Tänään Nobelin kirjallisuuspalkintoa jakavalla Ruotsin akatemialla on näytön paikka. Maailman arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon maine on tuhriintunut monin tavoin viime vuosien aikana. Akatemian lähipiiristä paljastunut häirintäskandaali lamaannutti toiminnan niin pahasti, ettei vuonna 2018 jaettu palkintoa lainkaan.
Viime vuonna välivuosi paikattiin, ja palkintoja jaettiin kaksi. Vieläkään homma ei mennyt ihan putkeen. Vuoden 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinto meni itävaltalaiselle Peter Handkelle, jonka näkemykset serbien hirmuteoista ovat herättäneet paljon kritiikkiä. Handkella oli läheiset suhteet sotarikoksista syytettyihin serbijohtajiin. Se ei kuitenkaan estänyt akatemiaa palkitsemasta Handkea, jolla toki on pitkä ja monipuolinen ura kirjailijana.
Nyt olisi siis aika löytää voittaja, joka olisi arvostettu kirjailija, mutta myös neutraali. Akatemian maine ei ehkä enää kestä samanlaista vastalauseiden myrskyä, jonka Handken valinta aiheutti.
Siispä on syytä suunnata katseet kirjallisuuteen ja kirjailijoihin, joiden arvot ovat kaikin tavoin hyviä ja yleviä.
Karibialaiskirjailijoiden esiinmarssi?
Häirintäskandaalin varjo roikkuu edelleen synkkänä akatemian yllä, joten nyt olisi hyvä hetki antaa palkinto naiselle. Jo pelkät luvut kertovat karua kieltä kirjallisuuden Nobel-palkinnon miesvoittoisuudesta: 116 voittajasta vain 15 on ollut naisia. Luku on hämmentävä, kun ajatellaan naisten kirjoittaman kirjallisuuden määrää ja laatua.
Kahden edellisvuoden palkinnot ovat menneet Eurooppaan, joten Akatemialla olisi aika laajentaa reviiriä. Voittajaveikkausten kärjessä on Ranskalle kuuluvalta Guadeloupen saarelta kotoisin oleva Maryse Condé. Hän kirjoittaa rotuun, sukupuoleen ja siirtomavaltaan liittyvistä teemoista. Hän on maailmalla hyvin suosittu kirjailija. Suomessa hän on tuntemattomampi, sillä vain yksi hänen teoksistaan on suomennettu.
Condén voittomahdollisuuksia lisää myös se, että hän sai varjo-Nobelin vuonna 2018. Tunnustuksen antoi Ruotsin kirjastoalan ammattilaisista koottu raati. 83-vuotias kirjailija on tehnyt myös pitkän uran yliopisto-opettajana Yhdysvalloissa.
Toinen Karibialta kotoisin oleva ennakkosuosikki on Jamaica Kincaid. Antiguan saarella syntynyt Kincaid on 71-vuotias ja asunut lähes koko ikänsä Yhdysvalloissa. Hän on kirjoittanut paljon perheestä ja etenkin äidin ja lapsen välisestä suhteesta. Häneltä löytyy ainakin yksi suomennettu teos Katoava paratiisi (suom. Sinikka Buckley).Kincaid on tuottelias edelleen, mikä olisi iloinen poikkeus Nobel-voittajissa, jotka ovat usein hyvin iäkkäitä.
Vahvoilla on myös kanadalainen runoilija Anne Carson. Runoilija on palkittu Nobelilla viimeksi vuonna 2011, kun ruotsalainen, nyt jo edesmennyt, Tomas Tranströmer sai palkinnon. Tosin myös neljä vuotta sitten palkittu Bob Dylan voidaan laskea runoilijaksi.
Anne Carson nauttii maailmalla suurta arvostusta. Yhtäkään hänen teostaan ei ole suomennettu. Carsonin kohdalla tavoite neutraalista kirjailijasta täyttyisi. Hän ei kirjoita tietyistä aiheista, vaan hän juhlii teoksissaan sanoilla. Hänellä on vahva antiikin tarujen tuntemus, ja teksteissä on usein viittauksia ja toisintoja tutuista tarinoista.
