Viimeiset syyspuuhat

Tänään oli aurinkoinen ja suhtkoht lämmin päivä, joten päätin tehdä viimeiset syyshommat.

Istutin valkosipulin kynnet.

Kesän valkosipulisato oli ihan hyvä, vaikka lannoitus unohtui ja en jaksanut 

kastellakaan. Ruohosilppua kuitenkin laitoin. 

Amppelimansikat poistin amppeleista ja istutin kasvimaahan talven ajaksi.

Kasvimaalla kasvaa vielä lehtikaalta.

Tänä kesänä lehtikaalin kasvatus ei oikein onnistunut. Puput pistelivät poskeen suuren osan lehdistä. Sen jälkeen laitoin verkon ympärille ja kyllä tästä nyt jonkin verran saa lehtiä kuivattavaksi. Kuivauksen jälkeen hienonnan ja käytän sitten vähän kaikkeen.

Haravoin myös enimmät lehdet ja verkotin muutaman pensaan. Omenapuut ovat saaneet suojauksen jo aikaisemmin. Kylvin vielä siemenkirjeestä saatuja kylmäkäsittelyn tarvitsevia siemeniä. Vielä jäi tavaroiden keruuta ja järjestelyhommia, mutta kylläpä talvi saa nyt tulla.

Pihalta löytyi vielä kukkiakin.

Maurinmalvat ovat vielä hengissä terassille nostetussa ruukussa.

Muutama itsekylväytynyt orvokki kukkii kukkapenkissä.

Pensashanhikki 'Goldfinger' jaksaa kukkia.

Ja löytyipä yksinäinen siperianunikkokin.

Lokakuinen kasvimaa

Kasvimaalta olen poistanut kokonaan tähän mennessä vain valkosipulit.  Ränsistynyttä salaattia ja ruohosipulia löytyy, mutta suurin osa on syötävää tavaraa ja pärjäävät näin syksylläkin vielä maalla.

Osa purjoista on kasvanut vahvoiksi ja osa jäänyt  heiveröisiksi.

Ero johtuu siitä, että keväällä kokeilin purjon taimien koulimista rullalle.

Rullataimet olivat jo maalle istutettaessa pienempiä kuin normaalisti koulitut taimet.

Rullakoulinta 1.4.2017

Osan koulin kuitenkin varmuuden vuoksi normaaliin tapaan ja nämä kasvoivat jo taimina huomattavasti isommiksi.

Normaalikoulinta 1.4.2017

Kokoero korostuu vielä enemmän nyt syksyllä; vasemmalla kaksi ensimmäistä ovat purkista ja sitten kolme seuraavaa rullasta.

Lehtikaali voi hyvin ja on tuottanut satoa mukavasti. Olen kuivannut lehtiä ja kuivauksen jälkeen murentanut hienoksi. Tätä murua on mukava lisätä ruokaan kuin ruokaan.

Minulla on myös violettia lehtikaalta, mutta tätä en ole tullut käyttäneeksi.

Siemenvarastoista löysin pussin mizunan eli japaninkaalin siemeniä ja kesällä sitten kylvin niitä.

 Tämä on ennestään minulle outo kasvi. Netistä oli aikomus etsiä tarkempia tietoja mizunasta, mutta asia jäi ja jäänyt on myös mizunan käyttö. 

Hyvinvoivalta vielä näyttää ja varmaan olisi vielä käyttökelpoistakin.

Porkkanoita on syöty, mutta suurin osa on vielä maassa.

Porkkanaa on vielä melkoisesti, joten ajattelin kokeilla tehdä porkkana-omenasosetta, koska omppujakin vielä piisaa.

Kasvimaalta poistuessani huomasin jotain punaista pilkottavan viereisessä kukkapenkissä. Asiaa lähemmin tutkittuani huomasin salkoruusun avanneen ensimmäisen nuppunsa. Viime vuonna kylvin salkoruusun siemenet ja odotin sen kukkivan tänä kesänä, mutta ei tehnyt muuta kuin suuria lehtiä. Nyt olis sitten nuppuja, mutta tuskinpa ne enää ehtivät avautua. Ja salkoruusuhan on kaksivuotinen, niin ettei nämä taida enää ensi kesänäkään kukkia.

Kaunis on kukka!

Viimeisiä syyshommia

Tärkeimmät syyshommelit on nyt tehty.

Keräsin kasvihuoneessa olleista amppelimansikoista kypsät ja melkein kypsät mansikat.

Sen jälkeen upotin mansikkapaakut kasvimaalle talvea viettämään, ensin poistin kuitenkin amppelit. Toivottavasti talvehtiminen onnistuu. Viime talvesta selvisivät hyvin, vaikka olikin hankala talvi.

Vielä jäi suuria raakoja mansikoita. Mutta nämä piti saada laitettua maahan, ennenkuin maa kohmettuu. Ja tokkopa nuo olisi enää kasvihuoneessakaan kypsyneet.

Osan rönsysistä painelin maahan, jotta juurtuvat paremmin.

 Keväällä saa uusia mansikanalkuja.

Lehtikaaleista keräsin syötävät lehdet, kuivaan ne.

Ylätupsuja jätin vielä, toivottavasti puput eivät popsi.

Istutin myös parikymmentä talvivalkosipulin kynttä.

Viime talven jäljiltä vain muutama valkosipuli nousi keväällä. Toivottavasti ensi talvi on suosiollisempi.

Omenapuut sekä muut tärkeät kasvit saivat verkot ympärilleen. 

Pieni tammi (oikealla) sai myös verkon ympärilleen. En tiedä, ovatko puput kiinnostuneita tammista, mutta varmuus on parasta.

 

Eilisen puuhapäivän lopuksi oli värikäs auringonlasku.

Aurinko on painunut mailleen, mutta värit viipyvät vielä.

Tämäkin on mukavaa aikaa, rauhoittumista ja hiljentymistä. On aikaa seurata luonnon laskeutumista talveen.

Torsti on kadonnut!

Tiistai-iltana menin hakemaan Torstia ulkoaitauksesta yöksi sisälle. Kummastus oli suuri, kun Torstia ei löytynytkään mökistään. Pengoin heinä-lehtikasaa ihmeissäni. Lopulta nostin sisustuksen kokonaan pois ja pengoin sen uudelleen. Mutta Torstia ei löytynyt. Tutkin aitauksenkin tarkasti ettei vaan jossain piilossa nököttänyt, mutta ei. Uskottava se oli, Torsti oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.

Pohdin myös sitä, että josko jokin petoeläin olisi ollut asialla, mutta ehkei kuitenkaan, siilillä on hyvä suojavarustus. Aitaus on 50 cm korkea ja sileästä levystä, tuntui vähän kummalta sekin, että olisi päässyt kiipeämään sen yli. Mutta asiaa netistä tutkittuani, tulin siihen tulokseen, että näin todennäköisesti on tapahtunut. Siili voi nimittäin kiivetä n. 50 cm korkeasta yli. Ja Torstihan harjoitteli jo pakoa pesuhuoneessa, jyrsi nimittäin reikiä pahvilaatikkoon. Tomera poika ja hyvinkin voimissaan.

Aika korkeasta siili pääsee yli, jos Torsti tästä karkasi.

Eilen pihalla puuhaillessani pidin silmäni auki, josko Torstia näkyisi jossain, mutta eipä silmään osunut ja eihän siili yleensä päiväsaikaan liikukaan. Meillä on vielä pihalla siileille tarkoitettu ruokintamökki ja tänä aamuna kun tarkistin sen, niin siellä oli käyty syömässä. Tosin ei tiedä onko asialla ollut Torsti vai joku muu. No, jospa Torsti vielä löytyisi ja jos ei, niin toivottavasti selviää talven yli.

Ulkona ollessani istutin amppelimansikat kasvimaahan siinä toivossa, jotta selviävät tässä talven yli. Rivissä on parvekelaatikosta kippaamani kuukausimansikat.

Vasemmalla ylhäällä lehtikaalet, vihreä ja violetti, eivät olleeet moksiskaan pakkasista. Takimmaisena ruskettuneet ilmasipulin varret.
Kasvimaalla ei tänä kesänä muuta kasvanutkaan kuin ilmasipuli, lehtikaalet ja muutama valkosipuli. Keväällä luulin, ettei yhtään valkosipulia nousisi, mutta onneksi muutamia nousi ja nyt sitten laitoin kynnet maahan (etualalla).

Haravoin myös terijoen salavan lehtiä ja levittelin ne kasvimaalle matojen ruoaksi.

Terijoen salavasta tulee mahdottomasti lehtiä.

Ennen pakkasia keräsin silkkikukkia sisälle, jotta kukinnasta voisi nauttia vähän pitempään. Myöhästyneen kylvön takia silkkikukat olivat juuri parhaassa kukassaan.

Kesän muistoja

Talvivalkosipulin istutusta

Olen istuttanut valkosipulin kynnet yleensä lokakuun puolivälissä. Tämän viikon pakkaset saivat kuitenkin aikaan sen, että maa oli pinnalta jo kohmeessa. Mutta kun pinnan sai rikki, niin syvemmältä löytyi sulaa maata.

Kuudesta valkosipulista irrottelin ensin kynnet erilleen. Kynsiä kertyi viitisenkymmentä kappaletta. Tästä valkosipulista en tiedä, että mikä on kannaltaan. Luulen kuitenkin, että kyseessä on Aleksanda, joka on hyvin yleinen kanta.

Istutustapani on, että tökkään etusormella kolon maahan ja työnnän sitten kynnen multaan. Menee silloin vajaan 10 cm:n syvyyteen. Lopuksi peittelen mullalla.

Täällä valkosipulin kynnet nyt sitten köllöttävät. Jospa sieltä keväällä jotain nousisi.

Kasvimaalla sinnittelee vielä lehtikaali

ja purjot, joita en ehtinyt ennen pakkasia nostaa. Purjo kyllä sietää pientä pakkasta, mutta onkohan vajaan 10 asteen pakkaset jo liikaa?

