Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) vanhusten yhteisöllisen asumisen yksiköihin ohjataan niin huonokuntoisia vanhuksia, että he tarvitsisivat ympärivuorokautista hoivaa.
Näin kertovat kolmen pirkanmaalaisen palvelukodin johtajat, jotka näkevät millaista arki yhteisöllisessä asumisessa on.
Yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu niille, jotka eivät pärjää enää yksin kotona, mutta eivät hyvinvointialueiden kriteerien mukaan tarvitse ympärivuorokautista hoitoa.
Tampereella sijaitsevien Koivupirtin, Hyvänolon Elämänpuun ja Viola-kodin johtajat ovat huolissaan ikääntyneiden turvallisuudesta.
Koivupirtin toimitusjohtaja Johanna Santaniemen mukaan yhteisöllisessä asumisessa olevan asukkaan ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asukkaan erottaa vain se, että yhteisöllisen vanhukset useimmiten nukkuvat yönsä.
– Meillä on ainakin neljä asukasta tällä hetkellä, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautisen hoivan paikan, mutta eivät sitä tule saamaan, koska nukkuvat yönsä, Johanna Santaniemi kertoo.
Santaniemen mukaan ongelma alkaa jo kotihoidon puolelta, jossa on äärimmäisen huonokuntoisia ihmisiä. Kriteerit yhteisölliseen asumiseen ovat kovat, ja hänen mukaansa vanhukset pääsevät sen pariin liian myöhään.
– Mietityttää, onko yhteisöllisen asumisen asukkaita todellisuudessa olemassakaan tämän hetkisillä kriteereillä.
Santaniemen havaintoa tukee myös Pirhan oma raportti ikääntyneiden palveluketjujen kehittämisestä: Vanhusten asumispalveluiden myöntämisen kriteerit ovat Pirkanmaan hyvinvointialueella koko maan keskiarvoa tiukemmat.
Videolla Santaniemi kertoo, miten erilaiset myöntämiskriteerit yhteisölliseen asumiseen on eri hyvinvointialueilla.
Huonokuntoiset vanhukset ilman hoivaa öisin
Yhteisöllinen asuminen tulee hyvinvointialueelle halvemmaksi kuin ympärivuorokautinen hoiva. Vanhukselle itselleen ensin mainittu on kuitenkin kalliimpaa.
– Väkisin tässä tulee mieleen, että yritetäänkö sillä säästää rahaa, että asukkaita ei ohjata ympärivuorokautiseen asumiseen, Elämänpuun toimitusjohtaja Sirpa Pursiainen-Hautala pohtii.
Yhteisöllisen asumisen asukkaiden tulisi pystyä poistumaan asunnostaan itsenäisesti esimerkiksi tulipalon sattuessa.
Kaikki Ylen haastattelemat palvelukotien johtajat kertoivat, että valtaosa heidän yhteisöllisen asumisen asukkaistaan ei pysty poistumaan kodistaan ilman apua.
– Olemme tästä raportoineet Pirhalle, mutta tilanne ei ole muuttunut viimeisen vuoden aikana, Viola-kodin toiminnanjohtaja Niina Lahti kertoo.
Yhteisöllisen asumisen vanhukset joutuvat usein myös viettämään öisin pitkiäkin aikoja ilman hoivaa. Lahden mukaan erittäin harva saa Pirhan myöntämät kotihoidon yökäynnit.
– Jos vanhus esimerkiksi kaatuu kodissaan, eikä osaa painaa hälytyskelloa, voi hän olla ilman apua jopa tunteja.
Lahti kertoo, että Viola-kodin yhteisöllisen asumisen yksikössä on toistuvasti tilanteita, joissa vanhukset lähtevät öisin liikkeelle asunnoistaan. Sen vuoksi taloon on hankittu hälytysjärjestelmiä.
– Koska yöaikaan paikalla ei ole hoitajia, on riski, että vanhukset lähtevät ulos ennen kuin kukaan ehtii paikalle.
Hoitajamitoitus ei koske yhteisöllistä asumista
Yhteisöllistä asumista alettiin tarjota yhtenä vaihtoehtona ikääntyneille vuonna 2023, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Samalla palveluasumisesta luovuttiin kokonaan.
Palveluasumisessa palveluntuottajalla oli kokonaisvastuu hoidosta ja hoivasta. Yhteisöllisen asumisen lähtökohta on, että ihminen voi tilata erilaisia palveluja kotiinsa.
Toisin kuin palveluasumisessa, laki ei määrää, kuinka monta hoitajaa yhteisöllisen asumisen yksikössä tulee vähintään olla.
Elämänpuun Sirpa Pursiainen-Hautalan mukaan tosiasiallisesti kaikki yhteisöllisen asumisen asukkaat ovat niin huonokuntoisia, että tarvitsevat kokonaisvaltaista hoitoa hoivaa.
– Yhteisöllinen asuminen on lainsäädännön näkökulmasta paljon kevyempää kuin palveluasuminen oli, vaikka vanhukset tarvitsevat vähintään yhtä paljon apua.
Saman huomion on tehnyt Viola-kodin Niina Lahti.
Hän kertoo, että heillä yhteisöllisen asumisen asukkaat ovat pääosin samankuntoisia kuin mitä ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaat olivat aiemmin. Asia selviää vanhusten toimintakykyä mitattavan RAI-arvioinnin (Resident Assessment Instrument) avulla.
Se osaltaan määrittää, minkä palvelun piiriin vanhus ohjataan, jos hän ei pärjää enää kotona.
Yhteisöllisestä asumisesta siirrytään Lahden mukaan yleensä nopeasti ympärivuorokautiseen hoivaan tai sairaalaan.
Pirha: Yhteisölliseen asumiseen ei ohjata liian huonokuntoisia
Pirhan ikäihmisten ja vammaisten yhteisten palveluiden johtaja Tuula Jutila kiistää, että Pirha yrittäisi säästää ohjaamalla liian huonokuntoisia vanhuksia yhteisölliseen asumiseen.
– Meillä on lakisääteinen velvollisuus järjestää tarvetta vastaavat palvelut. Emme käytä yhteisöllistä asumista säästökeinona.
Jutilan mukaan yhteisölliseen asumiseen ei myöskään ohjata liian huonokuntoisia vanhuksia.
Ikäihmiset saattavat Jutilan mukaan vaikuttaa todellista huonokuntoisemmilta muutettuaan palveluasumisen piiriin, koska muutto uuteen ympäristöön voi alentaa toimintakykyä hetkellisesti.
– Silloin hoitotyöllä ja hoitajien ammattitaidolla on suuri merkitys.
Jutila kertoo, ettei ole saanut palautetta, että yhteisöllisen asukkaat olisivat niin huonokuntoisia, etteivät kykene itsenäisesti poistumaan asunnoistaan hätätilanteen sattuessa.
Hän sanoo, että pelkkä liikkumisessa avustaminen ei kuitenkaan ole kriteeri ympärivuorokautiseen asumispalveluun pääsemiseksi.
– Jos palveluntuottajat havaitsevat turvallisuusriskejä, tulee siitä olla yhteydessä asiakasohjaukseen, jolloin tilannetta arvioidaan uudelleen.