”Ruotsalaisten droonit oli koko ajan meidän kimpussa” – tällaista on arktisessa sota­harjoituksessa

Seurasimme Naton jättimäistä arktista sota­harjoitusta Lapissa. Ranska suunnittelee lisäävänsä joukkojensa säännöllistä harjoittelua Suomessa.

Jääkäriprikaatin sotilaat ovat suomalaisina varusmiehinä ulkomaisten ammattisotilaiden joukossa. Eliel Paatelma kertoo, miltä drooneilta suojautuminen tuntuu.

Ranskalaiset vuoristosotilaat kahlaavat puoleen reiteen ulottuvassa märässä hangessa lappilaisessa metsässä. He ovat olleet yötä päivää maastoharjoituksessa yhdeksän vuorokautta. He yrittävät yhdessä italialaisten kanssa hyökätä kohti Rovaniemen ja Kemijärven yhdistävää tietä.

Lapissa liikkuu parhaillaan yli 7 000 sotilaista. Heistä suurin osa on liittolaismaista. Suomalaisia on alle puolet.

Meneillään on Naton suurin arktinen sotaharjoitus Cold Response.

Kaikkiaan harjoituksessa on 25 000 sotilasta, valtaosa heistä Norjassa. Suomen Lapin osuus on olla harjoituksessa vain sivunäyttämö, mutta sitäkin kiinnostavampi: Harjoituksessa nimittäin ruotsalaiset puolustavat Suomen Lappia.

Harjoitus on aina myös viesti. Mutta kenelle? Naton harjoituksessa vihollista ei nimetä.

– Viesti on se, että Nato on puolustuksellinen liitto ja valmis puolustamaan omaa aluettaan, sanoo harjoituksen Suomen-johtaja, pääesikunnan koulutuspäällikkö Manu Tuominen.

Mutta kaikki kyllä tietävät, mistä uhka tulee, sanoo Ruotsin joukkojen komentaja Mikael Carlén.

– Suomen presidenttikin sanoi, että Suomea ei uhkaa Ruotsi.

Carlén sanoo, että liittolaiset suojelevat toisiaan näyttämällä, millaiset kyvyt niillä on yhdessä.

Ranskan vuoristojoukot harjoittelevat droonitoimintaa Cold Response -harjoituksessa. Video: Elina Ervasti / Yle, kuva: Maria Stenroos / Yle

Cold Response testaa Naton yhteistyötä Suomessa

Cold Responsessa harjoitellaan yhtä aikaa arktisen alueen uhkaan vastaamista, pohjoisen maapuolustuksen johtamista Mikkelin esikunnasta ja Suomeen sijoitettavien Naton etulinjan joukkojen yhteistoimintaa.

Etulinjan joukkojen, FLF forward land forces Finlandin on tarkoitus olla toimintavalmiina kesäkuussa, Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsson kertoi maanantaina.

FLF-joukoissa suunnitteluvastuuta kantaa kehysvaltio Ruotsi, joka siirtää sotilaita harjoituksiin Bodenista Ruotsin puolelta. Ruotsi vastaa myös joukkojen esikunnasta Rovaniemellä.

Myös Norja, Britannia, Italia ja Ranska ovat puolustusministeriön mukaan ilmoittaneet osallistuvansa etulinjan maavoimajoukkojen suunnitteluun.

Maita, jotka tarvittaessa moninkertaistavat Suomessa harjoittelevien joukkojen määrän, ei ole helppo löytää.

FLF-joukot vahvistavat pohjoisen puolustusta, ja se on sekä Suomen että Naton etu.

Kaksi lumiseen maisemaan maastoutunutta sotilsta pienten mäntyjen varjostamana, toisella rynnäkkökivääri ja toisella kiikarit.
Camouflage eli naamiointi peittää ranskalaiset kemijärveläisen metsän keskellä. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Ranska suunnittelee joukkojen tiivistä harjoittelua Suomessa

Ranska ei Ylen tietojen mukaan ole päättänyt, sitoutuuko se varsinaiseen FLF-toimintaan. Se haluaa säilyttää liikkumavaransa sijoittaa joukkojaan tarvittaessa sinne minne tarvitaan.

