Suomessa keskustellaan eläkekaton käyttöönotosta julkisen talouden säästökeinona.
Eläkekatto tarkoittaa työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa, joka on käytössä muun muassa Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlundin mukaan useimmissa maissa eläkekatto on noin 1–2 kertaa maan keskipalkan suuruinen.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen arvostelee eläkekattoa vaalipopulismiksi, jonka merkitys julkiselle taloudelle olisi mitätön.
Suomen julkisen talouden hataran tilan takia etsitään nyt säästökeinoja. Yksi niistä on niistä eläkkeiden leikkaaminen.
On myös esitetty, että karsittaisiin vain suuria eläkkeitä. Siihen tarvittaisiin eläkekatto.
Eläkekatolla tarkoitetaan työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa.
Suomi on itse asiassa OECD-maiden joukossa harvinaisuus, koska täällä ei ole voimassa eläkekattoa.
Eläkekattoa ei ole Suomen lisäksi esimerkiksi Islannissa, Virossa, Unkarissa eikä Romaniassa.
Eläkekatto on sen sijaan voimassa muun muassa Belgiassa (3 340 euroa/kk), Ranskassa (2 002 euroa/kk), Espanjassa (3 360 euroa/kk) ja Luxemburgissa (11 000 euroa/kk).
Monissa maissa on kuitenkin käytössä lakisääteistä eläketurvaa täydentäviä lisäeläkejärjestelyjä, jotka ovat joissakin maissa, kuten Ranskassa pakollisia.
Myös Ruotsissa on työmarkkinasopimuksiin perustuvia lisäeläkejärjestelyjä.
Tavallisin tapa toteuttaa eläkekatto on eläkepalkkakatto, joka on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että palkasta kertyy eläkettä vain tiettyyn rajaan saakka. Sen ylittävistä ansioista ei välttämättä peritä eläkevakuutusmaksuja.
Eläkejärjestelmät ovat eri maissa erilaisia. Myös se, miten eläkevakuutusmaksuja peritään, poikkeaa eri maissa toisistaan. Esimerkiksi Ranskassa niitä peritään rajan ylittävistäkin tuloista.
– Useimmissa maissa työeläkejärjestelmästä karttuvaa eläkettä rajoittava katto on noin 1–2 kertaa maan keskipalkan suuruinen, sanoo Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund.
Alla olevasta taulukosta selviää, millainen on eläkepalkkakattojärjestely eri maissa.
”Eläkejärjestelmässä vähän hopealuoteja”
Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei usko ”hokkupokkuskonsteihin”
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on tunnettu aktiivisena eläkekeskustelijana.
Viimeksi otsikoihin nousi hänen ehdotuksensa maahanmuuttajien saamista eläkkeistä. Siimes totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että esimerkiksi Ruotsissa vähimmäiseläke pienenee, mikäli on työikäisenä asunut maassa alle 40 vuotta.
Eläkekatosta Siimeksellä on ollut jo pitkään selkeä kanta.
– Suhtautuminen on ollut ja on edelleen kielteinen. Se ei sovi suomalaiseen järjestelmään, Siimes sanoo.
– Eläkekatto on ajatus, joka usein pulpahtaa esiin huonoina taloudellisina aikoina.
Eläkekattoa on perusteltu paitsi säästökeinona, myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
– Ymmärrän ihmisten huolen siitä, että pienet eläkkeet ovat niin pieniä, mutta eläkekaton asettaminen ei nosta pieniä eläkkeitä. Ajan myötä se todennäköisesti myös lisäisi tuloeroja eläkeläisten välillä, Siimes sanoo.
Siimeksen mukaan tämä johtuu siitä, että eläkepalkkakaton yläpuolelle jääville syntyisi voimakas kannustin hankkia lisäeläkkeitä, joko työnantajan kautta taikka sitten ammatillisia ryhmälisäeläkkeitä.
Niitä saisivat etenkin ne, joilla on työmarkkinoilla neuvotteluvoimaa.
– Tämä tarkoittaisi todennäköisesti erojen kasvua loppueläkkeissä, kun nykyisin eläkeläisten tuloerot eivät ole kauhean erilaiset kuin palkansaajien tuloerot, Siimes sanoo.
– Ymmärrän, että toivotaan, että jostakin löytyisi jokin kaiken pelastava hopealuoti, mutta eläkejärjestelmässä hopealuoteja on aika vähän. Tämä sen takia, että eläke kertyy pitkän aikavälin kuluessa ja sitä maksetaan kauan vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen.
Siimes on tehtävässään viimeisiä aikoja. Telan uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) Hänen on määrä aloittaa toukokuun alussa.
Puhe eläkekatosta ei ole mikään uusia asia, sillä se on ollut ajoittain esillä ja sitä on myös selvitetty Suomessa 1970-luvulta lähtien.
Eläkekatto ei todennäköisesti koskisi Suomessa kuin pientä osaa eläkkeensaajista, sillä suomalaisten keskimääräinen eläke pyörii noin parintuhannen euron paikkeilla.
Suomessa maksetaan kuitenkin suuria eläkkeitä maksetaan entistä enemmän. Eläketurvakeskuksen (ETK) Ilta-Sanomille laskemista luvuista ilmeni, että yli 5200 euron eläkettä saavien määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
Lue lisää: Tällainen joukko saa Suomessa yli 5 200 euron eläkettä – asiantuntijalta painava sana eläkekatosta
Tämä on lisännyt poliittista sananvaihtoa eläkekatosta. Viime aikoina sitä ovat pitäneet yllä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja vasemmistoliitto.
Muualla eläkekaton kannatus on ollut vaisua.
– Varokaa keskustalaista vaalipopulismia! Kaikkosen ”avaus” on helppoheikkimäinen heitto, jonka merkitys julkiselle taloudelle on mitätön ja eläkejärjestelmälle jopa vahingollinen, kirjoitti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) viime viikolla pikaviestipalvelu X:ssä.
Eläkeläisten etujärjestöt ovat luonnollisesti suhtautuneet kattoehdotuksiin nyreästi.
Nopeaa säästökeinoa eläkekatosta ei saataisi, sillä sen käyttöönotto tarkoittaisi todennäköisesti pitkää, jopa vuosikymmenten siirtymäaikaa, koska nykyisen laintulkinnan mukaan jo maksussa olevia eläkkeitä ei voida leikata omaisuudensuojan takia.
Tämän takia hyvätuloisten eläkemeno supistuisi vasta viipeellä. Kun työeläkemaksuista saatava tulo supistuisi eläkepalkkakaton myötä, tapahtuisi suurien työeläkkeiden maksu siirtymäaikana eläkerahastoja purkamalla.
Vaihtoehtoisena säästökeinona on esitetty muun muassa suurien eläkkeiden verotuksen kiristämistä.
Toinen keino on palkattomilta jaksoilta, kuten vuorotteluvapaalta kertyvien eläkkeiden leikkaaminen.
Yhdestä eläkerajoittimesta on jo sovittu. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemassa eläkesopimuksessa sovittiin viime vuonna uudesta eläkkeiden indeksirajoittimesta.
Työeläkkeiden kasvu tarkistetaan joka vuosi tammikuun alussa työeläkeindeksillä, johon vaikuttaa ensi sijassa inflaatio.
Vuonna 2030 voimaan tuleva järjestely pienentää maksussa olevien työeläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa jyrkemmin kuin palkat.
Oikaisu 19.4. klo 15.35. Tarkennettu kohtaa, jossa puhutaan eläkepalkkakatosta. Uutisessa kerrottiin aiemmin, että rajan yli menevistä ansioista ei perittäisi eläkevakuutusmaksuja. Eläkejärjestelmät poikkeavat kuitenkin toisistaan, ja esimerkiksi Ranskassa eläkevakuutusmaksua peritään myös rajan ylittävistä tuloista.