Bauhaus on noussut kulttuuripoliittisen keskustelun kärkeen Saksassa. Ei siis se remontti- ja rakennustarvikeketju, vaan samanniminen modernin arkkitehtuurin ja muotoilun maailmankuulu keskus Dessaussa.
Bauhaus-museo sijaitsee Saksi-Anhaltissa, joka valmistautuu 6. syyskuuta pidettäviin osavaltiovaaleihin. Museota ylläpitävä Bauhaus-säätiö on ollut jo pitkään Saksi-Anhaltissa varmistetusti äärioikeistolaiseksi luokitellun Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kritiikin kohteena. Keskustelu Bauhausista ja muista kulttuuri-instituutioista on vaalien alla saanut vain lisää kierroksia.
AfD:n valtaannousu Saksi-Anhaltissa on lähellä. Puolueen kannatus osavaltiossa on noussut hirmuisiin lukemiin: kyselyt povaavat sille yli 40 prosentin äänisaalista. Hurjimpien arvioiden mukaan AfD voisi saada osavaltioparlamenttiin jopa ehdottoman enemmistön. Pääministerin paikka olisi AfD:n ensimmäinen.
Retoriikka AfD:n vaalikampanjassa on kovaa. Kulttuuripolitiikassa se näkyy ja kuuluu saksalaisuuden korostamisena.
”Epäsaksalainen kulttuuri on saksalaista kulttuuria, joka ei halua olla saksalaista.”
Näin määritteli AfD:n Saksi-Anhaltin osaston kulttuuripoliittinen edustaja Hans-Thomas Tillschneider heinäkuussa.
Bauhaus edustaa AfD:lle kansainvälisyyttä ja epäsaksalaisuutta. Puolue on leimannut sen ”modernismin harhapoluksi”. Saksi-Anhaltin nykyinen kristillisdemokraattien johtama hallitus sen sijaan käyttää Bauhausia osavaltion imagokampanjassa, jonka motto on ”moderndenken” – nykyaikainen ajattelu.
AfD:n kulttuuripoliittisen kampanjan teema Saksi-Anhaltissa on moderndenken-konseptin vastakohdaksi keksitty deutschdenken – saksalainen ajattelu.
”Bauhausin arkkitehtuurikoulu pyrki aina erityisesti välttämään kaikenlaisia viitteitä kansallisiin juurin. Siksi moderndenken-kampanja edustaa identiteetitöntä politiikkaa sen äärimmäisessä muodossa”, lukee AfD:n vaaliohjelmassa.
Bauhaus-talo Dessaussa on Unescon maailmanperintökohde. Sen suunnitteli Walter Gropius.
AfD torjuu jyrkästi kaikki puolueesta esitetyt vertailut natsi-Saksaan ja kansallissosialisteihin. Maailma on toki muuttunut perusteellisesti sitten Hitlerin diktatuurin, mutta AfD:n linjaukset ja sen edustajien puheet nostattavat yhä useammin kylmiä väreitä.
Natsi-Saksalle Bauhaus oli liian kansainvälinen, juutalainen ja ”kulttuuribolshevistinen” oppilaitos. Natsit pakottivat Bauhausin sulkemaan ovensa Dessaussa vuonna 1932.
Ei voi välttyä ajatukselta, että AfD vaalii kulttuuripolitiikassaan natsien perinteitä. Viittaus Bauhausiin ”modernismin harhapolkuna” on napattu natsipoliitikko Paul Schultze-Naumburgin kirjasta Kunst und Rasse (Taide ja rotu), joka määritteli ”rappiotaiteen” olemusta. On vaikea uskoa, että se olisi sattumaa.
Bauhaus sai torstaina laajan joukon puolustajia. Muun muassa taideakatemia, arkkitehtiliitto, kaupunkiliitto ja kirkkojen edustajat julkaisivat liittohallituksen kulttuuriministerin Wolfram Weinerin aloitteesta Bauhaus-manifestin, joka kehottaa vaalimaan taiteen vapautta ja pitämään yhteiskunnan avoimena maailmalle.
AfD ei ole enää vain itäsaksalainen ilmiö.
Lue lisää: AfD:n suosio nousee Saksassa – ministeri varoittaa jo ”valtiokaappauksesta”
Laitaoikeiston suosion jatkuva kasvu repii Saksaa ja kuumentaa poliittista keskustelua koko maassa. AfD ei ole enää vain itäsaksalainen ilmiö. Se haastaa perinteisiä puolueita vahvasti myös läntisissä osavaltioissa. AfD:n valtakunnallinen kannatus on noussut kyselyissä 27–28 prosenttiin.
Media seuraa AfD:n nousua herkeämättä. Der Spiegel -lehti nimesi Saksi-Anhaltin pääministeriksi pyrkivän Ulrich Siegmundin hiljattain Saksan vaarallisimmaksi mieheksi.
”Hänen suunnitelmansa Saksi-Anhaltin varalle ovat isku liberaalia demokratiaa vastaan. Vähemmistöt saisivat tuntea sen ensimmäisinä”, lehti perustelee.
Tätäkin on demokratia. Kukaan ei voi ottaa saksalaisilta pois oikeutta äänestää vaaleissa keitä he haluavat.