Kukkaro ja housuja + nostalgisia vistimuisteloita

Michael Millerin supersöpösestä kankaasta tein tänään itselleni kukkaron. Tarve uudelle kukkarolle lähti siitä, (että minulla on niin söpöä kangasta :D ) että pärjään nykyään pienemmällä kukkarolla. Uusin nimittäin ajokorttini, sillä vanha ajokorttini oli hirvittävän suuri (kyllä, olen NIIN vanha) ja ihan ratkeamispisteessä puuttuvine paloineen. Ajokortti ei mahtunut tavallisiin lompakoihin ja olenkin käyttänyt rahapussinani VIRKKUKOUKKUSEN isoa nipsukukkaroa. Nyt tein pienemmän (kehys 12 cm) pussukan, johon pankkikorttikokoinen uusi ajokorttinikin sujahtaa muiden korttien mukaan kivasti. Nähtäväksi vain jää, oliko käyttämäni pikaliima hyvää vai huonoa... sunnuntaina kun en päässyt Sinooperiin ostamaan kukkaroissa tavallisesti käyttämääni liimaa...

 

Lisäki tein kohta kaksi vuotta täyttävälle O-pojalle housut. Kaavana ihan paras housukaava eli Ottobren (1/2008) Jump. Lahkeisiin kuminauhat ja piiiitkä vyötäröresori, jota voi pitää kaksinkertaisena tai kokopitkänä. Koko on 104 cm 110:n lahkeilla. Moolla meni todella pitkään vastaanvanlaisena virityksenä eräät housut. Paljon liikkuvalle leikki-ikäiselle pitkä resori antaa tilaa ja housut pysyvät hyvin jalassa eivätkä lähde lerpattamaan, aluspaitakin pysyy napakasti paikoillaan.

Etupuolen lahkeen kroko ja pyllyn sininen otus ovat velourisia silityskuvioita.

Samalla kaavalla, mutta 110-senttisenä 116:n lahkeilla Neiti Moolle housut myös. Molemmissa housuissa kangas on Eurokankaan jenkkicollegea.

My Little Pony -kuva on peräisin kirppikseltä 50 sentillä ostamastani paidasta. Paita oli hyvin kulahtanut, mutta kuva oli hyvä, joten käyttöön! Tiedän jo nyt, että nämä housut tulevat olemaan suursuosikki!

Kuvan kiinnittäminen ja paikalleen applikoiminen olivat hyvin helppoa, minulla nimittäin on uusi, salainen ase! Tämä on jokaisen applikoijan unelma:

Kiinnityssuihke! Hitto vieköön, miten se nopeuttaa kiinnittämistä ja tukikankaiden kanssa ähräämistä! I LOVE IT! Ihan parhaita apuvälineitä ompeluhommissa.

Näitä housuja tehdessäni käytin vihdoin loppuun erittäin pitkäikäisen ystäväni, vanhan lapsuusaikaisen vistini. Luultavimmin pitäisi käyttää virallisesti muotoa twist, mutta ei se mitään, visti on parempi, siten se meillä lausuttiin :D Kyseessä siis oli pitkä kuminauha, jolla hypimme mitä erilaisimpia leikkejä. Juuri nyt ei vain tule mieleen mitään niistä! Aivan huippu liikuntamuoto lapsille, harrastimme ala-asteen ajan vistillä (ja hyppynarulla tietysti) kaikilla välitunneilla. Nyt monimetrinen visti on jakautunut erilaisiin käsitöihin parin vuoden ajan!

Tuleeko kellään mieleen, mitä kaikkia vistileikkejä oli? Yritin muistella ja muistan ainoastaan leikin nimeltään Kaksitoista. Yhtään en kyllä muista sitä, miten siinä piti hypätä! Hjälp! Olisi kiva opettaa omallekin lapselle viskin ilot. Tuntuu nyt hurjalta ajatella sitä, miten lapsena pystyi hyppäämään TODELLA korkealle, ei taida vanha pökkelö enää taipua ;)

I-H-A-N-I-A koruja!

Mainostan ystäväni Facebook-sivustoa. Sivujen nimi on Asperugo Jewelry.

Ystäväni Terhi (lemmikkikasvi terhin tieteellinen nimi on asperugo procumbens, siitä sivuston nimi) tekee todella kauniita ja yksilöllisiä koruja. Hinnatkin ovat erittäin kohtuulliset!

Terhi on visualisti ja tekee tilauksesta mitä vaan, mielikuvitus rajana!

 

Ihania koruja! Ja tämä oli vain pieni osa koruista. Juuri tein itse tilauksen kärpässienestä. Korvakoruja kun en käytä, toivoin kärpässieniriipusta :)

Nyt kaikki lompsis Facebookiin ja tykkäämään Asperugo Jewelry -sivustosta. Kaikkien tammikuussa tykkääjiksi liittyvien kesken Terhi arpoo 15 euron lahjakortin! 

