Syksyn värejä ja nostalgiaa

Tässä syksyn edetessä olen huokaillut ihastuksesta ajellessani työmatkoja autolla. Toinen toistaan upeampia värejä, ihania keltaisia, oransseja ja punaisia, täysin vastustamattomia! Vaahterat esimerkiksi loistavat niin, että niiden syysväritys melkein häikäisee! Meillä ei ole vaahteraa, lähinnä havupuita ja muutamia koivuja, haapoja, pihlajia ja pajuja löytyy. Istutetuista löytyykin hienoimmat värit meidän pihassa. Rusokirsikka ja villiviini ovat tämän syksyn loistavimmat väreiltään.

Rusokirsikka punaisessa puvussaan

Vihonviimeiset villiviinin lehdet, kaikki muut ovat pudonneet

 

Syksyssä on yhtä aikaa haikeutta, mutta myös voimaa. Luonto varautuu talveen, ihmiset korjaavat satoa ja varautuvat myös talventuloon, eläimetkin keräävät vielä varastoon ruokaa tai ihonalaista rasvakudosta talven varalle. Talvipesiä rakennetaan, jotta elämä jatkuisi pitkän talven jälkeen taas. Ehkä meidänkin pitäisi lähteä syksyyn ja talveen sillä mielellä, että se on meille lepoaikaa, uuden kevään ja kasvun odottelua kaikessa rauhassa, oman kodin lämmössä. Ihanaa, kun sen oikein oivaltaa! Kynttilöitä, lämpimiä peitteitä, villasukkia, läheisyyttä. Niitä toivon jokaiselle syksyyn!

 

Tässä pieni filmin pätkä vuodelta 1953, kotikaupungistani Hyvinkäältä. Kälyni linkitti tämän tänään Facebookissa. Olen nähnyt sen aiemminkin, mutta pitkästä aikaa tuli tosi nostalginen olo tätä katsellessa. Historiaa, vieläpä kotiseutuhistoriaa, ei voi olla koskaan liikaa!

 

Mukavaa tiistai-iltaa! Nyt palaan ompelusteni pariin ja huomenna saan varmaan jo kuvia valmiista!

 

 

Sunnuntain puuhastelua

Olen flunssassa. Yskin ja pärskin ihan riittävästi kotitarpeiksi, kuumekin nousee taas iltaa kohden. Silti oli ihan pakko päästä vähäksi aikaa omalle pihalle, sillä mitenkään en voinut vastustaa aurinkoisen syyspäivän kutsua.

Keräilin siis ruukkuja, lastenlasten leluja ja leikkimökin kalusteita yms. pihasta. Poimin loput aronianmarjat ja pienenpienet tomaatit. Otin myös muutaman kännykkäkuvan, kun en jaksanut lähteä hakemaan kameraa. Kissa oli kaverina pihassa. Se yritti pelata sählypallon kanssa, mutta kun mamma ei innostunut, päätti Paavokin lähinnä vaan tyytyä katselemaan touhujani.

Paavo tykkää kulkea hankalista paikoista, kuten tässä keinun alta. Ehkä juju on siinä, että se tajuaa, ettei mamma mahdu samaa reittiä kulkemaan.

Aronian syysväri on mielestäni aika hehkeä. Marjat tosin eivät meillä oikein ketään houkuta, mutta kerään ne pois ja teen niistä jotain hilloa taas. Ehkä omena-aroniaa voisi kokeilla...?

 

Koreanonnenpensas on saanut aavistuksen punaa lehtiinsä. Muuten rehottaa pihassa, kuin mikäkin ryteikkö. Keväällä se ilahduttaa kukkimalla ennen lehtien puhkeamista, keltaisin kukin.

 

Tapionpöytä, kartiovalkokuuset, tuija ja luonnon omat katajat, jotka pelastettiin rakennusvaiheessa. Kivasti sopivat mielestäni yhteen, vaikka osa onkin siihen keinotekoisest tällätty kasvamaan. Tapionpöydän koko on n. 1,5 metriä. Siis halkaisija. Eli kasvua siitä, mitä se oli tullessaan on varmaan ainakin metri.

Nyt olen ihan poikki, vaikken pihassa kauaa ollutkaan. Pitänee vaan "vakkautua makkuulle" eli mennä omaan sänkyyn lukemaan! Hyvää alkavaa viikkoa kaikille teille ihanille!

 

Kymmenen kuvaa kesään

Monessa blogissa olen törmännyt haasteeseen, jossa ideana on ottaa kuva esim. keittiön kkunasta kerran kuussa samaan aikaan. Kun kymmenen kuukauden ajan kuvaa säännöllisesti, onkin jo melkein juhannus.

Meidän ikkunoista kuvaamisesta ei tullut hyviä kuvia, joten menin ulos ottamaan kuvat. Kuvasin kahteen suuntaan, eli tuplakuvilla olen mukana tässä haasteessa. Näistä sitten kokoan varmaankin omat kollaasit kummastakin suunnasta. Syksyinen fiilis näkyy hentona usvana tässä ensimmäisessä kuvassa. Toisessa puolestaan rusokirsikan syysväritys muistutta siitä, että syksy on tullut!

Tässä näkymä pellon yli keittiön edustalta.

Tässä käännös oikeaan päin samasta pisteestä etuoven puolelle.

 

Täytynee nyt sitten kokeilla, minkälaisia kuvia saan aikaiseksi kymmenen kuukauden aikana. Kalenteriin muistutus, että muistan kuvata oikeaan aikaan...