Ulkomaiset energiayhtiöt ovat kiinnostuneita pääsystä suomalaisille kaukolämpömarkkinoille. Käytännössä kyse on pienten datalämpölaitosten perustamisesta eri puolille maata.
Datalämpölaitos on pieni datakeskus, jonka ydinliiketoimintaa on hukkalämmön myynti paikalliselle kaukolämpöyhtiölle. Se toimii yleensä lämpölaitoksen lähistölle sijoitetussa kontissa.
Esimerkiksi noin 9 000 asukkaan Saarijärvelle Keski-Suomessa on suunnitteilla kahden megawatin datakeskus, jonka hukkalämmöstä hyödynnetään kaukolämmön tuotantoon 1,6 megawattia.
– Mittakaava on tarkoituksellisesti maltillinen: kyse ei ole hyperskaalan laitoksesta, vaan paikalliseen energiainfraan integroidusta ratkaisusta, kertoo Saarijärven Kaukolämmön toimitusjohtaja Tuomo Vilkkilä.
Hukkalämpö korvaa pääasiassa biomassojen polttoa. Saarijärvellä hukkalämpö vähentää turpeen ja puun polttoa vuositasolla kolmanneksen. Toukokuusta elokuulle se kattaa kaupungin kaukolämmön tarpeen kokonaan.
Vilkkilä kertoo, että alan viimeaikainen kehitys on yllättänyt hänet.
– Muutama vuosi sitten minulla ei ollut tietoakaan datakeskuksen hukkalämmöstä muuten kuin isossa mittakaavassa. Yhtäkkiä se tuli näille pienillekin lämpölaitoksille.
Ranskalainen energiayhtiö tulossa Suomeen
Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa ranskalainen Eddu Energy, jonka tehtäviin kuuluu myös varsinaisen datakeskusoperaattorin löytäminen.
Toimitusjohtaja Edouard Dubrana kertoo, että hanke kiinnostaa useampaa toimijaa. Neuvottelut ovat hänen mukaansa loppusuoralla, ja operaattorin valinta on pian edessä.
Dubrana sanoo, että toimijan löytäminen on ollut osin hankalaa, sillä pienet hankkeet jäävät pilvi- ja tekoälyoperaattoreita palvelevien isojen datakeskusten varjoon.
Saarijärven laitos on Eddu Energyn ensimmäinen hanke Suomessa. Dubranan mukaan yhtiö suunnittelee tällä hetkellä useita vastaavia laitoksia eri puolille maata. Laitosten yhteenlaskettu kapasiteetti on 35 megawattia.
– Hukkalämmön talteenotto on merkittävä keino pienentää kaukolämmön hiilijalanjälkeä. Tämä on aivan ydinkysymys Suomeen suunnitelluissa hankkeissa.
Jatkossa yhtiö aikoo laajentaa muihin Pohjoismaihin.
– Rakennamme vähitellen suurempaa hankekokonaisuutta. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä paitsi pienempien, myös keskikokoisten operaattoreiden kanssa.
Saarijärven Kaukolämpö on tehnyt Eddu Energyn kanssa sopimuksen hukkalämmön ostamisesta. Hukkalämpö korvaa tuotannossa erityisesti kalliimpaa haketta, ja sen hintataso asettuu lähelle turpeella tuotetun lämmön kustannusta.
Sähköverkko hankkeen pullonkaulana
Datalämpölaitosta on suunniteltu Saarijärvellä vuodesta 2024 alkaen.
Etenemistä ovat viivästyttäneet erityisesti sähköverkon kapasiteettiin liittyvät kysymykset. Neuvotteluja on käyty sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin että paikallisen verkkoyhtiön Elenian kanssa.
– Meiltä vaaditaan lämmöntuotantoa uusiutuvilla menetelmillä eli käytännössä sähköllä. On aika vaikea tilanne, kun verkkokapasiteetti ei riitä, Vilkkilä sanoo.
Neuvottelut Elenian kanssa ovat kuitenkin edenneet, eikä estettä datalämpölaitokselle enää ole.
– Toiveena on, että uusi datakeskus on valmis tuottamaan hukkalämpöä tulevana talvena.
Datalämpölaitoksen lisäksi yhtiössä on investoitu sähkökattilaan.
Ennen datakeskushanketta Saarijärvellä selvitettiin kattavasti erilaisia lämmöntuotannon vaihtoehtoja, kuten geotermistä energiaa sekä lämpöpumppuratkaisuja, joissa hyödynnettäisiin esimerkiksi järven syvänteen vettä tai pohjavettä.
Lisäksi tutkittiin biokaasun tuotantomahdollisuuksia.
– Useimmiten selvitykset kaatuivat joko korkeisiin tuotantokustannuksiin tai siihen, että energialähteen saatavissa oleva teho jäi liian pieneksi. Pisimmälle edettiin biokaasutuotannon selvityksessä, mutta siihen ei lopulta löytynyt sopivia yhteistyökumppaneita.
Suomessa parikymmentä datalämpölaitosta
Datalämpölaitoksia on rakennettu Suomessa muutaman vuoden ajan. Koko maassa niitä on tällä hetkellä parikymmentä.
Tekniikka soveltuu erityisesti pienten kaukolämpölaitosten tarpeisiin, sillä datakeskusten teho mitoitetaan vastaamaan paikallista tarvetta. Tehohaarukka vaihtelee 1–20 megawatin välillä.
Pohjois-Satakunnassa toimiva energiayhtiö Vatajankoski on rakentanut neljä datalämpölaitosta. Näistä uusin, joulukuussa valmistunut 1 megawatin datakeskus sijaitsee Honkajoella.
Tuotantojohtaja Lauri Hölttä kertoo, että Suomessa on valtavasti potentiaalia datalämpölaitoksille, sillä melkein kaikissa kunnissa on kaukolämpöverkko. Monessa kunnassa kaukolämmön tarve on melko pieni.
– Oikein mitoitettu datalämpökeskus sopii hyvin tuottamaan kaukolämpöä tällaisiin verkkoihin, Hölttä sanoo.
Hukkalämmön merkitys kasvaa lähivuosina entisestään, kun sekä energiayhtiöt että datakeskustoimijat etsivät konsteja parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä.
Energiayhtiöt pyrkivät hidastamaan kaukolämmön hintojen nousua uusilla tuotantotavoilla. Tammikuussa julkaistulla videolla toimittaja Emilia Korpela haastattelee Lahden Seudun Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Lehtiniemeä: