Listasimme Nature-lehden innoittamina joitakin alkaneena vuonna puhuttavia tieteen teemoja. Vuosi 2021 jälkeen ajanlaskun alun polkaistaan kotimaassakin liikkeelle tieteen merkeissä.
Maailman terveysjärjestön WHO:n iskuryhmä yrittää selvittää koronaviruspandemian alkujuuria Kiinassa. Muiden muassa epidemiologeista ja virologeista koottu ryhmä aloittaa työnsä tammikuussa Wuhanin pahamaineisella eläintorilla. Vuoden alussa selviää myös, kuinka hyvin jo käyttöön hyväksytyt koronarokotteet tepsivät ja millaisia uusia rokotteita saadaan markkinoille.
Tieteen julkaiseminen avoimemmaksi
Koronapandemia ehätti jo tiedeyhteisössä avaamaan aineistoja ennennäkemättömällä tavalla. Jatkossa kaikki saavat enemmän asiapitoista luettavaa, mikäli eräiden tiederahoittajien projekti Plan S saa ilmaa siipiensä alle. Tammikuusta lähtien mm. brittiläinen Wellcome sekä Bill ja Melinda Gatesin säätiö edellyttävät, että niiden rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistaan ilmaiseksi luettavaksi verkossa.
Tieteen päivät 13.–17. tammikuuta
Vuodesta 1977 säännöllisesti vietettyjen Tieteen päivien teemana on tänä vuonna Hyvä ja paha tieto. Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa ruoditaan teemaa paneelein, luennoin ja väittelyin. Mukana tapahtumassa ovat Tieteiden yö (14.1.) ja Tiedekioski (15.–16.1.) sekä yhdeksänsille luokille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu Nuorten päivä (13.1.). Tieteellisten seurain valtuuskunnan järjestämän tapahtuman ohjelma striimataan myös suorana verkkoon.
Ruuhkaa Marsissa
Vuonna 2021 kaikkiaan kolmen eri maan tieteelliset instrumentit pääsevät tutkimaan punaista planeettaa. Marsia kohti matkaavat parhaillaan Kiinan, Yhdysvaltojen sekä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien (UAE) luotaimet. Helmikuussa perille ehättävät Kiinan kiertorataluotain, laskeutuja sekä mönkijä. UAE:n laite on kiertorataluotain ja Nasan pakettiin kuuluvat mönkijä ja pieni helikopteri.
Hiukkasia kiihdytetään taas
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN) Sveitsissä käynnistetään huoltokatkon jälkeen uudelleen suuri LHC-hiukkastörmäytin. Alkeishiukkasia päästään etsimään syyskuusta alkaen ja nyt käynnistyvä tutkimusvaihe kestää vuoteen 2024 saakka. Jos rahoitus onnistuu, sen jälkeen päästään asentamaan paikalleen LHC:n kuusinkertaisesti tehokkaampaa seuraajaa.
Hubblen seuraaja radalleen
Nasan, ESA:n ja Kanadan avaruusjärjestö CAS:n yhteishanke, James Webb -avaruusteleskooppi, laukaistaneen maata kiertävälle radalle lokakuussa. Viivästyksistä kärsinyt ja matkan varrella huikeasti kallistunut tutkimuslaite on edeltäjäänsä Hubblea kolmisen kertaa isompi. Infrapuna-alueella havaitseva James Webb pääsee tutkimaan mm. eksoplaneettojen kaasukehiä ja kykenee näkemään entistä pidemmälle maailmankaikkeuden alkuaikoihin.
Glasgow jatkaa Pariisin työtä
YK:n ilmastokokous pidetään marraskuussa Skotlannin Glasgow’ssa. Maailman maiden on silloin määrä päivittää tavoitteitaan kasvihuonekaasujen suitsimiseksi ja maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi. Viimeksi näitä asioita puitiin tässä mittakaavassa Pariisissa vuonna 2015. Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden on luvannut tuoda maansa uudelleen Pariisin ympäristösopimuksen piiriin.
Kantasolututkimus puhuttaa
Kansainvälisen kantasolututkimusjärjestö ISSCR:n odotetaan alkaneen vuoden aikana julkaisevan uudet suuntaviivansa. Tarkemmin pohdittavaksi tulee mm. kantasolututkimus ihmisalkioilla. Nykyisten eettisten sääntöjen mukaan yli 14 päivän ikäisillä varhaisalkioilla ei tutkimusta saa tehdä. Tutkijoiden perustaman ISSCR:n suositukset eivät kuitenkaan sido valtioita.
Lähteet: Nature, Nasa, ESA, WHO
Millaisia saavutuksia odotat tieteeltä tänä vuonna? Voit keskustella aiheesta 5.1. klo 23:een asti.
Lue myös: