Milloin on paras aika syödä päivällinen? Asian­tuntijan vastaus voi yllättää – ”Ratkaisevaa on...”

Niitä, joiden paino pysyttelee pisimpään matalalla yhdistää aikainen aamupala ja aikaisin syöty ilta-ateria, tutkimus kertoi hiljattain.

Mikä voisi olla optimaalinen aika syödä päivän toinen pääateria? Suomalaisittain taidetaan useimmiten puhua päivällisestä.

Mitään yhtä yleispätevää tutkimusta tästä ei ole, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Linda Viitasalo.

– En haluaisi heittää mitään yhtä kellonaikaa. Enemmän vahvistusta tutkimuksissa on kuitenkin sille, että päiväpainotteisesta syömisestä on etua painonhallinnassa, Viitasalo sanoo.

Ennen kaikkea sillä, että ateriarytmi on säännöllinen, on Viitasalon mukaan merkitystä.

Säännöllisyys auttaa linjaamaan nälkä- ja kylläisyyshormonit kohdilleen.

– On normaalia, että tulee nälkää ja syömisen jälkeen kylläinen olo. Osa kuitenkin kertoo, että nälkää ei tunne ollenkaan. Taustalla voi olla epäsäännöllistä syömistä, pitkiä ateriavälejä tai sitä, että kahvin avulla siirretään nälkää.

Nälkä voi kyllä silti tuntua, mutta esimerkiksi ärtyisyytenä, päänsärkynä ja vaikeutena keskittyä.

– Huomaa, että ei ole ihan normaalilla päällä, mutta ei osaa yhdistää sitä huonoon ruokarytmiin.

Verensokeri saattaa heitellä päivän mittaan miten sattuu, mikä voi väsyttää.

Ravitsemusterapeutin mukaan voi olla ihan ok syödä lounaan jälkeen pari välipalaa ja päivällinen vaikka vasta kahdeksalta illalla kaikkien menojen ja harrastusten jälkeen. Kuva: Colourbox

Optimaalinen ruokarytmi riippuu osin ihmisestä itsestään, samoin siitä, mitä kaikkea hän päivän aikana syö.

– Yhteinen tekijä toimivalle rytmille on se, että ateriavälit eivät veny liian pitkiksi, Viitasalo sanoo.

– Osa ihmisistä tykkää syödä esimerkiksi iltakahdeksan aikaan päivällistä. En ajattele, että se olisi mitenkään haitallista.

Jollekin voi toimia hyvin esimerkiksi se, että lounaan jälkeen syö kaksi välipalaa, ja vasta illan harrastusten jälkeen isomman aterian.

Oleellista on se, mitä ateria sisältää. Kasviskeiton tai vaikka rasvaisten makkaraperunoiden välillä ero on selvä.

Muutama tunti ennen nukkumaanmenoa ei kannata syödä mitään kovin rasvaista ja raskasta, koska se voi häiritä unta.

Ravitsemussuositukset kannustavat laittamaan lautasille kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

Punaista lihaa, lihavalmisteita sekä suolan määrää suositellaan vähennettävän.

Käytännön ravitsemusohjauksessa ei ole perusteltua määrätä, että päivällinen pitäisi syödä johonkin tiettyyn kellonaikaan. Kuva: Colourbox

Valtaosaa päivän syömisistä ei myöskään kannata jättää iltaan.

Silloin voi käydä niin, että nälkä ehtii päivän aikana paisua, ja illalla tulee helposti syötyä turhankin paljon.

Mieli saattaa himoita etenkin suolaisia, rasvaisia ja makeita herkkuja.

– Ratkaisevaa on, että ateriaväli ei veny. Aterioiden rytmitys ja ajoitus voivat olla yhteydessä painoon, Viitasalo sanoo.

Noin 3–5 tunnin ateriaväli on monelle toimivin.

– Säännöllisen rytmin tunnettu vaikutus on se, että syömisten hallinta pysyy parempana, eikä hallitsematonta nälkää tule. Annoskoot pysyvät helpommin kunnossa, ja napostelutarve voi vähentyä.

Jos tunnesyömisen kanssa on hankaluuksia, siihenkin voi löytää apua säännöllisestä syömisrytmistä.

Viitasalolle itselleen maistuvat tavalliset arkiruoat ja eri ruokalajit laidasta laitaan.

Esimerkiksi broilerisalaatti, tofuwokki, uunipelti perunoilla, kasviksilla ja proteiinin lähteellä, makaronilaatikko, kalapyörykät muusin ja salaatin kanssa tai jokin keittoruoka.

– Päivällisen kellonaika vaihtelee päivän menojen ja perheen harrastusten mukaan klo 16–20 välillä, enkä ajattele, että yhtä optimaalista kellonaikaa olisi.