Enemmän kahvia juovilla suomalaisilla on vähemmän rasvaa kehossaan, osoittaa Oulun yliopiston tuore tutkimus.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 2200 henkilön tietoja Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista.
Väitöskirjatutkija Luca Verroestin mukaan kahvin yhteys aineenvaihduntaan ja hormoneihin tunnetaan yhä huonosti.
Kahvia enemmän juovilla suomalaisilla ei ole yhtä paljon rasvaa kehossaan kuin vähemmän kahvia juovilla, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Oulun yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että kahvia enemmän juovilla oli vähemmän sekä kehon kokonaisrasvaa että sisäelinrasvaa ja enemmän lihasmassaa kuin niillä, jotka joivat vähemmän kahvia.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 2 200 Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvan henkilön tietoja heidän ollessaan 46-vuotiaita.
Tutkijat vertasivat osallistujien kahvinjuontia veressä kiertäviin aineenvaihduntatuotteisiin, sydän- ja verisuonitautien aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin sekä sukupuolihormoneihin.
Kahvia enemmän juovilla oli painoindeksistä riippumatta vähemmän kokonaisrasvaa ja sisäelinrasvaa sekä enemmän luustolihasmassaa.
Sekä miehillä että naisilla runsaampi kahvinjuonti korreloi pienempien haaraketjuisten aminohappojen pitoisuuksien kanssa veressä.
Näiden aminohappojen pitkäaikaisesti kohonneet pitoisuudet on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Selvimmät erot miesten ja naisten välillä liittyivät hormoneihin.
Enemmän kahvia juovilla miehillä oli suotuisampi glukoosi- ja insuliiniprofiili. Heillä oli myös enemmän kokonais- ja biologisesti käytettävissä olevaa testosteronia sekä enemmän sukupuolihormoneja sitovaa globuliinia eli SHBG:tä.
Naisilla yhteydet hormoneihin olivat vähäisempiä. Suurempi kahvinjuonti oli yhteydessä suurempaan SHBG-pitoisuuteen ja pienempiin vapaan androgeenin pitoisuuksiin.
– Miljoonat ihmiset juovat kahvia päivittäin, mutta tiedämme edelleen yllättävän vähän siitä, miten kahvi liittyy aineenvaihduntaan ja hormoneihin, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest tiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että hormonaaliset mekanismit voivat osaltaan selittää kahvinjuonnin ja aineenvaihdunnan terveyden välistä yhteyttä.
Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että kahvinjuonti aiheuttaisi havaitut muutokset.
Tutkimus ”Associations of habitual coffee intake with testosterone and cardiometabolic markers: the Northern Finland Birth Cohort 1966 study” julkaistiin European Journal of Nutrition -tiedelehdessä.
Kahvilla on lukuisia tutkimuksissa todettuja terveyshyötyjä.
Suomalaiset kuuluvat maailman innokkaimpiin kahvinjuojiin: kahvia kulutetaan keskimäärin noin 11,8 kiloa henkilöä kohden vuodessa.
Kahvinjuonti on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty muun muassa pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Päivittäin kahvia tai teetä juovat saattavat sairastua myös muistisairauksiin muita harvemmin, tutkimus on osoittanut. Yhteys koskee vain kofeiinipitoista kahvia ja teetä.
Kahvin mahdollisten terveysvaikutusten biologisia mekanismeja ei Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan kuitenkaan tunneta vielä tarkasti.
Uusimpien ravitsemussuositusten mukaan kohtuullinen suodatetun kahvin ja teen käyttö voi olla osa terveyttä edistävää ruokavaliota.
Tämä tarkoittaa noin 1,25–5 desilitraa päivässä.
Pitkäaikainen kohtuullinen kahvin ja teen kulutus on suositusten mukaan terveydelle suotuisaa. Niiden käytöllä ei ole havaittu kielteisiä terveysvaikutuksia.
Säännöllinen suodattamattoman kahvin käyttö voi sen sijaan olla terveydelle haitallista.
Suodattamaton kahvi sisältää kahvipapujen öljyjä, jotka voivat suurentaa veren haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta.