Vantaalaisen Hannele Peltosen avomies kuoli yllättäen seitsemän vuotta sitten. Testamentista oli puhuttu, mutta se oli jäänyt tekemättä.
Takana oli yli kaksikymmentä vuotta yhteistä elämää miehen kotitalossa, josta Hannele oli lunastanut puolikkaan.
– Muistan vielä, kuinka avomieheni Pekka sanoi kauppakirjan tekijälle: ”Tee sitten sellainen paperi, että kun meistä jompikumpi kuolee, niin toinen saa halutessaan jäädä tänne asumaan.”
Toisin kävi. Yksi miehen kolmesta aikuisesta lapsesta ei tyytynytkään kuntotarkastuksen jälkeen tehtyihin kiinteistönvälittäjien arvioihin markkinahinnasta. Eikä pesänjakajan tai edes käräjäoikeuden päätöksiin. Aikaa kului ja rahaa paloi. Lopulta hovioikeus piti ennallaan pesänjakajan ja käräjäoikeuden päätökset.
– Vasta lähes kuuden vuoden päästä pääsin neuvottelemaan pankin kanssa asuntolainasta ja sain ostaa puolikkaan kiinteistöstä.
Hannele Peltonen ei ole yksin. Kysyimme verkossa suomalaisten kokemuksia avopuolison kuolemasta. Vastausten joukossa ei ollut montakaan onnellista loppua.
Avolesken asema on varsin hutera, jos testamenttia ei ole. LähiTapiolan Henkiyhtiön selvityksessä 42 prosenttia vastanneista parantaisi avolesken asemaa ja kirjaisi sen lakiin. Yhtä suuri joukko vastaajia pitää nykyistä järjestelyä riittävänä.
LähiTapiolan Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi pitää tärkeänä, että parisuhteen juridisesta muodosta riippumatta puolisot ymmärtäisivät valintansa seuraukset jäljelle jäävän puolison taloudelliseen tilanteeseen.
Suomalaiset varautuvat huonosti puolison kuolemaan
Suomalaiset ovat edelleen sangen huonosti varautuneita väistämättömään.
Henkiyhtiön teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 34 prosenttia on ottanut jonkunlaisen henkivakuutuksen. Testamentin kertoo tehneensä vain 19 prosenttia. Keskusteluja kuoleman jälkeisistä raha-asioista on käynyt vain joka neljäs vastaaja.
– Mielestäni nämä ovat aika pieniä määriä. Eniten huolestuttaa, että nämä keskustelut ajoittuvat vähän myöhempään ikään. Tyypillisesti 60 ikävuoden tienoilla aletaan aiheesta keskustella, vaikka oikeampi aika varmasti olisi monessa liitossa vähän aikaisemmin.
Veera Lammin mielestä on ymmärrettävää, että ruuhkavuosina kuolema tuntuu kaukaiselta ja puolisoilla on kovin vähän aikaa perusteellisiin keskusteluihin vaikeaksi koetusta aiheesta.
– Ei kannata lähteä mutkikas juridiikka edellä. Riittää kunhan keskustellaan yhteisestä taloudesta ja suunnitellaan siitä kestävää. Tehdään nyt ja jatketaan säännöllisesti, kun perhetilanne muuttuu, vinkkaa Veera Lammi.
Tehkää testamentti – kunnolla
Jos papin aamenta ei ole sanottu, kannattaa siis turvata avopuolison asema testamentilla. Testamentin laatiminen on syytä jättää ammattilaiselle, vaikkei siitä laissa erikseen määrätäkään.
Veronmaksajien verojuristi Tuomo Lindholm on auttanut uransa aikana yli sataatuhatta suomalaista selviämään oman talouden kiemuroiden läpi. Hän korostaa, että yleispäteviä testamenttineuvoja ei voi antaa, koska kaikki parit ovat erilaisia.
– Siellä voi olla avopari, joilla on yhteisiä lapsia. Voi olla kaksi leskeä, jotka ovat löytäneet toisensa. Voi olla kaksi eronnutta. Kaikkiin on erilaisia lakiteknisiä yksityiskohtia, jotka täytyy tuntea ja tietää. Sen takia asiantuntija on paikallaan – sellainen, joka tuntee paitsi elämää niin myös lain kiemurat.
Myös Hannele Peltonen kannustaa avopareja tekemään testamentin. Hän varoittaa helpoista ja halvoista ratkaisuista.
– Älkää ottako netistä ilmaisia lomakkeita. Älkääkä käyttäkö tekoälyä, vaan hankkikaa ihan oikea juristi. Sellainen juristi, joka on todella pätevä, kokenut, näihin asioihin erikoistunut. Miettikää hänen kanssaan erilaisia vaihtoehtoja, testamentin sisältöä ja mitä siitä kenellekin seuraa.
Testamentin lisäksi on hyvä miettiä, kuinka suuri henkivakuutus turvaa puolison ja mahdollisten lapsien arkea vuoden-parin verran, kun toinen perheen elättäjistä on poissa.
– Jos mahdollista, ottakaa henkivakuutus. Miehelläni oli henkivakuutus, minä olin edunsaaja. Mutta ikärajan takia se ei enää ollut voimassa hänen kuolinhetkellään, sanoo Hannele Peltonen.
Jutun lähteenä käytettyyn LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12. – 19.9.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.