Ensimmäinen vuosi ilman kivihiiltä toi energiayhtiö Helenille heti haasteen: harvinaisen kovat ja pitkäkestoiset pakkaset.
– Kyllä se on mennyt erityisen hyvin. Lämpöä on riittänyt asiakkaille, vaikka iso muutos on tehty, Helenin puhtaasta siirtymästä vastaava johtaja Juhani Aaltonen sanoo.
Kivihiili oli vuosikymmeniä Helsingin lämmityksen kivijalka, kunnes siitä luovuttiin ilmastopäästöjen takia. Kivihiilikasoista tunnettu Hanasaari Sörnäisten edustalla suljettiin vuonna 2023.
Viime keväänä suljettiin Salmisaaren kivihiilivoimala, joka oli saanut loppumetreillä vielä vuoden lisäajan.
– Halusimme varmistaa uusien laitosten samanaikaisen toiminnan, jotta varmasti pystymme lämmittämään erityisesti kantakaupungin, mistä kivihiililaitokset poistuivat, Aaltonen perustelee.
Kenties konkreettisin ero Helsingissä on ollut ilmanlaadussa. Vielä viime keväänä kivihiilen poltto näkyi rikkidioksidina ilmassa, mutta tänä talvena moisia piikkejä ei näy.
Viime kevään rikkidioksidipiikitkään eivät tosin olleet enää terveydelle haitallisia, koska päästöjä on vähennetty merkittävästi jo aiemminkin.
Kivihiilen sijaan kuluu puuta ja sähköä
Vain Helen tietää, miten kivihiili on pakkasilla korvattu. Yhtiö ei näet kerro minkä verran eri energialähteitä se on vuoden alussa käyttänyt.
Tiedot voimalaitoksista antavat kuitenkin viitteitä oikeasta vastauksesta. Mitä kivihiilessä on menetetty, on korvattu erityisesti uusilla laitoksilla, jotka käyttävät puuta ja sähköä.
Yllä olevassa kuvaajassa tuotantomuodot on pinottu siten, että alin käynnistetään yleensä ensin. Mitä enemmän on pakkasta, sitä enemmän käytetään ylempänä olevia tuotantomuotoja – viimeisimpänä siis violetilla värillä merkittyjä lämpökeskuksia.
Yksi järjestystä merkittävästi sekoittava asia on sähkön vaihteleva hinta.
Lämpöpumput tuottavat pakkasilla vähemmän
Helenin tuotantopinossa pohjalla – eli kovimmalla käytöllä – ovat siis lämpöpumput ja hukkalämmöt. Varsinkin jäteveden lämpöä hyödyntävät lämpöpumput ovat lähes aina päällä, mutta nekään eivät talvisin tuota energiaa täydellä teholla.
Äärimmäinen esimerkki on Salmisaaren ilmavesilämpöpumppu, joka ei tuota lainkaan lämpöä, jos lämpötila laskee -8 pakkasasteen alapuolelle.
Sähkökattiloita on runsaasti, mutta sähkön hinta rajoittaa käyttöä
Sähkökattilat ovat Helsingissä suuri uusi lämmitysmuoto. Ne ovat tavallaan kuin jättimäisiä vedenkeittimiä – verrattain yksinkertaisia, mutta suuria sähkösyöppöjä.
Sähkökattiloiden käyttöä on rajoittanut sähkön korkea hinta. Tässä mielessä ne ovat täysin päinvastaisia kuin suljetut kivihiilivoimalat. Voimalat tuottivat lämmön lisäksi sähköä, joten korkeat sähkön hinnat lisäsivät laitosten käyttöä.
Helenin mukaan sähkökattiloiden sähkö ostetaan tuntihintojen perusteella, vaikka yhtiöllä on myös omaa sähköntuotantoa.
Tammikuussa pörssisähkö oli korkealla myös pitkiä aikoja, kun tuulivoimalat olivat ongelmissa jäätämisen ja vähien tuulien kanssa. Sähkön lyhyempiin hintapiikkeihin Helen on saanut helpotusta lämpövarastoista.
Polttoainetoimittajien mukaan puuta palaa nyt runsaasti
Helenin biomassaa joko metsähakkeena tai puupelletteinä polttavat laitokset ovat ilmeisesti palaneet isolla liekillä.
Suuret hakeyritykset Hakevuori ja Laania kertovat Ylelle, että haketta on mennyt tänä vuonna runsaasti eri energiayhtiöille. Harvinaisen kireistä pakkasista huolimatta menekki on normaalitalven tasolla.
Hakeyritysten mukaan hakelaitokset ovat yleensä täysillä jo muutamassa pakkasasteessa. Kovimmilla pakkasilla energiayhtiöt ottavat muita energialähteitä käyttöön. Haketoimittajien mukaan haketta on ollut hyvin varastossa viime talven ja leudon alkutalven jäljiltä.
Myös pellettitoimittajat Neova ja Versowood kertovat, että runsaita varastoja on käytetty tämän vuoden puolella ahkerasti.
Myös maakaasua on palanut runsaasti
Jos sähkö on kallista ja biokattilat käyvät jo täysillä, Helsinki saa lisää lämpöä vanhoista fossiilisia polttoaineita käyttävistä laitoksista.
Maakaasusta sähköä ja lämpöä tekevä Vuosaaren voimala on kaikesta päätellen käynyt myös kovilla kierroksilla. Kaasunsiirrosta Suomessa vastaavan Gasgridin mukaan maassamme paloi kaasua tammikuussa eniten sitten joulukuun 2021.
Helenin tuotantopinon huipulla on öljyä ja maakaasua polttavat lämpökeskukset. Jos tarkastellaan koko vuotta, niitä ei yleensä kovin paljoa käytetä.
Lämpökeskusten suuri määrä pitää kuitenkin huolen siitä, että kaikkialla lämpö riittää myös paukkupakkasilla – tai sähkön hinnan ollessa korkealla myös leudommilla keleillä.
Puun poltto vaikuttaa ilmaan vain pientaloalueilla
Helsingin ilmanlaatu ei ole mennyt ojasta allikkoon, vaikka kivihiiltä on korvattu ainakin osin puun poltolla. Laitoksissa puu palaa hyvin ja päästöt puhdistetaan siten, ettei se ilmanlaadussa näy.
Sen sijaan pientaloalueilla talojen omissa tulisijoissa palanut puu on näkynyt tänäkin talvena ilmanlaadussa.