Kurkistus sisään mökkiin

 

Blogini nimi on Saran mökissä ja puutarhassa, mutta on tainnut mennä jo muutama vuosi siitä, kun viimeksi laitoin kuvia mökin sisältä. Sisustus on pysynyt vuosien varrella aika samanlaisena, muutama uusi huonekalu ja esine on sentään löytänyt paikkansa mökiltä.

Pieni kaappi, jonka sain ostaa entisestä työpaikastani, on löytänyt paikkansa kamarista. Sen päällä on sähköistetty öljylamppu, johon tulee valo aurinkovoimalla. Mökkini on sähköistämätön, mutta valaisu ja puhelinten ym lataus onnistuu aurinkosähköllä. Vanha, vähän samentunut peili sopii kamarin tunnelmaan. Ikean kello raksuttaa aikaa mukavan pehmeästi ja unettavasti.

Pirtti. Mökin seinillä alkaa jo olla tauluja vieri vieressä. Muutenkin tavaraa on kertynyt ehkä vähän liikaakin. Löysin kattolamppuun kauniin 30-luvun lasikuvun.

Pirtin vanhassa naulakossa roikkuu salkku ja käsilaukku, joihin olen kerännyt kirppiksiltä kiinnostavaa vanhaa sisältöä; pilleripurkkeja, tupakointitarvikkeita, kankaiset nenäliinat, vanhat silmälasit, käsineet yms.

Pirtin nurkassa on vanha päästävedettävä sänky, jossa lapsenlapseni nukkuu mökillä ollessaan.

Kuisti on lempipaikkani mökillä. Täällä syödään ja kahvitellaan, nukutaan päikkäreitä ja katsellaan illalla järveä tai iPadiltä elokuvia ja sarjoja.

Mukavaa illanjatkoa!

Mökissä sisällä

Välillä kuvia mökin sisältä...

Vaihdoimme pirtissä vähän järjestystä. Pirttipöytä tuli ikkunan alle ja keinutuoli nurkkaan. Keinutuolissa tulee istuttua paljon useammin nyt, kun se on tuossa sivummalla. Vanha radio löysi paikkansa ruskeaksi maalatun pikkuhyllykön päältä.

Pirtti keittiön ovelta päin.

Vasemmalla olevan ruskean vanhan kaapin sain ostaa lakkautetulta vanhainkotiosastolta, jolla olin ollut töissä. Pitkät räsymatot ovat mummoni kutomat.

Ripustin hyllyn reunaan aurinkokennolla varustetun valosarjan, jonka toiminta on vähän niin ja näin... Jos on ollut pilvinen päivä, valot palavat ehkä 10 minuuttia. Jos aurinko on paistanut koko päivän, valot palavat pari tuntia. 

Ikkunan päällä olevalle hyllylle olen kerännyt peltipurkkeja. Vanhimmat ovat 1930-luvulta, uusimmat 80-luvulta. Ihan järkytyin, kun huomasin, että siitä, kun ostin tuon sinisen toffeepurkin on kulunut jo 30 vuotta...

Pirtin vanhassa naulakossa roikkuu käsilaukku ja kulahtanut salkku. Olen kerännyt niihin sisälle pikkuesineitä menneiltä vuosikymmeniltä; miehen ja naisen nenäliinat, kukkaron ja vanhoja markkoja, pinnejä, tupakkavehkeet, käsipeilin ym. Näitä esineitä on kiva metsästää kirppareilta, ne kun eivät vie yhtään enempää tilaa...

Keittiössä on uutta laskutilaa ja hylly lasiselle hanalliselle vesisäiliölle.

Kesäisessä kimpussa on Mustialan ruusua, loistosalviaa ja mataraa.

Sisällä mökkissä

Kurkistetaan välillä sisälle mökkiin...

Pirtin ikunalla kukkii talvettamani pelargonia.

Kuisti on saanut uuden hyllyn ikkunan päälle.

Pirttiin toin koristeeksi vanha radion. Se ei enää toimi, mutta hyllyn alle kiinnitettyä radio/cd-soitinta kuunnellaan aina iltasin.

Pirtti keittön ovesta katsottuna

Keittiössä on vieläkin vanhat vaaleanpunaiseksi maalatut seinät, ehkä tänä kesänä saadaan muutosta aikaiseksi...

Vanha koulutaulu esittää peltokanankaalia.

Kamarissa on kulahtanut peilipöytä. Myös aurinkopeili löysi paikkansa täältä.

Ikkunassa on kirppikseltä löydetyt ulpukkaverhot. Nyt kamarin väritys muodostuu vihreästä, keltaisesta ja valkoisesta.

Seinällä on sähköistetty öljylamppu, jolle mies asensi pistorasian kamarin puolelle. Aurinkosähkölle sopivaa led-polttimoa saimme etsiä pitkään.

Sisällä mökissä

Kurkistetaan välillä mökkiin sisälle. Suvun vanhat huonekalut ovat alkaneet päätyä mökille.

- Let's take a look at the interior of my summer cottage. The cottage is furnished with old family furniture and flea market discoveries.

Sain kamariin isäni tekemän sängyn, jolla alkaa olla ikää viisikymmentä vuotta. Kamari on tosi pieni, vain noin kahdeksan neliötä ja sen yhdessä nurkassa on kaakeliuuni. Kapea parisänky mahtuu juuri ja juuri  kamariin poikittain ikkunan eteen. Sängynpeitto on mummoni virkkaama. Seinälle löysin kirpputorilta vanhan seinävaatteen.

Sängyn viereen mahtuu äidin kampauspöytä 50-luvulta. Se on vielä pihavajassa odottamassa jonkunlaista ehostusta. En ole vielä päättänyt maalaanko lakatun kampauspyödän vai harjaanko vain hilseilevät lakat pois.

Sängyn päätyseinällä on vanha kirjottu taulu, jonka olen myös löytänyt kirpputorilta. Tapettina on Pihlgren ja Ritolan Rantakukka keltaisena. Keltainen tapetti saa kamarin näyttämään aurinkoiselta pilvisenäkin päivänä.

Pirttiin sain pappani tekemän keinutuolin. Hän on tehnyt tämän keinutuolin nuorena miehenä ja keinulla saattaa olla nyt hyvinkin ikää sata vuotta. Pappani kuoli, kun olin seitsemänvuotias ja minulla on hyvin vähän muistikuvia hänestä. Ihana saada mökille tälläinen konkreettinen muisto hänestä. Keinu on alunperin maalattu mattapunaiseksi, nykyinen ruskea maali on isäni laittama.

Pappa on kaivertanut istuimen reunaan kauniin kiehkuran.

Huussin ikkunan koristelin Ikean perhostarroilla. Tämä on jo viime kesän tuunauksia.

Pirtti on aikalailla samanlainen, kuin aiempinakin kesinä. Valkoiset verhot tein viime kesänä.

Kuistille löysin pitkän räsymaton kirpputorilta.

Viileät kelit eivät oikein houkuttele lähtemään mökille. Nyt onkin hyvä käyttää lomapäiviä kotona  vaatehuoneen ja komeroiden siivoukseen. 

Säästä huolimatta mukavaa kesäviikkoa kaikille!

- Have a lovely week!

Näkymiä mökin sisältä

Näin keväällä pihahommat kiinnostavat paljon enemmän kuin sisustaminen. Mökkiä olen laittanut kesäkuntoon siinä sivussa. Tässä muutamia kuvia tämän hetkisestä sisustuksesta.

Löysin pirttiin tulppaanitaulun nostalgisissa kehyksissä -ihan mun taulu!

Ostin kaksi siroa tuolia, jotka aion maalata 'vanhalla vihreällä'.

Punainen väri on tullut ihan vahingossa näin määrääväksi sisustusväriksi. Oli tarkoitus pysytellä turkoosissa, vihreässä ja keltaisessa.

Vanha tiskipöytä pääsi liiterin puolelta paraatipaikalle pirttiin.

Kuistin sohvasänkyyn olen kerännyt kukka- ja perhosaiheisia tyynyjä.

Metalliset pihakalusteet on helppo siirtää tarpeen mukaan kuistilta pihalle.

Mökin remonttia olisi tarkoitus jatkaa tänä kesänä. Maalaan ja kalustan huussin uudelleen. Keittiöön olen jo hankkinut tapettia, keittiökaappejakin tekisi mieli tuunata. Kuistin maalaamista olen miettinyt. Nämä puunväriset sormipaneelit ovat toisaalta vähän ankeat, mutta toisaalta ne kertovat omasta ajastaan paremmin maalaamattomina.

Kaunista päivänjatkoa sivullani vieraileville!

Mökin sisustamista

Lukemiini blogeihin tulee uusia mielenkiintoisia kirjoituksia siihen tahtiin, että vähä vapaa-aika menee niitä lukiessa -mutta siinäpä se aika hurahtaakin siivillä!

Olen kertonut aiemmin mökin ostosta, remontista ja pihanlaiton ensiaskelista. Nyt päästään sisustamaan mökkiä.

Ensimmäinen hankinta mökille oli renginkaappi. Löysin sen kirpputorilta Viialasta. Se on uusi, mutta vanhan mallin mukaan tehty.

Entisiltä omistajilta jäi tavallinen 80-luvun (?) mäntyinen pirttikalusto. En kelpuuttanut sitä ihan sellaisenaan "uuteen" pirttiini, vaan maalasin sen turkoosiksi. Yritin tavoitella samaa ihanaa turkoosin sävyä, millä muuri on joskus maalattu, mutta sävystä tuli sinisempi -kaunis silti minun silmääni.

Kuva on hämärä, anteeksi. Kuvassa oleva sänky siirtyy varmaankin tulevaisuudessa kamariin, jollen löydä sinne sivusta vedettävää sohvaa. Seinillä on kaksi vanhoissa kehyksissä olevaa kanavatyötä. Vasemmalla pilkistää Ikean iso vaatekaappi. Mökissä ei ollut keittökaappien lisäksi mitään säilytystilaa joten hankin ison kaapin, jonne mahtuu kaikki varapeitoista liinavaatteisiin. Olin kyllä arvioinut pirtin koon yläkanttiin, sillä kaappi täyttää melkoisen osan pirtistä...

Tässä kuva toiseenkin suuntaan. Taustalla näkyy keittiön vähemmän miellyttävää värimaailmaa.

Sukulaismiehet tekivät pyynnöstäni cd-hyllyn. He keksivät kiinnittää cd-soittinmen hyllyn alle. Soittimena on traktoriin tarkoitettu cd-soitin, joka toimii aurinkosähköllä. Keittiössä on vielä pintaremontti ym tekemättä, se sitten tänä kesänä!

Kuisti on rakennettu mökkiin myöhemmin. Pirtistä järvelle päin olevaa ikkunaa ei kuitenkaan ole peitetty, joten järvi näkyy pirttiinkin, samoin keittiöön. Ikkunalauta on hyvä paikka kynttilöille, sillä ne näkyvät kumpaankin huoneeseen! Lasiesineet pääsevät näillä sisäikkunoilla oikeuksiinsa, sitä täytyy hyödyntää jatkossa enemmänkin. Kuistilla on ihana juoda aamukahvit. Järvimaisema on niin kaunis, että sitä katselisi loputtomiin. Tämä kuva tosin on kuvattu rannassa yhtenä elokuun aamuna.

Hyvää tulevaa viikkoa sivullani vieraileville, kiitos kun kävit lukemassa!

Pirtistä viihtyisämpi

Pirtistä oli siis purettu seinä-, katto- ja lattialevyt pois ja esiin oli tullut mustuneet seinä- ja kattohirret sekä kuopille kulunut lautalattia. Ainoastaan katto oli sen näköinen, että sen saattoi jättää näkyviin -sillekin tosin piti tehdä jotain. Raavin katosta irtonaista pölyä ja kuonaa pois teräsharjalla. Puun syyt tulivat esiin paikoitellen kauniisti ja innostuin harjaamaan kattoa enemmänkin. Halusin silti jättää kattoon ajan patinaa, esim muurin vieressä olevaan nokeentuneeseen kohtaan en koskenut ollenkaan. Harjattu katto kaipasi jonkinlaista käsittelyä. Kyselin paikallisen tavaratalon maaliosaston myyjältä, mitä tuollaiseen vanhaan pintaan uskaltaisi laittaa ilman , että tekee pinnalle korvaamatonta vahinkoa. Hän otti ongelmani oikein omakseen ja selvitti asiaa. Ratkaisuksi löytyi saunavaha, joka sävytettiin kuultavan puunsuojan harmaanruskealla sävyllä. Kokeilin vahaa pienelle alalle kattoa ja sävy sekä vahan himmeä kiilto näyttivät juuri siltä mitä olin ajatellutkin. Levitin vahaa kattoon superlonisienellä. Pinta-alaa on noin 18 m2, yksi sivelykerros riitti, mutta kattourakan jälkeen niskani olivat kyllä monta viikkoa kipeät...

