Uđđâivemáánu 9.
Olgoldâshäämi
Uđđâivemáánu 9. peivi lii gregoriaanlâš kalender mield ive 9. peivi. Ive loopân láá 356 peivid (kárgámive 357 peivid).
Nommâpeeivih
[mute | mute käldee]- anarâš kalender: Viäikku, Veikko
- syemmilâš kalender: Veikka, Veikko, Veli, Veijo
Tábáhtusah
[mute | mute käldee]- 869 – Eennâm tuárgistij korrâsávt Istanbulist, Tuurkist. Eennâmtuárgástâs intensiteet lâi 5,6 Richter ciäkkáduv mield já VIII Mercalli ciäkkáduv mield.[1]
- 1411 – Eennâm tuárgistij korrâsávt Ferrarast, Italiast. Eennâmtuárgástâs intensiteet lâi 5,1 Richter ciäkkáduv mield já VII Mercalli ciäkkáduv mield.[1]
- 1788 – Connecticutist šoodâi Ovtâstum staatâi 5. uásistaatâ.
- 1839 – Ranska Tieđâakatemia almostitij uđđâ čuovâkuvvimvyevi, dagerrotypia.
- 1937 – Yrjö Väisälä kaavnâi asteroid 1424 Sundmania.
- 2004 – Hanna Pakarinen vuoitij Suomâ vuossâmuu Idols-kišto.
Šoddâmeh
[mute | mute käldee]- 1338 – Chungjeong, Goryeo kunâgâs iivij 1348–1351 (Korea) (j. 1352)
- 1890 – Karel Čapek, tšekkilâš kirječällee (j. 1938)
- 1908 – Simone de Beauvoir, ranskalâš kirječällee, filosof já feminist (j. 1986)
- 1922 – Ahmed Sékou Touré, Guinea 1. president (iivij 1958–1984) (j. 1984)
- 1945 – Levon Ter-Petrosjan, armenialâš politikkár já Armenia täsivääldi 1. president iivij 1991–1998
- 1959 – Rigoberta Menchú Tum, ive 1992 Nobel-ráávhupalhâšume finnim kʼicheʼlâš kirječällee já olmoošvuoigâdvuotâpiälušteijee[2]
- 1987 – Anna Tatangelo, italialâš pop-lávloo
Jämimeh
[mute | mute käldee]- 827 – Jingzong, Tang-dynastia kiäisár (š. 809)[3]
- 1289 – Egidio Foscherari, italialâš juuriist (šoddâmihe ij tiäđust)[4]
- 1561 – Amago Haruhisa, jaapaanlâš suátialmai (š. 1514)
- 1561 – Luca Martini, italialâš insner (š. 1507)[5]
- 1799 – Maria Gaetana Agnesi, italialâš kielâtotkee, matematikkár já filosof (š. 1718)
- 1878 – Viktor Emanuel II, Italia vuossâmuš kunâgâs (š. 1820)
- 1961 – Emily Greene Balch, ive 1946 Nobel-ráávhupalhâšume finnim ovtâstumstaatâlâš kirječällee já pasifist (š. 1867)[6]
- 1998 – Kenichi Fukui, ive 1981 Nobel-kemiapalhâšume finnim jaapaanlâš kemist (š. 1918)[7]
- 2022 – Nils Henrik Måsø, sämmilâš toimâtteijee já politikkár (š. 1952)[8]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Uđđâivemáánu 9..
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ 1,0 1,1 CFTI5Med storing.ingv.it. Čujottum 11.11.2022. (italiakielân)
- ↑ Rigoberta Menchú Tum nobelprize.org. Čujottum 23.10.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Old Book of Tang, vol. 17, part 1 zh.wikisource.org. Čujottum 26.7.2022. (kiinakielân)
- ↑ FOSCARARI, Egidio Treccani. Čujottum 30.3.2024. (italiakielân)
- ↑ MARTINI, Luca in "Dizionario Biografico" www.treccani.it. Čujottum 13.6.2022. (italiakielân)
- ↑ Emily Greene Balch nobelprize.org. Čujottum 23.10.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Kenichi Fukui NobelPrize.org. Čujottum 19.10.2023. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Larsen, Dan Robert: Journalista Nils Henrik Måsø lea jápmán 12.1.2022. NRK Sápmi. Čujottum 14.1.2022. (tavesämikielân)