Cuáŋuimáánu 17.
Olgoldâshäämi
Cuáŋuimáánu 17. peivi lii gregoriaanlâš kalender mield ive 107. peivi (kárgámive 108. peivi). Ive loopân láá 258 peivid.
Nommâpeeivih
[mute | mute käldee]- anarâš kalender: Ottu
- syemmilâš kalender: Otto
Tábáhtusah
[mute | mute käldee]Šoddâmeh
[mute | mute käldee]- 1884 – Elias Paalanen, syemmilâš arkkiteht (j. 1967)[3]
- 1951 – Börje Salming, sämmilâš jieŋâskiärruspellee (j. 2022)[4]
- 1965 – Kristine Sutherland, ovtâstumstaatâlâš čaittâleijee
Jämimeh
[mute | mute käldee]- 818 – Bernhard, longobardij kunâgâs iivij 810–818 (š. 797)[5]
- 1843 – Samuel Morey, ovtâstumstaatâlâš utkee (š. 1762)[6]
- 1942 – Jean Perrin, ive 1926 Nobel-fyysiikpalhâšume finnim ranskalâš fysikkár (š. 1870)[7]
- 2014 – Gabriel García Márquez, ive 1982 Nobel-kirjálâšvuotâpalhâšume finnim kolumbialâš kirječällee, toimâtteijee já aktivist (š. 1927)[8]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Cuáŋuimáánu 17..
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Da Mosto, Andrea: I dogi di Venezia. Firenze: Giunti Editore, 2003. ISBN 88-09-02881-3.
- ↑ MASTROPIERO, Orio Treccani. Čujottum 27.12.2023. (italiakielân)
- ↑ Elias Paalanen Arkkitehtuurmuseo. Čujottum 21.6.2022. (suomâkielân)
- ↑ Beakkán sápmelaš jiekŋaskearru spealli Börje Salming lea jápmán NRK Sápmi. 25.11.2022. Čujottum 26.12.2022. (tavesämikielân)
- ↑ BERNARDO, re d'Italia in "Enciclopedia Italiana" www.treccani.it. Čujottum 9.7.2022. (italiakielân)
- ↑ Samuel Morey www.britannica.com. Čujottum 16.6.2022. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Jean Baptiste Perrin nobelprize.org. Čujottum 17.7.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Gabriel García Márquez nobelprize.org. Čujottum 12.11.2022. (eŋgâlâskielân)