Itämerellä ei ole ollut helmikuun alussa näin paljon jäätä yli kymmeneen vuoteen.
Jään pinta-ala on ollut tänä talvena laajimmillaan viime päivinä, jopa 144 000 neliökilometriä. Itämeren kokonaispinta-ala on noin 420 000 neliökilometriä.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana jään pinta-ala on ollut kyseisenä ajankohtana Itämerellä keskimäärin 80 000 neliökilometriä.
Ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntija Aleksi Arolan mukaan viimeisistä kymmenestä jäätalvesta seitsemän on ollut jään maksimilaajuutta mittarina käyttämällä leutoja, mikä luo kontrastia nykytilanteeseen.
Pitkän aikavälin vertailussa talvesta on kuitenkin tulossa näillä näkymin jään pinta-alan osalta keskimääräinen.
Jään paksuus on sen sijaan keskimääräistä suurempi. Suomenlahden saaristossa jää on 10–40 senttimetriä paksua, kun se on normaalisti 5–20 senttimetriä.
– Helsingin ja Espoon saaristossa on etelään päin noin viisi kilometriä kantavaa kiintojäätä, arvioi jääasiantuntija Arola.
Syynä jämerään jäätalveen on tammi-helmikuun purevat pakkaset. Viimeksi erityisen ankara jäätalvi oli Arolan mukaan vuonna 2011. Silloin jään pinta-ala oli laajimmillaan noin 309 000 neliökilometriä.
Laivaväylien lähellä liikkuminen on riski
Hyvä jäätilanne ja aurinkoinen sää ovat viime päivinä saaneet ihmiset liikkumaan paljon jäällä. Merivartiosto varoittaa laivaväylien lähellä liikkumisesta.
– Eniten meitä huolettavat Helsingin edustalla sijaitsevat laivaväylät, kertoo, Suomenlahden Merivartioston pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti.
Helsingissä kulkee laivaväylät muun muassa Etelä- ja Länsisatamasta sekä Vuosaaren satamasta. Lisäksi rannikon suuntaisesti ulkosaariston sisällä kulkee niin sanottu talviväylä.
Merivartiosto on havainnut viime päivinä, että jotkut ihmiset ovat menneet jopa laivaväylien yli. Ihmisiä on liikkunut esimerkiksi Harmajan eteläpuolella.
– Jotta he ovat sinne päässeet, heidän on täytynyt ylittää joko Länsisatamasta lähtevä väylä tai Eteläsatamasta lähtevät väylät sekä talviväylä, Lumilahti kertoo.
Väylien ylittäminen on hänen mukaansa mahdollista, koska väylät jäätyvät kovalla pakkasella nopeasti. Niiden ylittäminen on jäiden läpi putoamisen vuoksi kuitenkin erittäin riskialtista, hän muistuttaa.
Alueella on hankalaa liikkua myös sen vuoksi, että väylillä liikkuu laivoja jatkuvasti.
– Väylien läheisyyteen ei kannata mennä, koska ohikulkevien laivojen aallot saattavat rikkoa jäitä jopa satojen metrien päästä väylästä, Lumilahti kertoo.
Saariston suojissa on sen sijaan hyvän jäätilanteen vuoksi turvallista liikkua, kunhan muistaa varoa virtapaikkoja.
Viime päivinä ihmisiä on nähty jäällä jopa Helsingin Eteläsatamassa, josta lähtevät Ruotsiin liikennöivät laivat. Sinne ei pitäisi mennä Lumilahden mukaan missään nimessä laivojen potkurivirtausten vuoksi.
Lumilahti arvelee, että jäällä seikkailleet ovat olleet turisteja.
– Suomalaiset ymmärtävät, ettei sinne kannata mennä, mutta turistit eivät välttämättä hahmota, mikä ei ole kantavaa jäätä, hän pohtii.
Jään päälle nouseva vesi muuttaa jäätilanteen
Jäätilanne on muuttumassa matalapaineen myötä.
Reilun viikon poikkeuksellisen alhaalla ollut meriveden pinta on alkanut nousta. Korkeapaine on työntänyt vettä Itämereltä pois ja nyt sitä on tulossa takaisin, kuvailee Lumilahti
– Vedenpinnan nousu aiheuttaa jään liikkumista. Siitä tulee jäähän railoja ja vesi nousee jään päälle, hän varoittaa.
Ulkomerelle ei kannata suunnata tämän vuoksi jäitä pitkin. Siellä voi olla ahtojää röykkiöitä.
– Ne saattavat olla jopa kahden metrin korkuisia jäävalleja, joista ylipääseminen on ihan jotain muuta kuin täällä sisäsaaristossa, hän sanoo.