Yliopistojen uudistettujen valintakokeiden piti lyhentää valmistautumisaikaa, mutta valmennuskurssien tarve on kasvanut, kerrotaan kursseja tarjoavista yrityksistä.
Valintakokeet myllättiin uusiksi viime keväänä. Aiemmat 120 valintakoetta typistettiin yhdeksään valtakunnalliseen tenttiin, joilla voi hakea usealle eri koulutusalalle. Kokeen voi myös suorittaa usealla paikkakunnalla.
– Meillä oli enemmän opiskelijoita ja kasvua kaikilla aloilla, johtuen osittain siitä, että kokeiden alle niputettiin myös aloja, joihin ei välttämättä aikaisemmin ollut valmennusmateriaaleja tai kursseja tarjolla, kertoo Eezy valmennuskeskuksen valmennusjohtaja Mia Göcer.
Yritys tarjoaa valmennuskursseja laajasti eri koulutusaloille.
Sen sijaan pelkästään oikeustieteen pääsykokeeseen valmistavaan yritykseen uudistus osui isosti. Yritys joutui laittamaan kurssimateriaalit uusiksi, karsimaan kuluja, vähentämään henkilöstöä ja monien muiden tapaan laskemaan hintoja.
– Liikevaihto tippui puoleen ja jouduimme irtisanomaan koko henkilökuntamme. 12 oikeustieteen opiskelijaa menetti työnsä. Aika paljon unettomia öitä ja stressiä, sanoo Legis pääsykoevalmennuksen toimitusjohtaja Henri Heikkonen.
Ennen pidemmälle ajalle suunniteltu valmennus sisälsi Heikkosen mukaan henkilökohtaisempaa opetusta, kun nyt kurssit tapahtuvat pitkälti oppimisympäristöissä. Hänestä opettaminen on muuttunut materiaalien luomiseksi.
Pääsykoevalmentajasta hakijat ovat aiempaa ahdistuneempia
Kun yhden valintakokeen alla on useampia koulutusaloja, se pienentää yksittäisen koulutusalan painoarvoa kokeessa. Esimerkiksi kolme tuntia kestävästä valintakoe G:stä kaksi tuntia on kaikille hakijoille yhteistä osuutta, ja yksi tunti on varattu oikeustieteen eriytyvälle osiolle.
– Nyt hakija lukee kolme päivää yhteen kolmasosaan kokeen painoarvosta, kun aiemmin luettiin viiden viikon ajan sataan prosenttiin kokeen painoarvosta.
Heikkonen kertoo valmennusten sisältävän nyt oikeustieteen lisäksi paljon G-kokeen yleiseen osaan valmistavia harjoituksia.
– Tuotamme älyttömän määrän yleiseen osaan liittyviä harjoituksia, koska jos oikeustieteelliseen tällä hetkellä haluaa, niin se on sitä mitä se vaatii.
Heikkosesta uusi systeemi myös syrjii poikia, koska pääsykokeet perustuvat nyt enemmän lukion oppimäärään ja pidempiaikaiseen koulussa menestymiseen. Poikien keskimääräisesti tyttöjä huonompi koulumenestys nousee aika ajoin otsikoihin.
Kuuntele alta, kuinka Heikkonen kertoo uuden valintakoesysteemin lisänneen hakijoiden ahdistusta.
Silti hän kokee, että valmennuskursseille on tarvetta, ja niiden markkina ja kilpailu saattaa jopa kiihtyä tulevina vuosina.
– Tällä hetkellä ei ole mitään merkkejä haalistumisesta. Valmennuskurssin tarve, ainakin oikeustieteellisessä, korostui tämän muutoksen myötä. Ja edes minusta se ei ole hyvä asia. Se tuo sellaista tiettyä epäreiluutta, kun hakija ei tiedä mitä pitäisi tehdä.
Myös Mia Göcer on sitä mieltä, että uudistus lisäsi valmennuskurssien tarvetta, vaikka se lyhensikin valmistautumisaikaa joidenkin alojen osalta.
Ensikertalaiset olivat kokeneempia hakijoita tyytyväisempiä
Yliopistojen opiskelijavalintayhteistyön projektipäällikkö Tanja Juurus kertoo, että ensimmäisen vuoden perusteella uudistus on monelta osin onnistunut.
Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on aiemmin kertonut Ylelle olevansa tyytyväinen uudistukseen, ja kertoi sen lisänneen tasa-arvoa. Se oli yksi uudistuksen tavoitteista.
Juurus mainitsee, että hakijoille tehdyssä kyselyssä huomattava osa kertoi käyttäneensä valmistautumiseen 0–1 tuntia. Kyselyyn vastasi yli 7 000 kokeisiin osallistunutta. Suhteutettuna pelkästään oikeustieteelliseen pyrki viime vuonna yli 9 400 hakijaa.
Juurus ymmärtää uudistuksen lisänneen epävarmuutta, kun hakijat eivät voineet tutustua esimerkiksi edellisvuoden kokeisiin etukäteen. Suuri osa hakijoista, joiden kokeisiin ei kuulunut ennakkomateriaalia, kertoi kyselyssä, ettei valmistautuminen ollut erityisen stressaavaa.
Kyselyn mukaan ensikertalaiset olivat valintakokeeseen tyytyväisempiä, kuin aiemmin hakeneet.
– Ymmärrettävästi se oli kova pala, että muutos oli näin iso. Jotkut kokivat aiempiin kokeisiin valmistautumisen menneen hukkaan, kun vastassa olikin nyt toisenlainen koe.
Valmennusjohtaja Mia Göcerin mielestä nykyinen valintakoemalli on parempi myös alanvaihtajille.
– Kun valmistautumisajat ovat maltillisempia, alavaihtajatkin voivat helpommin vaihtaa alaa. Heille voisi olla vaikeaa sitoutua pidempiaikaiseen valmistautumiseen.
Tällä hetkellä korkeakouluihin pääsee joko suoraan todistusvalinnalla, valintakokeella tai avoimen haun kautta. Valintakokeilla valitaan noin puolet uusista opiskelijoista kanditason opintoihin.