Pääkaupunkiseudun koronatartunnoista enää 40 prosenttia pystytään jäljittämään. Se kuitenkin tiedetään, että joukkoaltistumisia on tapahtunut esimerkiksi oppilaitoksissa.
Viimeisin esimerkki on maanantailta, kun Vantaan Kilterin yläkoulussa jouduttiin määräämään kaikki 550 oppilasta seulontaan ja etäopetukseen 20. joulukuuta saakka. Alkuviikosta heidän joukostaan löytyi 17 uutta positiivista tapausta.
Aiemmin marraskuussa myös vantaalaisessa Lehtikuusen koulussa tehtiin noin 560 oppilaan joukkoseulonta.
Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtajan Timo Aronkydön mielestä peruskoulut voivat vielä nyt jatkaa lähiopetuksessa yleisellä tasolla, mutta tilannetta täytyy seurata erityisen herkällä korvalla.
– Ihan lähipäivät näyttävät, pitääkö peruskouluissa siirtyä etäopetukseen. Tilanne on veitsen terällä koulujen suhteen.
Aronkytö kuuluu pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmään, jossa päätetään alueen yhteisistä linjauksista. Hänen mukaansa koulujen mahdollinen etäopetukseen siirtyminen on agendalla, kun ryhmä seuraavan kerran tapaa tämän viikon torstaina.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.) toivoo, että koululaiset voivat jatkaa lähiopetuksessa.
– Joudutaan punnitsemaan terveysasioita ja sitä, mitä etäopetus tarkoittaa oppimisen ja syrjäytymisriskin kannalta. Monella on kotona riittävästi tukea oppimiseen, mutta on paljon lapsia, joilla sitä tukea ei ole.
Helsinki ei näe tarvetta etäopetukselle juuri nyt
Helsingissä on jouduttu syksyn mittaan määräämään neljään eri kouluun poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä. Syys-marraskuun aikana määräaikaiseen etäopetukseen on siirretty useita luokkia Malmin, Kannelmäen ja Merilahden peruskouluista sekä Meilahden yläkoulusta.
Näiden päätösten takana on ollut kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
Hänen mukaansa vielä ei ole pidetty tarpeellisena siirtää peruskouluja kokonaan etäopetukseen.
– Koko ajan käymme keskustelua kaupungin epidemiologisen toiminnan kanssa. Toistaiseksi on arvioitu, että tautitilanne ei välttämättä edellytä etäopetukseen siirtymistä perusopetuksessa.
Espoossa käännös parempaan
Espoon kouluissa koronatilanne on jopa mennyt parempaan suuntaan parin viime viikon aikana sivistystoimen johtajan Harri Rinta-ahon mukaan.
– Meidän kouluissa on nyt 400 altistunutta oppilasta. Pari viikkoa sitten heitä oli 300–400 enemmän. Nuoret ovat ottaneet onkeensa viestit ja käytösohjeet. Kiitos siihen suuntaan.
Espoon kouluissa ei ole syntynyt isoja tartuntaryppäitä. Rinta-Ahon mukaan tartunnanjäljitys toimii riittävän hyvin, eikä laajamittaiseen etäopetukseen ole nyt tarvetta siirtyä.
– Koulun istumajärjestyksestä kartoitetaan, kuinka pitkään mahdollinen altistuminen on kestänyt, ja keitä on ollut lähiympäristössä. Yläkouluissa varmistetaan, onko maskia käytetty.
Espoossa altistumistilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti sen keston, voimakkuuden ja esimerkiksi kasvomaskin käytön mukaan. Päätösten perustana on THL:n ohje, jonka mukaan pitkäaikainen oleskelu samassa luokkahuoneessa pääsääntöisesti katsotaan karanteeniin johtavaksi lähikontaktiksi ja koko luokka asetetaan karanteeniin.
Vantaalla ei välttämättä aseteta koko ryhmää karanteeniin vaan tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti.
– Altistumiseen tarvitaan 15–20 minuutin aika, ja ilman maskia alle kahden metrin etäisyys, Aronkytö sanoo.
Helsingissä on alettu arvioimaan altistumisia aiempaa enemmän tapauskohtaisesti. Koulujen karanteenikäytäntöjä päätettiin keventää reilu viikko sitten.
– Aiemmin enemmän automaattisesti laitettiin koko ryhmä tai useampiakin ryhmiä massiivisemmin karanteeniin. Nyt jäljitetään yksilöllisemmin, ja käsittääkseni vähemmän oppilaita on joutunut karanteeniin. Joka tapauksessa jäljitystyötä edelleen tehdään, Pohjolainen kertoo.
Pitäisikö joululomaa aikaistaa?
Pääkaupunkiseudulla koulujen joululoma alkaa vasta 23. joulukuuta, kun osassa Suomen kunnista koulutyö päättyy jo edellisen viikon lopussa.
Helsingin, Espoon ja Vantaan peruskoulujen lähiopetus jatkuu siis vielä pari viikkoa, ellei koronakoordinaatioryhmä päädy toisenlaiseen ratkaisuun.
Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua myös sellaisesta vaihtoehdosta, helpottaisiko joululoman aikaistaminen koronatilannetta.
Espoon Rinta-aho ei kannata ajatusta. Hän ei usko, että teinit viihtyisivät kotioloissa, vaikka eivät koulussa olisikaan.
– Nyt murrosikäiset ovat koulussa maskit päässä ohjatussa toimintaympäristössä, jossa koko ajan joku aikuinen muistuttaa käsihygieniasta ja turvaväleistä. Jos sama joukko olisi Espoossa suurissa ostoskeskuksissa ilman maskia, se saattaisi jopa lisätä tartuntariskiä.
Myös Helsingin Pakarinen haluaisi pitää lapset ja nuoret kouluissa mahdollisimman pitkään.
– Siihen liittyy samoja syitä, joiden vuoksi etäopetukseen siirtyminen on viimeisiä ratkaisuja. Kaikilla lapsilla joulu ei ole niin auvoista aikaa. Heille nykyinenkin joululoma on pitkä aika viettää kotona.
Vantaan Aronkydön mukaan aikaistettu joululoma voisi hillitä koronan leviämistä, mutta hän ei ole vielä varma, edellyttääkö tautitilanne tämän keinon käyttöä. Se riippuu lähiaikojen tartuntaluvuista.
– Jos tauti leviää viikon sisällä voimakkaasti, sairaalat voivat täyttyä joulun aikaan. Kouluissa on kuitenkin jo tehty hyvää työtä koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Maskit on otettu käyttöön, ja aamunavauksissa muistutetaan muista turvatoimenpiteistä.
Muokattu klo 16.12: Jutun pääkuva vaihdettu.
Juttua täydennetty ja muokattu klo 17.38.
Juttua on muokattu 9.12. klo 17.05: Kaikkia Kilterinkoulun oppilaita ei oltu vielä seulottu vaan heidät oli päätetty seuloa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan kello 23.00 saakka.
Lue myös: