Suomi liittyi eilen torstaina Yhdysvaltojen Pax Silica -aloitteeseen, jolla länsimaat yrittävät turvata tekoälyn, puolijohteiden ja kriittisten mineraalien toimitusketjuja.
Aloite ei ole sitova, mutta Suomi ja suomalaiset yritykset ovat nyt mukana läntisessä blokissa Kiinaa vastaan, kun tulevaisuuden tekniikoiden uhkia ja mahdollisuuksia tarkastellaan.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) allekirjoitti aloitteen Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Näin geopolitiikka on ujuttautunut yritystason päätöksentekoon huomattavasti aiempaa selvemmin, sanoo geotalouden analyysejä yrityksille laativan Economic Security Forumin toimitusjohtaja Mikael Wigell.
– Yritystason liiketoimintastrategioissa on jatkossa harkittava tarkemmin, kenen kanssa sopimuksia tehdään ja mitä riskejä sopimukset sisältävät.
Pax Americana ei pitänyt, toimisiko edes piikiekkorauha
Pax Silica -aloitteen käynnisti Yhdysvallat viime vuoden joulukuussa. Tarkoituksena on edistää innovaatioita, vahvistaa turvallista digitaalista infrastruktuuria ja suojata herkkiä teknologioita.
Suomen lisäksi mukana on jo kymmenkunta maata, muun muassa Ruotsi, Australia, Intia, Japani, ja Britannia.
Kaikkien maiden ajattelun taustalla on tosiasioiden tunnustaminen.
Valtaosa digitaalisista hyödykkeistä on maailmanlaajuisia. Niitä tuotetaan ja kulutetaan ja niistä kilpaillaan lähes reaaliaikaisesti kaikkialla.
Käytännössä kyse on viestintäverkoista ja niiden taustalla olevista monimutkaisista tekniikoista. Mutta myös perinteinen teollisuus ja sen palvelut ovat viime aikoina digitalisoituneet.
Esimerkiksi hissiyhtiö Koneen tuloksesta suuri osa tulee huoltopalveluista, jotka nojautuvat digitekniikkaan. Muidenkin suomalaisten konepajojen myymien laitteiden ylläpito vaativat digielementin täydellistä hallintaa.
Tällaisten globaalien digituotteiden tai -palveluiden menestyjistä on nyrkkisääntö: kolme suuryritystä hallitsee 80:aa prosenttia markkinoista. Jäljelle jäävän viidenneksen jakavat tuhannet pienemmät yritykset.
Jotta suomalaisilla yrityksillä olisi mahdollisuudet kiivetä kolmen parhaan joukkoon, täytyy olla mukana voittavissa kokoonpanoissa.
Nvidia-sijoituksen myötä tekoälynosteeseen mukaan päässeen Nokian maine ja osaaminen ovat tehneet Suomen tutuksi viestintätekniikassa. Mutta muillekin yrityksille avautuu mahdollisuus päästä jakamaan markkinoiden leijonanosaa, jos Suomi valtiona on fiksusti mukana.
Kiinan kuristusotteesta vapaaksi ja korvaamattomaksi osaksi arvoketjua
Geopolitiikan tuntija Mikael Wigell arvioi, että suomalaisilla yrityksillä on aidosti annettavaa Yhdysvaltojen vetämään strategiseen liittoumaan: maailmanluokan osaamista mineraaleissa, tekniikassa, datassa. Samaan hengenvetoon hän kehottaa kysymään, onko kyse Kiinan vastaisesta blokkipolitiikasta.
– Tämä ei ole yksisuuntainen kehitys, vaan käynnissä on kilpailu, jossa Yhdysvallat ja Kiina pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Nyt Suomi asettuu Yhdysvaltojen blokkiin. Tämä kaksijakoinen kehitys lisää entisestään maailmantalouden blokkiutumista.
Kiina pystyy vastaamaan Pax Silicaan – ja on itse asiassa jo vastannutkin esimerkiksi rajoittamalla strategisten maamineraalien vientiä.
Kiinan ulkomailta ostamia kaivoksia tärkeämpää on se, että Kiina hallitsee 85 prosenttia tärkeiden metallien jalostuksesta. Ilman niitä akkutehtaat eivät pyöri ja älylaitteiden tuotantolinjat pysähtyvät. Viime aikojen itsestäänselvänä menestyjänä näyttäytyvä aseteollisuuskin yskähtelee, jos Kiina ottaa tiukemman kuristusotteen strategisten metallijalosteiden viennistä.
Suomalaisten yritysten on nyt etsittävä kriittisistä arvoketjuista kohdat, joissa ne ovat aidosti korvaamattomia, kiteyttää Wigell.
– Jos olemme aidosti korvaamattomia, niin tämähän on mieletön mahdollisuus Suomelle.
Puolijohteet ovat pitkään olleet kauppasodan keskiössä, ja yhtenä polttopisteenä on Kiinan kyljessä sijaitseva Taiwan, joka on maailman johtava mikrosirujen tuottajamaa. Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi aiheesta Yle Aamun haastattelussa viime keväänä.