelastakaa Lapset -järjestön Syyrian-maajohtaja Rasha Muhrez Ylelle videohaastattelussa.
Videolla Muhrez kertoo, miten kestämätön tilanne on suurimman osan elämästään leirin karuissa oloissa eläneille lapsille:
Muhrezin mukaan tilanne al-Holissa on juuri nyt erittäin vaikea. YK hallinnoi leiriä ja toimittaa jonkin verran avustustarvikkeita, mutta Pelastakaa Lapset ja useimmat muut järjestöt eivät ole päässeet al-Holiin kahteen viikkoon.
Tämä johtuu siitä, että leirin ja sen ympäristön turvallisuustilanne on heikentynyt huomattavasti. Avustustyöntekijät pelkäävät ryöstelijöitä ja hyökkääjiä, joita suuressa leirissä ja sille johtavilla teillä liikkuu.
– En tiedä, miten pitkään leirin lapset ja muut asukkaat selviävät ilman riittävää ruokaa ja juomavettä. Nyt tarvitaan myös varmistusta sille, että lapset saadaan pidettyä turvassa, Muhrez sanoo.
Kun SDF-joukot vetäytyivät ja keskushallinnon joukot saapuivat, leirissä vallitsi joitakin päiviä kaoottinen tilanne, jonka aikana ryöstely ja väkivalta lisääntyi.
Sekavan vallanvaihdon aikana osa leirillä eläneistä ihmisistä pääsi pakenemaan. Muhrezin mukaan huoli on suuri etenkin lapsista, jotka mahdollisesti harhailevat kylmässä autiomaassa ilman ruokaa ja juomaa.
Al-Holissa eläviä suomalaisia ei tiettävästi ole paenneiden joukossa, kertoo konsulipäällikkö Tanner. Tarkemmin hän ei avaa sitä, mihin ulkoministeriö perustaa tietonsa.
– Meillä on perusteltu ymmärrys, että he kaikki ovat yhä siellä, Tanner sanoo.
Al-Holin leirin vaikeat olosuhteet ovat vain pieni osa Koillis-Syyrian nopeasti pahentuneesta humanitaarisesta tilanteesta. Yli 170 000 ihmistä on joutunut viime viikkoina pakenemaan kodeistaan keskushallinnon armeijan hyökkäyksen alta.
Taisteluita paenneet ihmiset värjöttelevät teltoissa ja autoissa pakkassäässä väkivaltaisessa ympäristössä.
Tulenarka poliittinen kysymys
Euroopan maissa kysymys terroristijärjestö Isisin ”kalifaattiin” matkustaneista naisista ja heidän lapsistaan on ollut jo vuosia erittäin tulenarka kysymys.
Pelastakaa Lapset -järjestön maajohtaja Muhrez korostaa lasten olevan olosuhteiden uhreja. Hänen mukaansa Euroopan maat eivät ole tähän asti tehneet tarpeeksi al-Holissa olevien lasten turvallisuuden takaamiseksi ja kotiuttamiseksi.
– Tässä puhutaan valtiottomista lapsista, jotka ovat asuneet vuosia leirillä Koillis-Syyriassa ilman mitään toivoa näköpiirissä. Sanon suoraan: ilman tilanteen kärjistymistä ihmisten kotiuttamisesta ei puhuttaisi vieläkään.
Ulkoministeriön Tanner näkee tilanteen eri tavalla. Hänen mukaansa useimmissa Euroopan maissa tahtoa kotiuttamiseen on, mutta esteenä ovat olleet monet käytännön haasteet neuvotteluissa al-Holia hallinnoineen kurdihallinnon kanssa, joka ei ole valtiollinen toimija.
Tanner uskoo, että uuden tilanteen myötä al-Holissa olevien naisten ja lasten kotiuttaminen Euroopan maihin lisääntyy.
Terroristijärjestö Isisissä toimineiden eurooppalaisten miesten mahdollinen kotiuttaminen on poliittisesti vielä vaikeampi kysymys. Taistelijoita on pidetty eri pidätyskeskuksissa Syyriassa, ja osaa ollaan nyt Yhdysvaltojen johdolla siirtämässä Irakiin.
Suomalaisia ei taistelijoiden joukossa tiettävästi ole.
Syyrialaisten ja irakilaisten Isis-epäiltyjen oikeudellinen asema on erittäin kyseenalainen. Epävarmaa on myös se, miten al-Holista ja muilta leireiltä aikanaan lähtevät paikalliset naiset ja lapset sopeutettaisiin takaisin yhteiskuntaan.
Suomessa keskusrikospoliisi epäilee kahta al-Holista palannutta naista törkeästä ihmiskaupasta. Yhden naisen kohdalla rikosprosessi on syyteharkinnassa, toisen osalta esitutkinta on vielä kesken.