Ranskalaiset ovat kuitenkin kiinnostuneita opettelemaan arktisissa oloissa toimintaa Suomessa. 600 sotilaan harjoitusjoukosta 150 jää Suomeen toukokuuhun asti. Tarkoitus on opetella arktisen sodankäynnin taitoja. Suomen Maavoimat tiedotti yhteistyöstä eilen.

– Mikäli lunta riittää, he käyvät moottorikelkkakurssin ja tekevät hiihtovaelluksen, sanoo Ranskan joukkojen komentaja, Adrien Chantrel.

Mutta Ranskalla on Suomen kanssa myös muita, pidemmän ajan suunnitelmia.

Cold Response 26 -hihamerkki ja Arctic Tiger Battle Unit -hihamerkki.
Ranskan taisteluosasto Cold Responsessa Suomessa on nimeltään Arctic Tiger. Harjoituksessa on 14 maan sotilaita. Kuva: Maria Stenroos / Yle

Ylen lähteiden mukaan Ranska suunnittelisi joukkojen entistä tiiviimpää harjoittelua Suomessa. Kyse olisi rotaatiosta, jossa ranskalaisia sotilaita kävisi harjoittelemassa. Ylen tiedossa ei ole, millaisesta määrästä on kyse.

Ylen lähteet puhuvat nimettömästi, sillä kyse on keskeneräisistä suunnitelmista. Suomen puolustusvoimat ei vahvista Ylen tietoja.

Tähän asti Suomessa on ollut yhdysvaltalaisia sotilaita pidemmissä muutaman kuukauden jaksoissa esimerkiksi Uudenmaan prikaatissa.

Arktinen puolustus voi olla myös märkää

Tässä harjoituksessa sotilaat vaihtavat paikkaa jatkuvasti, myös droonien takia. Ukrainan ja Iranin sodat ovat näyttäneet, että jopa yksittäiset sotilaat ovat jatkuvasti uhan alla.

– Kun kuulen droonin äänen, stressi kasvaa. Tiedän, että minut on havaittu, ja saatan tulla tapetuksi, ranskalainen sotilas Owenn kuvailee.

Huoli on sama kaikkien maiden sotilailla.

Cold Response -harjoituksessa toimitaan upottavassa, kosteassa lumessa, jossa suksillakin on vaikea edetä . Ranskalaisille sotilaille maisema Lapin keskiosissa näytää joka paikassa samalta, kertoo vuoristojääkäri Maxim.

Normaalisti Owenn on töissä 27. vuoristojääkäripataljoonassa Ranskan Alpeilla. Nyt hän ja muut 600 sotilasta ovat maastossa, jossa kaikki näyttää heidän mielestään tasaiselta ja joka paikassa samalta.

Owenn operoi harjoituksessa tiedusteludroonia. Kameran zoomi näyttää tarkasti kaukana metsätiellä lähestyvän vihollisen. Komentokeskuksen päälle on levitetty lämpösuojakangas, jotta vihollisen tiedustelijat eivät löytäisi sitä. Vähintään kuuden tunnin välein kaikki puretaan ja vaihdetaan paikkaa, jotta vastustajan tiedustelu ei pääse jäljille.

Kemijärveläisessä metsässä hanki upottaa niin saappaiden, suksien kuin erilaisten ajoneuvojen alla. Osa drooneista jäätyy. Kelkallakaan ei tahdo päästä liikkumaan kuin metsäautotietä. Urat pettävät, vaikka on vasta maaliskuu.

Tämä on haaste, jota äärimmäiseen kylmyyteen valmistautuneet liittolaiset eivät olleet odottaneet. Mutta juuri olojen ja paikallistuntemuksen takia he harjoittelevat Suomessa.

Muokattu 20.3. klo 10:46: Otsikko uusittu ja pääkuvan paikalle on vaihdettu toinen video.