Näytetään tekstit, joissa on tunniste Verenpisarat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Verenpisarat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. syyskuuta 2019

Pakkasyön jälkeen

Viime yönä oli  -3,5 astetta pakkasta. Varauduin yöhön peittelemällä muutamat kasvit, muutamat nostin yöksi sisälle ja loput jätin kylmän  armoille. Pelakuut kiikutin talviteloille pari päivää sitten. Kasvihuoneessa on jo kahtena yönä ollut lämmitystä.


Päivän tilanne:

Krassikottis on paleltunut, mikä olikin odotettavissa. 
Samoin daaliat, keskipäivänkukat ja muutamat muut.


Kasvihuoneessa näyttää lämpöpuhaltimen ansiosta hyvältä, ei paleltumisia.




Ruusuja en peitellyt ja hyvin selvisivät.





 Kelloköynnöskin on vielä hengissä kuistilla, varmaan seinä suojasi ja katto.
 Nuppuja olis vielä paljon, eivät taida keretä aueta.


 Maurinmalvaruukun siirsimme pihalta samoin kuistin seinustalle ja 
selvisi pakkasyöstä hengissä.

 
 Tässä on tuoksupieluksia, jotka kärsivät suuresti kaalikoista. Rapistelin moneen kertaan kaalikoin tuoukkia taimista ja leikkasin taimet tyngäksi. Lopulta selvisivät ja nyt alkavat vähitellen kukkia. Mutta mitäpä näillä enää tekee. Laitoin kuitenkin koviakokeneet pielukset harson alle ja yhä ovat hengissä. Ei taida talvetus onnistua, pitäisiköhän kuitenkin kokeilla....


Lobelia roikkui kuistilla pakkasen armoilla ilman harsoa. Ehkä vähän kärsinyt, mutta aikalailla hengissä. 


Peiton alla olleet verenpisarat selvisivät hyvin. Toiset verenpisarat nostin yöksi eteiseeen. Pitääkin alkaa talvetuspaikkaa järjestämään.


Osa pelakuista viettää talven ulkoeteisessä. Suurin osa kuitenkin varastossa.



Tänään istutin ostamani laukan sipiulit; Purple Sensation 5 kpl, Gladiator 1 kpl ja Red Mohican 2 kpl. Gladiator on korkein 150 cm, Red Mohican 100 cm ja Purple Sensation 80-90 cm.



Ulkona puuhaillessani katseeni kiinnittyi risupalloon ja kummaan palluskaan 
pallon päällä.


 Lähempi tutkimus paljasti palluskan sieneksi vai tattiko on. Varmaan kurren ruokavarastoa :) 
Viime syksynä samaan palloon oli tungettu käpy :D

Mukavaa viikonloppua!


torstai 12. syyskuuta 2019

Verenpisarat jaksaa kukkia

Olen talvettanut näitä verenpisaroita jo muutaman vuoden. Keväällä ovat aivan kaljuja ja välillä epäilyttää, että tuleeko näistä enää mitään. Mutta kummasti ne  alkavat osoittamaan elon merkkejä valon lisääntyessä ja elämä voittaa. 



 Tämä verenpisara on kukkinut nyt muutaman viikon näin runsaasti ja vielä olisi nuppuja runsaasti.


 En tiedä lajiketta, olisko 'Beacon'?  Kukka on kaksivärinen, punainen-liila.



 Tämä punavalkokukkainen verenpisara mietti pitkään tänä keväänä alkaako kasvamaan vai ei, mutta lopulta alkoi lehtiä pukkaamaan. Kukinta on kuitenkin vasta alkanut, toivottavasti nyt piisaisi vielä lämmintä,


En tiedä tätäkään lajiketta. Kukka on punavalkoinen ja ihanasti röyhelöinen.


Tykkään kovasti verenpisaroista, ovat ahkeria kukkijoita, helppohoitoisia ja  mainioita varjoisampaan paikkaan.

tiistai 24. lokakuuta 2017

Talvetushuone täytetty



Sain juuri ja juuri kaikki aikomani talvetettavat mahtumaan varastoon.


Pelakuut ovat tärkeimpiä talvetettavia. Pienet pelakuut ovat sisätiloissa.

Toiseksi eniten talvetan verenpisaroita.
Takana oikealla myös sinisarja.

Vaulaa olen talvettanut kolmisen vuotta.
 Tämä on pistokas alkuperäisestä.

Hortensia on hyvä talvehtija.
 Tänä kesänä hän teki vain yhden pienen kukan ja senkin vasta nyt syksyllä.

Lumihiutaletta en ole ennen talvettanut.
 Onko kellään tietoa, mahtaako mennä talven yli?

Kelta-apinankukkaa on useammassa astiassa.
 Tämä on varma tapaus, ainakin osa juurista säilyy hengissä.

Ruukkuruusuja on parissa astiassa.

Luin, että ananaskirsikan voi talvettaa. Leikkasin pienemmäksi ja toin kasvarista varastoon. Jospa menisi talven yli ja jatkaisi kasvua ensi kesänä. Yhtään hedelmää ei ehtinyt valmistua tänä kesänä.

Joitakin yrttejä on myös talvetuksessa, mm. minttua ja  laventeli. 

Tässä oli tärkeimmät talvetettavat. Lisäksi on muitakin kokeiluja.
 Tässä talvetushommassa on tainnut ns. mopo karata käsistä..... 
 Pitäisi vaan raakasti jättää osa kasveista ulos ja talvettaa vain tärkeimmät. 


Keväällä hankkimani daalian juurakot ja gladioluksen mukulat ovat vielä laatikoissa.
Pitäisiköhän nämä "säilöä" paremmin vai menevätkö ihan näin?


Puutarhahommelit alkaa ulkona olla onneksi tehtynä.
Oksien ja risujen raivausta olisi, mutta ne ehtii joskus myöhemminkin.....
On mukavaa päästä lepotauolle, en varmaan jaksaisi ympäri vuoden innostua puutarhailusta.


keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Me kukitaan vielä

Tänään on taas satanut. Syyshommat ulkosalla eivät edisty juuri lainkaan, kaikki on niin märkää, ettei innosta koskea kasveihin eikä maahan. Eilen oli poutaisempi sää, ja kiertelin kuvaaamassa vielä kukkivia kesäkukkia.
Lämpöisen syksyn ansiosta monet kesäkukat kukkivat vaikka on jo lokakuu.

Vaaleanpunainen daalia on vielä aukaissut uusia kukkia.
 Muissa daalioissa kukkia ei enää näy.



Gladiolukset kukkivat myöhään tänä kesänä, ja tässä yksi mattimyöhäinen availee nuppujaan.



Verenpisarat tillikoivat talvetuksen jälkeen kauan ja kukinta pääsi kunnolla vauhtiin vasta elokuussa. 


Nyt olisi vielä paljon nuppuja avautumassa.



Krassit ovat hengissä, koska yöpakkasia ei ole ollut.
Jaksavat vielä kukkiakin.



Keijunmekko pajukehikossa on vielä voimissaan.
Olen ajatellut siirtää koko tornin ulkoeteiseen, kunhan pakkanen uhkaa, ja yrittää viedä sen talven yli.



Maurinmalva on kukkinut ahkerasti.
Kasvatin tätä ensimmäistä kertaa. Ihana kasvi ♥
Siemenet ovat peräisin Selätön puutarhuri -blogista, kiitos Maatuska.



Pelakuutkin ovat vielä ulkona.
Varasto on raivattu talvetusta varten ja nyt olisi jo korkea aika päästä heidän talviteloille.



Kehäkukissa on paljon nuppuja.
Kukinta alkoi aika myöhään, taisi kylvö luiskahtaa kesäkuun puolelle.


Oranssi on minusta ihanan pirteä väri, varsinkin syksyllä tykkään tästä väristä.


Kunpa vielä tulisi aurinkoisia lämpimiä päiviä!

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Talvetushuoneen täyttämistä

Viime yölle luvattiin sen verran kovia pakkasia, että eilen kannoin loputkin talvetettavat varastoon. Ensin leikkasin kasveja jonkin verran, että veisivät vähemmän tilaa. Samalla poistin kuolleita lehtiä ja kukkia.

