Yhä harvempi Suomen vieraskielisestä väestöstä nostaa perustoimeentulotukea, kertoo Kelan tuore tiedote.
Vuonna 2025 aikuisista vieraskielisistä 18 prosenttia sai toimeentulotukea. Vielä kahdeksan vuotta aiemmin, vuonna 2017 vastaava luku oli 23 prosenttia.
Samalla ajanjaksolla tukea saavien vieraskielisten ihmisten henkilömäärä on kuitenkin lisääntynyt. Vielä vuonna 2017 tukea sai 110 000 henkeä ja vuonna 2025 yhteensä 137 000 henkilöä.
– Vieraskielisten tuen saajien määrän kasvu johtuu suurimmaksi osaksi tästä ukrainalaisten ryhmästä. Ukrainankielisten toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2023 alkaen, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Ylipäätään vieraskielisiä ihmisten määrä Suomessa on vuosien 2017 ja 2025 välillä lisääntynyt 373 000 henkilöstä 646 000 henkilöön.
Toimeentulotuen kokonaispotista vieraskielisille maksetun tuen osuus oli 24 prosenttia eli 172 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 41 prosenttia eli 408 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien toimeentulotuen saajien määrä oli 65 000 henkeä pienempi vuonna 2025 kuin vuonna 2017.
Vastaavan suuntainen kehitys on nähtävissä työmarkkinatuessa.
Saajien osuus vieraskielisestä aikuisväestöstä oli 24 prosenttia vuonna 2017 ja 16 prosenttia vuonna 2025.
Vieraskielisille maksettiin viime vuonna 597 miljoonaa euroa työmarkkinatukea. Kolmasosa kaikesta vuoden aikana maksetusta työmarkkinatuesta.
Aiempaa harvempi vieraskielinen saa yleistä asumistukea. Vielä vuonna 2017 kaikkiaan 26 prosenttia vieraskielisestä aikuisväestöstä sai yleistä asumistukea. Vuonna 2025 osuus oli enää 18 prosenttia.
Vuonna 2017 Kaikkiaan 19 prosenttia yleisestä asumistuesta maksettiin vieraskielisille. Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat nostaneet lukua, koska heitä tuli Suomen sosiaaliturvan piiriin. Lisäksi yleisen asumistuen leikkaukset pienensivät kotimaisia kieliä puhuvien saajien osuutta. Vuonna 2025 vieraskielisille maksettiin 27 prosenttia yleisestä asumistuesta.
– Vieraskielisten saama osuus asumistuesta kasvoi huomattavasti viime vuonna, koska opiskelijat siirrettiin pois yleiseltä asumistuelta. Vuoden aikana myös omistusasujilta poistettiin oikeus yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen saajien joukko on siis muuttunut, kertoo Jauhiainen.
Vanhempainpäivärahaa sai vuonna 2017 reilut 16 000 vieraskielistä. Vuonna 2025 heidän osuutensa oli vajaat 25 000. Vanhempainpäivärahaa saaneiden osuus vieraskielisestä aikuisväestöstä on kuitenkin pudonnut 5,6 prosentista noin 4,9 prosenttiin vuodesta 2017 vuoteen 2025.
Vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin 82 miljoonaa euroa vanhempainpäivärahaa, mikä oli 9 prosenttia vanhempainpäivärahoista. Viime vuonna heille maksettiin 154 miljoonaa euroa vanhempainpäivärahaa, mikä oli 12 prosenttia vanhempainpäivärahoista.
Vieraskielisten lastenhoidon tukien saajien määrä väheni 5,5 prosentista 2,8 prosenttiin vuosina 2017–2025. Määrä ei laskenut yhtä paljon kuin kotimaisia kieliä puhuvien.
Lastenhoidon tukia vieraskieliset saivat 62 miljoonaa euroa vuonna 2017. Se oli 15 prosenttia lastenhoidon tuista. Vuonna 2025 vastaava luku oli 49 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia.
Sairauspäivärahaa sai vuonna 2017 vajaat 15 000 vieraskielistä ja vuonna 2025 reilut 23 000. Vieraskielisestä aikuisväestöstä noin 5 % on saanut sairauspäivärahaa vuosittain viimeisen vajaan 10 vuoden aikana. Koko väestöstä noin 9–10 % on vuosittain saanut sairauspäivärahaa.
Sairauspäivärahasta 7 prosenttia eli 60 miljoonaa euroa maksettiin vuonna 2025 vieraskielisille.
Kela maksoi noin 9,2 miljardia euroa keskeisimpiä toimeentuloa turvaavia etuuksia vuonna 2025. Se on reilu puolet Kelan kaikista etuusmenoista. Vieraskielisille maksettiin tästä viidennes eli noin 1,8 miljardia euroa.
Keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet ovat: kansaneläke, lastenhoidon tuet, perustoimeentulotuki, sairauspäiväraha, takuueläke, työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha, vanhempainpäivärahat sekä yleinen asumistuki.
Vielä vuonna 2017 Kela maksoi samoja etuuksia 8,6 miljardia euroa ja näistä 15 prosenttia maksettiin vieraskielisille.
Samalla ajanjaksolla vieraskielisen väestön määrä on kasvanut yli 70 prosenttia. Suomessa oli vuonna 2017 kaikkiaan 373 000 vieraskielistä. Vuonna 2025 heitä oli jo 646 000.
– Vieraskielistä väestöä on Suomessa aiempaa enemmän, joten toki myös heidän osuutensa Kelan etuuksien saajista on kasvanut. Kehitys heijastaa väestörakenteen muutosta, sanoo Jauhiainen.
Kelan tarkastelussa vieraskielisiksi määriteltiin ne, joiden äidinkieli on Kelan etuusrekisterissä jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saamen kieli. Myös ne, joiden äidinkieli on rekisterissä tuntematon, määriteltiin vieraskielisiksi, vaikka todellisuudessa kategoria sisältää myös kotimaankielisiä.
Lue lisää: Kela korjaa tilastojaan: Syntyvyyspommi on peruttu
Lue lisää: Elinan kaksiossa ”asui” kaksi ylimääräistä miestä – vuokralainen maksoi virheestä
Lue lisää: Kelan johtamisselvitys julki: Lasse Lehtosta ei käsitellä
Oikaisu 2.9.2026 klo 8.42: Yhdessä jutun otsikkovaihtoehdoista luki aiemmin, että yhä pienempi osuus Kelan etuuksista menisi vieraskielisille henkilöille. Todellisuudessa yhä pienempi osa vieraskielisestä väestöstä saa Kelan etuuksia.