Katosta tuli mukavasti eläväpintainen. Varsinkin kynttilän valossa se kiiltää tummana ja kauniin himmeänä.
Kuvassa näkyvä lamppu on tehty vanhasta lampun kannasta, joka oli jätetty kattolevyjen alle. Mökissä ei ole (enää) sähköistystä, mutta valaistus (ja cd-soitin!) toimii aurinkosähköllä. Sukulaismiehet innostuivat yhdistämään vanhan lampun moderniin aurinkosähköön. Löysin kuvun kirpparilta. Se on kuulunut ihan erilaiseen lamppuun, mutta tuollaisena siitä tulee ihan oikea vaikutelma vanhaan pirttiin.

Oli vaikea päättää, mitä pirtin seiniin laitetaan pinnoitteeksi. Selasin sisustuslehtiä ja kirjoja sekä etsin netistä silmää miellyttäviä seinäratkaisuja. Paneloitu, valkoinen seinä näytti jotenkin hyvältä ja se päätettiin toteuttaa. Minulla oli remonttimiehinä veli ja siskonmies, jotka tekivät ison työn koolatessaan mökin seinät tasaiseksi -ne kun ovat jokainen vähän eri suunnalle kallellaan. Löysimme paneelia, joka oli valmiiksi vahattu valkoiseksi, puun syyt kuultavat läpi ja elävöittävät pintaa.

Lattiasta tuli leveällä mäntylankulla päällystettynä kaunis. Lattia käsiteltiin venelakalla. Itse olisin halunnut jonkun ekologisemman käsittelyn puuöljyllä tai vahalla, mutta siskon mies oli jo hankkinut venelakkaa ja sitä sitten käytettiin, vaikka sen levitys sisätiloissa olikin ollut kuulemma aika liuottimen käryistä hommaa.

Mökin sisustuksesta löytyy juttua täältä.

Vanhan talon kertomaa

Purettujen seinä- ja kattolevyjen alta löytyi kaikkea mielenkiintoista.

Alempi sinertävä pinkopahvikerros on laitettu ilmeisesti vuonna -33 -alla olevien lehtien päiväyksistä päätellen. Siihen oli raapustettu nimiä lapsen käsialalla. Pontevasta ANNTERO-signeerauksesta olen päätellyt, että sinertävän pinkopahvin tilalle on vaihdettu vihreä joskus 40-luvun puolivälissä. Mökin minulle myynyt Antero on ollut silloin ekaluokkalainen, sopivassa seiniinraapustelu iässä. Mökin hirsikatto on ollut näkyvissä siihen asti. Vihreä pinkopahvi on vedetty myös kattoon. Katto on sitten vielä tasoitettu levyillä 60-70-lukujen vaihteessa.

Ihmettelimme kattohirsissä olevia hiiltyneitä keroja. Joku sitten huomasi, että hiiltyneen paikan päällä on aina naulanreikä (tai useampia). Hirressä on varmaan ollut roikkumassa päre tai lamppu, hiilyminen on varmaan tapahtunut pidemmän ajan kuluessa.

Levyjen alta paljastunut lattia oli muuten hyvässä kunnossa, mutta se oli niin kulunut, ettei sitä voinut jättää näkyviin. Puun syyt ja lankkujen liitokset olivat koholla. Entisen leivinuuni-hellan (nykyisin takka) ympärillä puu oli kulunut ihan kuopille. Siinä sitä on laitettu ruokaa ja leivottu leipää useampikin kerta. Kuvissa lattia on jo koolattu uusia lankkuja varten. Toisaalta harmittaa, että vanha lattia peitettiin käyttömukavuutta ajatellen, mutta siellähän se on, jos joskus mieli muuttuu.