Ja varasto alkoi täyttyä:

Verenpisaroita ja pelakuita

Vaula-amppeleita

Verenpisara ja keijunmekko

Lisää pelakuita

Sinisarja ja hortensia

Alkaa olla täyttä, vielä jotain mahtuu. Lämpöpatteri otetaan käyttöön, kun tulee kunnon pakkaset. Varastossa on talvella n. +5 astetta.

Osan vein talon eteiseen, joka pidetään talvella viileänä.

Ruusu kukkii komeasti, jätin sen vielä ulos, yöksi harsoja päälle. Vien sitten myöhemmin varastoon.


Kaivoin ylös myös gladiolusten mukulat. Mukuloiden ympärille oli kehittynyt pienenpieniä pikkumukuloita. Näistä varmaan joskus kasvaisi oikeita mukuloita. Onko joku yrittänyt kasvattaa, montako vuotta menee?

Oikealla pieni mukula, johon on kehittynyt ohut varsi. Vieressä vaalea pallukka, joka on isompi mukula ja irronnut emostaan.

Varret leikkasin, oiskohan niiden pitänyt antaa kuoleutua itsestään? Laitoin mukulat näin aluksi vain pahvilaatikkoon ja vein nekin varastoon. Mikähän on näiden oikea säilytysmenetelmä, tietääkö joku kertoa.


Viime yönä olikin ihan mukava pakkanen, alin lämpötila täällä oli -6,3 astetta. Pitääkin lähteä ulos tutkimaan tilannetta.

lauantai 13. helmikuuta 2016

Sinnittelijöitä

Sisällä talossa on talvea viettänyt muutama viimekesäinen kukkija. Surkeaan kuntoon ovat menneet, mutta vielä näyttäisivät hengissä olevan.

Kuvissa vasemmalla on nykytilanne ja oikealla viime kesän kukintaa.


Karjalanneidosta kuihtuivat kaikki versot, mutta nyt on alkanut pukkaamaan uutta vihreää. Kesällä kukki ihan mukavasti, vaikka kukinta venähtikin syyskesään (kasvatin pistokkaista). Olisi kiva, jos tämä voimistuisi ja kukkisi ensi kesänäkin.




Ehkäpä tämä pelakuu kukkii vielä ensi kesänäkin. Tykkään tästä vähän erikoisemmasta väristä.




Tämän pelakuun kasvatin pistokkaasta viime kesänä ja ehti tehdä kaksi kukkaa syksyllä.  Nyt on kuitenkin vielä virkeänä, joten jospa ensi kesänä saisi nauttia koko kesän kukinnasta. Tällä on tummanpunaiset kukat. Juurella näyttäs olevan vielä hengissä hopeaputoustakin.




Valkoinen pelakuu ei viime kesänä paljoa kasvanut, mutta teki kuitenkin muutaman kukan.



Verenpisara on yksi lemppareistani, koska se jaksaa kukkia talon pohjoispuolellakin. Surkeassa kunnossa on  nyt, mutta ilmeisesti kuitenkin hengissä, koska uutta vaaleanvihreääkin näkyy. Näitä on kaksi amppelia ja toivon kovasti, että selviävät. Tässä on minusta ihanat palleromaiset kukat.




(Purppura?)vaula on viimekesäinen aleostos. Oli aika ränsistynyt ostovaiheessa, elpyi sitten lannoitekastelulla muttei kerinnyt enää kunnolla kukkia. Syksyllä istutin siitä pistokkaita ihan kokeilumielessä ja olen iloisesti yllättynyt, että ovat vielä hengissä. Emokasvi on talvetushuoneessa, hengissä sekin. Vaulaa minulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut, joten mielenkiinnolla odotan, mitä näistä ensi kesänä tulee.




Onneksi valon määrä lisääntyy koko ajan. Sinnitelkää kasvisissit vielä jonkin aikaa.

Joskus olen miettinyt, että onko kaikenlaisten kasvien talvettamisyrityksissä mitään järkeä?  Keväällä sais uusia ja virkeitä kasveja, eikä tarvis elvyttää talven kuihduttamia reppanoita. Olen myös ajatellut, että jos pitäytys vain pelakuiden ja verenpisaroiden talvetuksessa. Mutta homma tahtoo paisua tässä talvetushommassa niinkuin kylvöhommissakin :D


Huomenna on ystävänpäivä.
Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille viimekesäisten silkkikukkien kera!