”Pakkohan Itärajan on jossakin vaiheessa taas avautua.”
Tämä lause on kovin tuttu kommentti niin kaupunginvaltuutettu, yrittäjä Emilio Urpalaiselle (vihr.), Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltoselle kuin Imatran kaupunginjohtaja Matias Hildenille.
Joidenkin paikallisten yrittäjien toive siitä, että itärajan avautuisi vielä joskus, juontaa aikaan ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa.
2010-luvulla venäläiset käyttivät runsaasti paikallisia palveluja ja ostosmatkailivat Imatralla.
Viikonloppuisin ja lomien aikana Imatralle saapui bussilasteittain turisteja. Suomalaisia paperiteollisuuden tuotteita vietiin junarahtina Venäjälle Pelkolan terminaalin kautta.
Imatran rajanylityspaikka sijaitsee vain noin kuuden kilometrin päässä Imatran keskustasta Imatrankoskelta, joka on viime vuosina hiljentynyt voimakkaasti.
Erityisesti moni erikoisliike on lopettanut toimintansa kannattamattomana.
Suomi sulki Itärajan kaikki rajanylityspaikat joulukuussa 2023.
Pinnan alla
Vaikka valtiovalta ei ole antanut minkäänlaista merkkiä Itärajan avautumisesta, kertoo Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden tietävänsä yrityksiä, jotka valmistautuvat asiaan niin sanotusti pinnan alla.
– Minun tietooni tulee tietenkin lähinnä vain yrityksiä, joissa kaupungilla on jokin rooli esimerkiksi maanomistajana tai kaavoitus- tai lupaviranomaisena, Hilden kertoo.
Hän ei halua kertoa tarkemmin, millaisista yrityksistä on kyse.
Imatran kaupungin markkinointi- ja matkailujohtaja Jaakko Jäppinen sanoo, että rajan avautuminen piristäisi matkailua
Myös Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltoselle yrittäjien keskustelu Itärajan mahdollisesta avautumisesta on Etelä-Karjalan maakunnan tasollakin tuttua.
– Yritystoiminta rakentuu lähtökohtaisesti positiiviseen toiveikkuuteen tulevaisuudesta, Peltonen muistuttaa.
Hänestä rajan avautuminen voisi olla mahdollista, kun turvallisuustilanne muuttuu, Venäjän hyökkäyssota loppuu, pakotteet poistuvat ja luottamus Venäjään palaa.
– Mutta milloin? Mahdotonta arvioida. Yrityksen liiketoimintaa ei voi rakentaa spekulaatioiden varaan, Peltonen toteaa.
Hänestä on hyvä, että Etelä-Karjalan vientiyritykset ovat löytäneet Venäjän korvaavia uusia vientikohdemaita jo pitkän aikaa sitten.
– Yritysten strateginen valmius on myös parantunut, koska tulevaisuutta ei voi rakentaa vain yhden kortin varaan.
Imatralainen yrittäjä Vitali Vanhanen sanoo, etteivät yritykset vielä suunnittele liiketoimintaa venäläisasiakkaiden varaan
Uskalletaan jo keskenään puhua
Imatralainen yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Emilio Urpalainen kertoo keskustelleensa aiheesta runsaasti yrittäjien kanssa.
Hänestä yritysten valmistautuminen on ennen kaikkea henkistä. Erityisesti matkailu-, majoitus-, ravintola- ja vähittäiskaupan alat seuraavat maailmanpolitiikkaa ja turvallisuustilannetta tarkasti.
– Ollaan valmiita siihen, että jos mahdollisuus tulee, siihen reagoidaan nopeasti. Samaan aikaan harva vielä oikeasti uskoo, että se tapahtuisi aivan lähiaikoina. Siksi mitään merkittäviä konkreettisia valmisteluja ei juurikaan tehdä, Urpalainen sanoo.
Emilio Urpalainen on kuullut näkemyksiä siitä, että Venäjän puolella olisi kertynyt eräänlaista kysynnän patoutumaa esimerkiksi suomalaisille tuotteille, puhtaudelle ja lähialuematkailulle.
– Nykytilanteessa tällainen tarjonta on Venäjällä monin osin korvautunut muualta tulevilla tuotteilla. Tämä voi lisätä Imatralla odotuksia siitä, että liikehdintä käynnistyisi nopeasti, jos raja avautuu.