Kaikki ylläolevat valokuvat lainattu luvan kanssa Asperugo Jewelryn Facebook-sivustolta.

Tämä ihana koru on pegasoksensiipi, minun <3

 

Angry Bird -huppari

Tämän vihaisen linnun applikoin jo aikaa sitten. Kaava on Quiara ja hupparin koko 158/164 (tai jotain sinne päin, en enää muista). Tein typeryyksissäni liian suuren hupun ja sitä piti paikkoa laittamalla nyöri. Paikallisista käsityöliikkeistä oli tietenkin loppu kaikki renkulalävet (ei mitään hajua, mikä niiden oikea nimi on :D  ), kunnes Euronkankaasta niitä vihdoin löysin.

 

Kangas Eurokankaan p e h m e ä ä harjattua jenkkicollegea. Koesovittajana toiminut aikuinen halusi varastaa tämän hupparin sen pehmeyden vuoksi, ajatteli sitten kuitenkin hupparia odottavaa 12-vuotiasta Angry Birds -fania ja suostui riisumaan hupparin päältään :)

Muita kuulumisia: asunnon etsiminen on hanurista, ärsyttää ja ahdistaa, kaikki hyvät maksavat liikaa tai mies ei kelpuuta niitä autotallittomuuden vuoksi. Grrrr. Siinäpä ne. Ugh, olen ärsyyntynyt.

 

Alkuvuoden viihdykkeet

Hyvää tätä vuotta kaikille Blogistaniassa sukkuloiville!

Meillä vuosi on lähtenyt käyntiin varsin mukavasti, mitä nyt Moon otiitti vaivaa ja sen vuoksi vapaapäiviä töistä viettelen. Kotipäivät ovatkin kuluneet meillä videoiden ääressä, Moo on ollut päivisin reipas pikku potilas, kuume noussut öiksi.

DVD-soittimessa ahkerimmin pyörinyt plätty on ollut Risto Räppääjä ja polkupyörävaras. On kyllä ihan huippu elokuva! (En kyllä jaksaisi katsoa sitä enää kertaakaan...) Elvi Räppääjä on henkinen esikuvani :D Ensi kuussa tulee uusi Räppääjä-elokuva teattereihin, se on mentävä katsomaan, samalla hoituu Moon ensimmäinen elokuvateatterikäyntikin.

Meillä asuu nykyään hieno neiti. Moo ei enää hyväksy kaikkea, mitä äiti yrittää hänelle aamuisin pukea. Vaatekerrat vaihtuvat reippaaseen tahtiin ja yleensä vaatekaapista joku mekko on saatava päälle. Monesti myös koko koruarsenaali roikkuu kaulassa. Mielestäni lastenvaatteet ovat käyttöä varten, joten hienoimmissakin mekoissa saa meillä leikkiä ihan normaalisti.

Muita piristeitä kotipäiviin tuovat musiikki ja pelit. Hankimme Moolle ikioman cd-soittimen. Moo olisi halunnut pinkin (äitikin olisi halunnut) ja sellainen löytyikin, ei vain täyttänyt kaikkia vaatimuksia:

- pitkäikäinen, voi käyttää isompanakin

- helpot toiminnot 4-vuotiaalle käyttää, mm. volume-nappi ei saa olla missään takana piilossa

- soitttaa CD:iden lisäksi myös RW-levyt

- ehdottomasti on oltava USB-portti

- koko kompakti

- tunnettu merkki, jotta tiedetään suunnilleen mitä saadaan

Ja tämä Phillips sitten meille kotiutui. Tästä oli myös se ihana pinkki versio, mutta siitä puuttui tuo ehdoton USB-portti :(

Tämä on ihanan kompakti vekotin ja muotoilukin miellyttää silmääni, ei ole minkään männävuosien ghettoblastereiden kokoinen tai muotoinen :D

Tuon Soivan siilin cd:n lisäksi siinä on -YLLÄTYS!- soinut tämä:

Minä, Nostradamus, ennustan saavani tästäkin levystä pian tarpeekseni...

Tuo takana näkyvä keijulaatikko on niin ihana, meillä on niitä 2 ja niissä säilytetään Moon DVD-levyjä. Ostin muinoin Kodin Ykkösestä. Meidän Kodarista ne ovat loppuneet, mikä on harmillista, sillä tarvitsisimme vielä kolmannenkin.

Peleistä ahkerassa käytössä on ollut tämä joulupukin tuoma Touhulan peli. Aivan ihana peli, siinä kisaillaan possuja vastaan kaikki pelaajat samana joukkueena. On hyväntuulinen peli! Jossain välissä pitää ostaa kotiin vielä Afrikan tähti, se ei enää ole omilta lapsuusvuosiltani tallessa.

Mukavia talvikelejä toivotan kaikille! Illalla pääsen ompelemaan loppuun aloittamani hupparin, johon olen applikoinut angry birdin, ehkäpä palaan illalla postaamaan valmiin työn.