PARIISI Uusia ydinkärkiä ja lisää eurooppalaista ulottuvuutta. Näin voisi kiteyttää Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ilmoittamat muutokset Ranskan ydinasedoktriiniin tänään maanantaina.
Macron piti odotetun puheensa Ranska ydinpelotteen laajentamisesta Ranskan läntisestä kärjestä Brestistä. Siellä sijaitsee merivoimien tukikohta ja Ranskan sotavoimien ylpeys: neljä ydinsukellusvenettä.
Puheessaan Macron ilmoitti, että Ranska ottaa asteittain käyttöön ”kehittyneen ydinpelotteen”. Näin maa tarjoaa eurooppalaisille liittolaisille mahdollisuuden muun muassa osallistua yhteisiin ydinpeloteharjoituksiin.
Saksasta pääkumppani, Suomea ei mainittu
Tähän mennessä kahdeksan maata on ilmoittanut kiinnostuksestaan.
Pääkumppaneita ovat Britannia ja Saksa, joka vielä jokin aika sitten oli huomattavasti pidättyväisempi Macronin ehdotusten suhteen. Muita kumppanimaita ovat Puola, Alankomaat, Belgia, Kreikka, Tanska ja Ruotsi. Suomea Macron ei maininnut puheessaan.
Ranska ilmoitti myös lisäävänsä ydinkärkiensä määrää lähivuosina. Tällä hetkellä niitä on 290. Jatkossa niiden tarkkaa määrää ei aiota kertoa.
Lisäksi Macron ilmoitti, että Ranska rakentaa vuoteen 2026 mennessä uuden ydinohjuksin varustetun sukellusveneen.
Yksi asia ei muutu: myös jatkossa päätösvalta ydinaseiden käytöstä säilyy ainoastaan Ranskan presidentillä.
Turvallisuustilanne pakotti muutokseen
Useiden arvioiden mukaan Macronin ilmoittamat muutokset Ranskan ydinasedoktriiniin olivat suurimpia vuosikymmeniin.
Viimeksi Macron piti vastaavan puheen vuonna 2020. Tuolloin hän ilmoitti, että Ranska haluaa avata Ranskan kumppaneiden kanssa keskustelun Ranskan ydinasepelotteen roolista osana Euroopan turvallisuutta.
Silloin keskustelu tyrehtyi kuitenkin alkuunsa, sillä Eurooppa nojasi tuolloin vielä vahvasti Yhdysvaltojen tukeen maanosan turvaajana.
Kuusi vuotta myöhemmin maailma on toisessa asennossa.
Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi koko voimalla Ukrainaan. Nyt Euroopassa pelätään, ettei Yhdysvallat enää sitoudu pysyvästi Euroopan turvallisuuden takaamiseen. Lisäksi viime päivinä kärjistynyt tilanne Iranissa ja Lähi-idässä ovat pistäneet pakan uusiksi.
Ranskan ydinasepelote ei korvaa Yhdysvaltojen ydinsateenvarjoa. Se tuo silti lisää uskottavuutta Euroopan puolustukseen.
Sisäpolitiikka voi kaataa suunnitelmat
Macronin linjauksia on syytä tarkastella myös osana Ranskan sisäpolitiikkaa. Maassa pidetään reilun vuoden päästä presidentinvaalit ja valta vaihtuu. Macronin aika käy siis vähiin.
Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu, jos valtaan nousee tämän hetken ennakkosuosikki, äärioikeistopuolue Kansallinen liittouma. Sen johtohahmo Marine Le Pen on ilmoittanut vastustavansa ydinasepelotteen jakamista.
Medialähteiden mukaan ainakin Saksassa on jo varauduttu tilanteeseen, jossa äärioikeisto ottaa naapurimaassa vallan. Sekä Ranskan äärioikeisto että äärivasemmisto ovat syyttäneet Macronia ydinaseiden ”myymisestä” muille maille.
Pääministeri Sébastien Lecornu ilmoitti heti Macronin puheen jälkeen, että hallitus muuttaa presidentin linjaukset teoiksi. Mutta löytyykö Macronin ehdotuksille poliittista tukea myös vähemmistöhallituksen ulkopuolelta?
Ydinaseiden kehittäminen vaatii rahaa ja Ranskan julkisen talouden tilanne on vaikea. Lisäksi poliittiset päätökset eivät etene maan riitaisassa parlamentissa.
Macronin puhe tarjosi muille Euroopan maille kauan kaivattua konkretiaa ja uusia linjauksia Euroopan puolustuksen kehittämiseksi. Ranska tarvitsee kuitenkin poliittista tahtotilaa ja jatkuvuutta, jotta Macronin uudistukset kantavat myös ensi vuoden vaalien yli.
Katso videolta, miten Ylen Ranskan-toimittaja kuvailee Ranskan uutta ydinaselinjausta.