Hallitus antoi lain hyvinvointialueiden rahoituksesta eduskunnalle torstaina.
Suurimmat rahoitussäästöt kohdistuvat Helsinkiin ja Länsi-Uudellemaalle.
Helsingin rahoitus vähenee vuoden 2029 tasolla 93 miljoonaa. Luku on jonkin verran pienempi kuin helmikuussa esitetty 102 miljoonaa. Asukasta kohti Helsinkiin on tulossa 131 euron leikkaukset.
Sen sijaan Länsi-Uudenmaan rahoitus pienenee helmikuista esitystä enemmän. Helmikuussa hallitus esitti 54 miljoonan, nyt 66 miljoonan leikkauksia. Asukasta kohti Länsi-Uudenmaan leikkaus on 126 euroa.
Varsinais-Suomeen on tulossa 46 miljoonan rahoitusleikkaukset. Asukasta kohti leikkaus on isoimmasta päästä, 92 euroa.
Isossa osassa hyvinvointialueita leikkaukset ovat jonkin verran pienempiä kuin hallituksen alkuperäisessä versiossa. Esitys lähti helmikuussa lausuntokierrokselle. Alla olevasta jutusta voit verrata säästöjä tuolloin esitettyihin leikkauksiin.
Ministeri: Maltillisempi
Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan yhteensä vuoden 2029 tasolla 390 miljoonaa. Esityksen mukaan leikkaus on nyt 388 miljoonaa.
Asukasta kohden se tarkoittaa vuotuista 68 euron rahoitusleikkausta.
Yhdenkään alueen rahoitus ei silti euromääräisesti laske, vaan kyse on rahoituksen nousun hillitsemisestä, painottaa kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotustilaisuudessa.
Ikosen mukaan leikkaukset ovat välttämättömiä, sillä niillä taitetaan sote-menojen kasvun nousua.
– Ilman kustannusten kasvun hillintää rahoitus kasvaisi koko maan tasolla 8,3 prosenttia vuodesta 2026–2029. Tällä kulmakerrointa painetaan seitsemään prosenttiin, Ikonen sanoo.
– Soten rahoituksen kasvu jatkuu silti edelleen.
Esityksessä on niin sanottu perälauta tai tasausmalli, joka takaa, että minkään alueen rahoitus ei voi laskea.
– Perälautamalli takaa vähintään edellisvuotta vastaavaan rahoitusrason eli yhdelläkään alueella ei rahoitus vähene nykytasosta.
Osa alueista saa lisää
Hyvinvointialueista lisää rahaa saavat Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Lappi. Kainuun rahoitus pysyy nykyisellä tasolla.
Asukasta kohti Keski-Pohjanmaan rahoitus nousee 37 euroa, Lapin 13 euroa ja Etelä-Karjalan 11 euroa.
Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu väestömäärään ja väestön sairastavuuteen.
Diagnoosien huomioimiseen muutos
Ikonen kuvailee eduskunnalle annettua esitystä lausuntokierrokselle lähtenyttä maltillisemmaksi.
Pitkäaikaisdiagnoosien huomioiminen kahden vuoden tietojen perusteella sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta, mutta jäi Ikosen mukaan pois. Syynä on se, ettei tästä ollut mahdollista esittää vaikutusarvioita.
Nykyisen sote-mallin yhtenä ongelmana on pidetty sitä, että rahoitus kohdentuu osin sattumanvaraisesti riippuen siitä, kuinka innokkaasti ja millä kriteerein alueet sairastavuus- ja diagnoositietoja luovuttavat.
Lain mukaan alueilla on nyt täsmällisemmät perusteet ja oikeus oikasta rahoituksen perusteena olevia, rekisterin virheellisiä tietoja. Ikosen mukaan korjausmahdollisuuden puute on osoittautunut keskeiseksi epäkohdaksi.
Diagnoosiperustaista rahoitusmallia ei siis tässä vaiheessa myllätä auki.
– Koko rahoitusmalli on rikki. Kolmannen korjaussarjan jälkeen tarvitsemme kokonaisuudistuksen, Ikonen sanoo.
Talouspolitiikan arviointineuvosto kehottikin helmikuussa heittämään diagnoosimallin rahoitusperustana romukoppaan. Sen mukaan järkevämpää olisi ohjata rahoitus ikärakenteen ja sosioekonimisin perustein, kuten työttömyyslukujen mukaan.
– Rakentuuko tuleva malli vielä diagnoosimallin ja tarvemallin pohjalle vai olisiko se talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottama väestötietoon perustuva, vai jotain siltä väliltä, siihen en ota nyt kantaa, Ikonen sanoi.