Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa jatkuvat yhteis­toiminta­neuvottelut 67 miljoonan euron alijäämien vuoksi

Hyvinvointialueen on sopeutettava noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta kertyneet alijäämät saadaan katettua aikataulussa.

Mikkelin keskussairaalan ovessa on Etelä-Savon hyvinvointialueen logo.
Hyvinvointialue siirtyy jatkuviin yt-neuvotteluihin. Kuvituskuva. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa aikoo hakea lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun.

Aluehallitus linjasi asiasta ylimääräisessä kokouksessaan maanantaina. Lopullisen päätöksen taloussuunnitelmasta ja talousarviosta tekee aluevaltuusto.

Aluehallituksen esitys tarkoittaa muutosta aiempaan suunnitelmaan, jossa alijäämien kattamista tavoiteltiin vuoden 2030 loppuun mennessä.

Uusi aikataulu perustuu hallituksen ilmoitukseen alijäämien kattamisajan pidentämisestä. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti maaliskuun alussa, että valtiovarainministeriö voisi myöntää hyvinvointialueille mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vasta vuonna 2029.

Eduskunnassa käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan määräajan pidennystä voitaisiin myöntää niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi.

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) toteaa hyvinvointialueen tiedotteessa, että viime vuoden odotettua parempi tulos ja muutettu lakiesitys antavat Eloisalle mahdollisuudet välttää valtiovarainministeriön arviointimenettely.

Tällä hetkellä hyvinvointialue arvioi, että sillä on vuoden lopussa noin 67 miljoonaa euroa aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää.

Vuosittaiset sopeutukset noin 20 miljoonaa euroa

Uusi aikataulu edellyttää hyvinvointialueelta merkittäviä sopeutustoimia. Hyvinvointialue joutuu tekemään ensi vuodesta alkaen arviolta 20 miljoonan euron sopeutukset vuosittain.

Aluehallitus velvoitti hyvinvointialuejohtajan laatimaan sopeutusohjelman, joka käsitellään aluevaltuustossa vielä tämän vuoden aikana.

Aluehallitus antoi lisäksi henkilöstöjohtajalle vuoden 2029 loppuun asti valtuudet yhteistoimintaneuvottelujen järjestämiseen osana hyvinvointialueen talouden sopeutusohjelmaa.

Hyvinvointialue siirtyy samalla jatkuvaan yhteistoimintamenettelyyn, jossa neuvotteluja voidaan käydä tarvittaessa ja hyvinvointialueen mukaan perusteellisemmin. Hyvinvointialue toivoo muutoksen hälventävän henkilöstön yt-neuvotteluihin liittyviä huolia ja dramatiikkaa.