Länsirajan läheisyydessä moni hoitoalan työntekijä on alkanut opiskella ruotsin kieltä. Kielitaitoa tarvitaan, jotta voisi lähteä töihin länsinaapuriin.
Lapin hyvinvointialue on kohdistanut isoja säästöjä Meri-Lappiin, minkä vuoksi työpaikat vähenevät. Samaan aikaan Ruotsissa on pulaa työntekijöistä, ja sairaaloista sekä kunnista on jo käyty rekrytoimassa suomalaisia työntekijöitä.
– Olemme porukalla lähteneet ruotsia opiskelemaan, että jos se tuleva työpaikka olisikin Ruotsin puolella, sanoo teho-osaston sairaanhoitaja Taija Ikäläinen.
Yle on aiemmin kertonut, että Ruotsissa hoitajien palkka voi olla jopa kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ruotsiin lähteneet hoitajat ovat myös kertoneet, että johtaminen on Ruotsissa pehmeämpää.
– Välillä tuntuu, että me olemme Suomessa vain suuri kuluerä ja meitä voidaan liikutella miten vaan. Nytkinhän monet varmasti saavat irtisanomislapun käteen näiden muutosten myötä, Ikäläinen sanoo.
Ruotsi saa suomalaisten veroilla maksetun koulutuksen
Ruotsin kannalta tilanne on suorastaan optimaalinen. Suomi tarjoaa sille koulutettua työvoimaa, jonka koulutuksen on itse maksanut.
Apulaisprofessori Satu Pyöriä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta toteaa, että Suomessa hoitotyövoiman kysyntään on puututtu poliittisin muutoksin.
– Edellinen hallituskausi toi korotetun hoitajamitoituksen. Tällä hallituskaudella sitä alennetaan. Samaan aikaan hyvinvointialueiden rahoituksesta käydään kovaa kamppailua. Tämä kaikki tarkoittaa hoitajien työelämän kannalta isoja asioita, hän sanoo.
Pyöriä kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomessa samaan aikaan irtisanotaan hoitoalan työntekijöitä ja pyritään tuomaan Aasian maista siellä koulutettua työvoimaa nimenomaan hoivan ja hoidon aloille.
Toisaalta hoitotyön tarve kasvaa
Satu Pyöriä toteaa, että Suomessa hoidon sekä hoito- ja hoivatyön tarve kasvaa.
– Ja hyvinvointialueet pystyvät käyttämään budjettiaan väljemmin, kun alijäämät on katettu. Silloin kyseeseen tulevat taas suuret rekrytoinnit, hän sanoo.
Edessä voi siis olla Ruotsiin tai Norjaan lähteneiden hoitajien houkuttelu takaisiin Suomeen.
– Ruotsissa ja Norjassa hoitajille on ollut mielekkäät työolot. Arki voi asettua sinne. Rekrytointipalkkioita tietysti voidaan yrittää asettaa. Voi kuitenkin olla, että tulee aika kiire. Onko sitten taas se tilanne, että katsahdetaankin sinne Aasiaan, Pyöriä pohtii.
Hallitus suunnittelee myös tekoälyn käytön lisäämistä hoitotyössä.
Syksyllä hoitajille räätälöity kielikurssi
Kivalo-opistossa ruotsin kielen suosio suorastaan räjähti tammikuussa, kun Ruotsiin lähtemistä pohtivia hoitajia alkoi tulla kursseille.
– Joulun jälkeen joka päivä tuntui, että joku oli ilmoittautumassa ruotsin kielikurssille. Minun mielestäni on ihan itsestään selvää, että sieltä haetaan työtä, jos tällä alueella ei ole, kuvaa kielten vastuuopettaja Elizabeth Lattu.
Syksyllä opisto järjestää hoitotyötä tekeville suunnitellun kurssin.
– Se perustuu ammatilliseen kieleen, mitä he työssään tarvitsevat. Katsomme myös työmahdollisuuksiakin Ruotsissa ja Norjassa, kertoo ruotsin kielen opettaja Maarit Kotkansalo.
Kivalo-opisto on Kemissä, Keminmaassa, Simossa ja Tervolassa toimiva kansalaisopisto. Isäntäkuntana toimii Kemin kaupunki.