Margaret Atwoodin nimen tuntisivat kaikki
Italialaisen kirjailijan Dacia Marainin nimi on vilahdellut usein veikkauksissa. 1960-luvulla uransa aloittanut Maraini käsittelee kirjoissaan usein naisten asemaa. Feministinä tunnettu pitkän linjan kirjailija olisi oiva valinta häirintäskandaalin jälkeen. Maraini on kirjoittanut myös näytelmiä. Muutamia hänen teoksistaan on suomennettu.
Jos akatemia haluaisi olla hieman populaarimpi, voittaja voisi olla myös Margaret Atwood. Hänen valintansa olisi osoitus ajan hermolla pysymisestä. Ja kerrankin kaikki tuntisivat voittajan.
Kanadalaiskirjailija julkaisi viime syksynä uuden romaaniin Testamentit, joka on jatkoa vuonna 1985 ilmestyneelle Orjattaresi-kirjalle. Suomessakin nähty Handmaid's Tale -televisiosarja antoi unohtuneelle kirjalle uuden elämän. 80-vuotiaalla kirjailijalla on laaja tuotanto, joka alkaa jo 1960-luvulta.
Olisiko pitkästä aikaa Afrikan vuoro?
Koska akatemialla on tapana yllättää, on hyvin mahdollista, että voittaja on mies. Silloin voitto voisi mennä Afrikkaan, joka on ollut pitkään paitsiossa Nobelien jaossa. Voitto ei ole osunut Afrikkaan 16 vuoteen. Siksi kenialainen Ngũgĩ wa Thiong'o voisi olla vahvoilla. Kotimaassaan kovia kokenut ja vankilassa istunut Ngũgĩ on elänyt suuren osan elämästään maanpaossa. Hän kirjoittaa romaaneja kikujun ja swahilin kielillä. Lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja lastenkirjoja. Ngũgĩ on työskennellyt useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa.
Myös arabimaailma on ollut kauan ilman palkintoa. Arabirunouden megatähti syyrialainen Adonis on roikkunut joka vuosi mukana Nobel-veikkauksissa. Ranskassa asuvan Adoniksen vuoro voisi olla vihdoin, sillä runoilijalla on ikää jo 90 vuotta.
Muita voittajaehdokkaita ovat venäläiskirjailija Ljudmila Ulitskaja, japanilainen suosikkikirjailija Haruki Murakami ja yhdysvaltalainen Cormac McCarthy.
Akatemiassa on mukana suomalaisedustus
Arvailuja voittajasta voisi jatkaa loputtomiin. Akatemian ajatuksenjuoksua on mahdoton seurata, sillä Nobel-palkinnon saajalle ei ole annettu tarkkoja kriteerejä. Ainoana ohjenuorana on Alfred Nobelin ohjeeksi jättämät sanat, joiden mukaan palkinto tulisi antaa tekijälle, joka on "kirjallisuuden saralla julkaissut parhaimman idealistista suuntaa edustavan teoksen". Lauseen voi tulkita hyvin monella tavalla. Näin ollen akatemialla on melko vapaat kädet jakaa noin 950 000 euron arvoinen palkinto.
Normaalisti 18-henkisessä akatemiassa on tällä hetkellä kahden jäsenen vajaus, sillä ristiriidat ovat saaneet ovet paukkumaan. Uudet jäsenet on tarkoitus nimittää piakkoin. Tänä vuonna Nobelin kirjallisuuspalkinnosta on ensimmäistä kertaa päättämässä myös yksi suomalainen, nimittäin runoilija Tua Forsström. Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on kutsuttu akatemiaan.
Akatemian vastuu on tänä vuonna entistäkin suurempi. Häirintäskandaalit ja sisäiset riidat ovat nakertaneet uskottavuutta. Kuluneena syksynä on vaikuttanut siltä, että kirjallisuuden Nobel ei ole herättänyt suurta kiinnostusta edes Ruotsin mediassa.
Akatemialla on paljon käsissään, sillä olisi surullista, jos maailman hohdokkaimman kirjallisuuspalkinnon loiste sammuisi.
Voit seurata suoraa lähetystä Nobel-palkinnon julkistamisesta klo 13.50 lähtien Yle Areenassa.