Pitää nostaa ja katsoa miltä näyttävät. Sittenpä satokausi onkin tältä syksyltä ohi. Hyvä niin, saa puutarhailija vähän levähtää niin jaksaa uudella innolla keväällä taas kylvää ja istuttaa.

Satoa kasvimaalta

Vihdoinkin sain sipulit korjattua kasvimaalta. Valkosipulit nostin maanantaina, kun oli vielä aurinkoista. Nämä ovat talvivalkosipuleita, jotka istutin viime lokakuussa maahan. Tein kaksi penkkiä kasvimaan eri päihin ja keväällä toisesta ei noussut yhtään alkua. Ilmeisesti märkä talvi tuhosi sipulit. Toiseen penkkiin sentään nousi sipuleita, vaikkakaan eivät kaikki. Osa näistä pitää säästää istutettavaksi nyt lokakuussa uudelleen. Jää sentään vähän syötävääkin.

Isoimman sipulin ympärysmitta oli n. 20 cm.

Tänään lauantaina nostin sitten tavalliset kepasipulit, kun taas oli aurinkoista muutaman sadepäivän jälkeen. Näitä tuli aika runsaasti, keväällä istutin kaksi istukaspussia.

Kasvimaallani kasvaa myös ilmasipulia. Tämä on monivuotinen sipuli, joka talvehtii sipuleina maassa. Keväällä naatit alkavat kasvaa, joita voi käyttää,  esim. salaateissa ovat hyviä. Syksyn tullen varsien päihin kehittyy pikkusipuleita, jotka ovat myös syötäviä. Niistä voi myös lisätä ilmasipulia istuttamalla niitä maahan. Itse maassa olevan sipulinkin voi syödä. Varsin monipuolinen sipuli ja helppohoitoinen.

 
Keväällä istutin kaksi lehtikaalen tainta. Ovat kasvaneet hyvin eikä ötökätkään ole niitä vaivanneet. Lehtikaali on tietämäni mukaan erittäin terveellinen. Ongelma on etten oikein tiedä, miten sitä parhaiten hyödyntäisi. Olenkin  lisäillyt sitä vähän ruokaan kuin ruokaan silputtuna.  Kuulemani mukaan sitä voisi kuivatakin. Ja kestää pientä pakkastakin, joten syötävää rittää pitkälle syksyyn.

Lehtisalaatti on kasvanut ylisuureksi ja alkaa kukkimaan. Minusta tämä on ihan koristeellinen. Tämä on amerikkalainen lehtisalaatti, joka tekee punertavia lehtiä.

Istutin keväällä myös itsekylvettyjä keräsalaatin taimia, mutta istutin ne varmaan liian tiheään ja sateiden myötä ne mätänivät.


Lintujen talvella syömistä auringonkukansiemenistä yksi on itänyt ja päässyt ihan kukkavaiheeseen asti. Joskus olen kylvänyt näitä itsekin, mutta en tänä keväänä, mutta on nyt sitten kuitenkin yksi :)

Kasvimaalla ja Juhannustunnelmissa

Kasvimaa on ollut todella märkä. Pari penkkiä perunaa ja kaksi porkkanapenkkiä sain laitettua pari viikkoa sitten ja sipulin istukkaat viikko sitten. Eilen sitten päätin istuttaa taimet. Nyt oli jo korkea aika saada viimeiset maahan.

Purjon taimet kerkesivät kasvaa ihan hyvänkokoisiksi.

Kylvövaiheessa jaoin Flora-purkin kahtia muoviliuskalla ja jätin molempaan puoliskoon yhden taimen kasvamaan. Nyt oli kätevä irrottaa taimet toisistaan.

Sitten istutin kaksi lehtikaalen tainta. Viime kesänä kokeilin ensi kertaa lehtikaalta. Se kasvoikin hyvin, eikä kaalta vaivaavat ötökätkään sitä pahemmin vaivanneet.

Istutin myös pikkuruisia keräsalaatin taimia. Niissäpä ei juuri kuvattavaa ollut. Ja kylvin vielä yhden rivin lehtisalaattia.

Syksyllä istuttamani talvivalkosipulin kynnet ovat kasvaneet tämän mittaisiksi. Istutin kaksi penkkiä syksyllä ja toisesta ei noussut yhtään sipulin alkua. Eikä tästäkään penkistä kaikki kynnet ole nousseet. Ilmeisesti sateinen ja märkä talvi tuhosi suurimman osan.

Kävimme juhannuksenvietossa lapsuudenkodissani. Siellä oli kurjenpolvet parhaillaan kukassa; voisi sanoa että oikeita kurjenpolviniittyjä.

Tykkään kurjenpolvista, sekä jalostetuista että luonnon kurjenpolvista. Ovat jotenkin herkän kauniita.

Lapsuudenkodissani kasvaa myös tällainen ruusu.

 Mikähän mahtaisi olla nimeltään?  Kukka on pieni, noin 3 cm halkaisijaltaan ja hyvin tiheästi kerrottu. Onkohan jokin luonnonruusu?

Oikean juhannusruusun myötä Hyvää Juhannuksen jatkoa!